Aamulehden pääsiäisrukous sekoittaa teologiaa ja uskontoja – ja pahasti

Aamulehden toimittaja halusi jättää rukouksensa Itkumuurin kivien rakoon. Kuva Wikipediasta (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported).


Joel Kontinen

Mitä sanoisitte tällaisesta pääsiäisrukouksesta?

”Hyvä Jumala, armelias Allah, kaikkivaltias Jehova, Herra Sebaot. Nyt kun olet levännyt laakereillasi viimeiset 2000 vuotta, voisit venyä yhteen ihmeeseen. Vaikkapa sellaiseen, että sunnuntaiaamuna Jerusalemin kaikki muslimit heräisivät kiharat poskillaan, vetäisivät päähänsä mustan lierihatun ja kiiruhtaisivat synagogaan. Samaan aikaan juutalaiset huomaisivat, että varhaiset askeleet vievät väkisin moskeijaan, polvistuisivat Mekkaan päin ja huomaisivat, miten ihmeellinen rauha valtaa sydämen keskellä Allahin ylistyksen. Kai sinä tällaiseen pystyt, olethan sentään luonut taivaan ja maan, linnuista ja kaloista puhumattakaan?”

Rukouksessa on kaksi ongelmaa, joita ei koskaan saada ratkaistua:

1) Siinä oletetaan, että islamin Jumala on myös juutalaisten Jumala ja kristinuskon Jumala. Mutta niin juutalaiselle kuin kristityllekin islamin Jumala on väärä jumala, jonka edessä he eivät missään tapauksessa voisi polvistua, koska se olisi epäjumalanpalvelusta. Vain Jahve (Jehova) on Luoja-Jumala ja ainoa todellinen Jumala.
2) Siinä oletetaan, että Jumala on lakannut toimimasta maailmassa. Kristinuskon (ja samalla juutalaisuuden) Jumala ei kuitenkaan ole deismin jumala, joka on vain luonut maailman ja sitten jättänyt luomakuntansa oman onnensa varaan. Raamatun Jumala on sekä transsendentti (maailmankaikkeuden tuolla puolen oleva) että immanentti (läsnä oleva). Jumala tuli immannentiksi Jeesuksessa Kristuksessa. Yksi Jeesuksen nimistä on Immanuel, ’Jumala meidän kanssamme’. Jeesus siis elää ja vaikuttaa, myös aikamme maailmassa.

Rukous päätti toimittaja Matti Kuuselan sinänsä kiinnostavan jutun Jerusalemista ja pääsiäisestä. Mutta hänen oletuksensa Jumalasta ovat valitettavasti kaikkea muuta kuin juutalais-kristillisen perinteen mukaisia.


Lähde:

Kuusela, Matti. 2013. Maailman keskipiste. Aamulehti 30.3., sunnuntai 14-15.

Elokuvaohjaaja Paul Verhoeven: Jeesuksen elämä on täynnä myyttejä

El Greco: Jeesus kantaa ristiään (1580). Kuva Wikipediasta. Pääsiäisenaika houkuttelee myös skeptikkoja esittämään epäuskoisia näkemyksiään.



Joel Kontinen

”Jeesus ei ollut Jumalan poika eikä messias, vaan verta, lihaa ja vihaa tihkuva epätavallisen lahjakas ihminen. Hän pelkäsi, epäröi, muutti kantaansa, huusi ja raivosi ja oli usein ypö ymmällään Jumalan antaman tehtävän edessä. Jeesus ei syntynyt neitseellisesti, ei kävellyt vetten päällä eikä noussut kuolleista.” Näin Aamulehti julistaa pääsiäisen sanomaa.

Lehti referoi pitkäperjantain kokosivun artikkelissaan elokuvaohjaaja Paul Verhoevenin käsityksiä Jeesuksesta. Verhoeven kirjoitti kirjan Jeesus Nasaretilainen, jossa hän tulkitsee Jeesuksen elämää omasta skeptisestä perspektiivistään. Radikaaleista näkemyksistään tunnettu teologi Matti Myllykoski on jo ehtinyt luonnehtia kirjaa inspiroivaksi.

Verhoevenin mukaan evankelistat keksivät ihmeitä, esimerkiksi veden muuttamisen viiniksi; Lasaruksen herättämisen kuolleista ja viiden tuhannen miehen ruokkimisihmeen. Elokuvaohjaaja myös uskoo, että Magdalan Maria ”kaivoi Jeesuksen ruumiin haudasta, vei sen pois ja hautasi muualle, ehkä Magdalaan, oman talonsa puutarhaan.”

Tällainen spekulaatio ontuu pahasti, ainakin seuraavista syistä: 1) Hauta oli vartioitu. 2) Jeesusta seuranneet juutalaiset noudattivat sapattia eivätkä olisi lepopäivänä tehneet raskasta työtä. 3) Petos ei olisi voinut saada opetuslapsissa aikaan sitä dramaattista muutosta, joka innoitti heidät evankelioimaan koko Rooman valtakunnan.

Opetuslapset eivät sitä paitsi edes odottaneet Jeesuksen nousevan kuolleista. Ylösnousemus oli heille yllätys.

Aamulehden juttu osoittaa, että auringon alla ei ole mitään uutta. Yleensä uusi kohujuttu löytää tiensä mediaan aina pääsiäisen aikoihin.

Evankeliumit perustuvat silminnäkijöiden kertomuksiin Jeesuksen elämästä ja työstä. Esimerkiksi Luukas oli erinomaisen luotettava ja tarkka historioitsija. Evankeliumeissa on monia aitouden tunnusmerkkejä. Samaa ei voi sanoa 2000 vuotta myöhemmin syntyneistä spekulaatioista.




