Maan ja aurinkokunnan on saattanut muotoutua lähellä räjähtäneen tähden vaikutuksesta

 

Kuva: Claude Cornen/ESA/Hubble & NASA

Joel Kontinen

Maa ja aurinkokunta ovat saattanut muotoutua lähellä räjähtäneen tähden SN R 0519 vaikutuksesta. Tähti on noin 600 vuotta sitten räjähtäneen supernovan jäänne.

Joidenkin evoluutioteorian kannattajien mukaan Maan osa ominaisuuksista on peräisin lähellä olevasta tähdestä, joka räjähti juuri kun aurinkokunta muodostui. Tämä kuvio, jossa supernovakupla ympäröi auringon ja suihkutti sitä kosmisilla säteillä, saattaa olla kaikkialla galaksissa – mikä viittaa siihen, että Maan kaltaisia ​​planeettoja voi olla paljon enemmän kuin aiemmin on ajateltu.

Jotkut tutkijat tietävät muinaisten meteoriittinäytteiden ansiosta, että aurinkokunta oli aikoinaan täynnä lämpöä tuottavia radioaktiivisia alkuaineita, jotka hajosivat nopeasti. Näiden alkuaineiden lämpö ajoi pois suuria määriä vettä avaruuskivistä ja komeetoista, jotka muodostivat Maan, varmistaen, että planeetalla oli oikea määrä vettä elämän myöhempää kehittymistä varten.

On kuitenkin epäselvää, miten nämä alkuaineet pääsivät aurinkokuntaan. Monet niistä löytyvät yleisesti supernovaräjähdyksistä, mutta lähellä olevien supernovien simulaatiot ovat kamppailleet radioaktiivisten alkuaineiden tarkkojen suhteiden tuottamisessa, joiden meteoriittinäytteistä päätellään olleen läsnä varhaisessa aurinkokunnassa. Yksi ongelma on, että nämä lähellä olevat räjähdykset ovat saattaneet olla myös niin voimakkaita, että ne olisivat räjäyttäneet hauraan varhaisen aurinkokunnan ennen kuin planeettoja oli edes muodostunut.

Ryo Sawada Tokion yliopistosta Japanista ja hänen kollegansa ovat havainneet, että supernova olisi voinut tarjota Maalle tarvittavat radioaktiiviset ainekset häiritsemättä planeettojen muodostumisprosessia, kunhan se oli hieman kauempana.

Heidän mallissaan noin kolmen valovuoden päässä aurinkokunnasta oleva supernova voisi tuottaa tarvittavat radioaktiiviset alkuaineet kahdessa vaiheessa. Jotkut, kuten radioaktiivinen alumiini ja mangaani, syntyisivät suoraan supernovassa ja kulkeutuisivat sitten paineaaltojen mukana räjähtäneestä tähdestä saavuttaakseen aurinkokunnan. Evoluution mukaan supernovasta lähtevät korkeaenergiset hiukkaset, joita kutsutaan kosmisiksi säteiksi, seuraisivat näitä iskuaaltoja ja osuisivat muihin aurinkokunnan yhä muodostuvan kaasu-, pöly- ja kivikiekon atomeihin. Tämä prosessi tuottaisi loput tarvittavat radioaktiiviset alkuaineet, kuten berylliumin ja kalsiumin. ”Aiemmat aurinkokunnan muodostumismallit keskittyivät vain aineen injektointiin. Tajusin, että jätimme huomiotta korkeaenergiset hiukkaset”, Sawada sanoo. ”Ajattelin: ’Entä jos nuori aurinkokunta olisi yksinkertaisesti hukkunut tähän hiukkaskylpyyn?’”

Radioaktiiviset alkuaineet eivät tulisi vahingossa.

Koska tämä prosessi toimii kauempana olevan supernovan kanssa kuin aiemmat tutkimukset, Sawada ja hänen tiiminsä arvioivat, että 10–50 prosenttia auringon kaltaisista tähti- ja planeettakunnista olisi voinut kylvää radioaktiivisia alkuaineita tällä tavalla ja tuottaa planeettoja, joissa on Maan kaltaisia ​​vesipitoisuuksia. Aiemmissa malleissa, joissa oli lähellä olevia supernovia, osuma oli ”kuin lottovoitto”, Sawada sanoo. Mutta supernovan siirtäminen kauemmas viittaa siihen, että ”Maan syntymisen resepti ei todennäköisesti ole harvinainen onnettomuus, vaan universaali prosessi, joka tapahtuu koko galaksissa”, hän sanoo.

Mutta mitä puuttuu: Maan syntymiseen tarvittiin älykäs suunnittelu.

Lähde:

 Alex Wilkins 2025 Earth and solar system may have been shaped by nearby exploding star | New Scientist 11.12.