Lähde:

Jeesus, ihmisistä ihmeellisin. Aamulehti 29.3., B17.

Kristinuskoa ei ole ilman luomisen teologiaa

Turussa pohdittiin luomisen teologiaa. Kuva Tero Haapsaaren (oikealla) kokoelmasta.




Joel Kontinen

Minkä vuoksi vietämme muutaman päivän kuluttua kristikunnan suurinta juhlaa? Pääsiäisen tapahtuvat ovat historiaa. Jeesus kärsi ristillä, koska Aadam ja Eeva, ensimmäiset ihmiset, olivat rikkoneet Jumalan selvää käskyä.

Tero Haapsaari ja hänen kaverinsa Sami luennoivat Turun Raamattu puhuu -seurakunnassa luomisesta ja Raamatun historiasta.

Jeesus piti Genesiksessä kuvattua luomista totuutena, joten jos me emme hyväksy Raamatun näkemystä luomisesta, väitämme, että Jeesus valehteli.

Raamatun historia alkaa luomisesta. Vanhassa testamentissa syntiinlankeemus, vedenpaisumus ja Israelin kutsu olivat huomattavia merkkipaaluja. Uusi testamentti on Vanhan jatkumo. Jeesus, seurakunnan perustaminen, Jeesuksen takaisintulo ja kaiken ennallistaminen ovat Uuden testamentin kohokohtia.

Darvinistinen evoluutio ei sovi yhteen kristinuskon kanssa. Evoluutio ei edes toimi, koska mutaatiot (geneettiset virheet) eivät lisää organismien geneettistä informaatiota eivätkä siis vie evoluutiota eteenpäin.

Luomisen teologian luennot:








Tero Haapsaaren kotisivut

Orjuus rehottaa aikamme maailmassa orjuuden uhrien muistopäivänä

Kristitty poliitikko William Wilberforce (1759-1833) kamppaili pitkään orjakaupan lopettamiseksi. Kuva: Karl Anton Hickel, Wikipedia.




Joel Kontinen

Tänään vietetään kansainvälistä orjuuden uhrien muistopäivää. Jokin vuosi sitten YK:n pääsihteeri Ban-KI-moon arveli, että maailmassa on 27 miljoonaa orjaa.

Orjuus on edelleenkin aivan liian monille karmaisevaa todellisuutta, riippumatta siitä, ovatko he raskasta kivääriä raahaavia afrikkalaisia lapsisotilaita, prostituutioon pakotettuja itäeurooppalaisia naisia vai tehtaassa nälkäpalkalla puurtavia aasialaisia pikkulapsia.

Orjuus riistää uhreiltaan ihmisarvon.

Tänään on hyvä muistaa, että monet huomattavat orjakaupan vastustajat olivat tunnustavia kristittyjä.

William Wilberforce (1759-1833) oli kristitty kansanedustaja ja aktivisti, joka taisteli orjakauppaa vastaan vuosikymmenien ajan, kunnes se kiellettiin lailla Brittiläisessä imperiumissa vuonna 1833.

Tunnettu lähetyslääkäri ja tutkimusmatkailija David Livingstone (1813 - 1873) puolestaan vastusti Afrikassa rehottavaa orjakauppaa.

Meidän kannattaa myös muistaa, että moni, joka kuvittelee olevansa vapaa, on todellisuudessa orja. Jeesus sanoi: ”Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja” (Joh. 8:34), mutta Hän myös selitti, miten synnin orjuudesta voi vapautua: ”Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita” (Joh. 8:35).

Tällaiseen vapauteen Kristus kutsuu kaikkia ihmisiä myös tänään, kansainvälisenä orjuuden uhrien muistopäivänä.


Lähde:

Hiltunen, Vesa-Pekka. 2013. Orjuus ei ole hävinnyt minnekään. Aamulehti 25.3., A6.

Pyhä ilmastonmuutos?

Aktivistit muistavat maata monin tavoin näin keväällä. Kuva: NASA.


Joel Kontinen

Kevät on ilmastonmuutoksen aikaa. Ensin keksittiin maan päivä, jota vietetään 22.4. Sitten sen rinnalle nostettiin maan tunti (Earth Hour), jota moni viettää tänään 23.3. Ideana on sammuttaa valot illalla tunniksi muistutukseksi siitä, että ihminen muuttaa ratkaisuillaan ja teoillaan ilmastoa.

Aktivistien mukaan meidän on tehtävä hyviä tekoja ja pelastettava planeettamme. He käyttävät siis varsin uskonnollista kieltä, mutta he ovat antaneet pelastajan roolin ihmiselle.

Ilmastonmuutos on viime vuosina saanut yhä enemmän uskonnollisia piirteitä.

Kun vielä muistamme, että helmikuussa vietettiin darwininpäivää, niin luonnon palvojilla alkaa olla yhtä paljon juhlapäiviä kuin kristikunnallakin.

Lisäksi ne ajoittuvat sopivasti pääsiäisen aikaan.

Aamulehti kirjoitti äskettäin jutun Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtajan professori Antero Järvisen näkemyksistä. Hän sanoi, että maapallon ilmasto ei ole lämmennyt lainkaan 17 vuoteen. ”Poikkeavia näkemyksiä ilmastonmuutoksesta on vaikea saada kuuluviin niin tiedeyhteisössä kuin mediassakin,” hän sanoi.

Dogmatiikka ei ole kirkon yksinoikeus. Sitä harjoittavat darvinistien lisäksi myös ne, jotka uskovat järkkymättä ilmastonmuutokseen.

Lähteet:

Earth Day 2013: The Face of Climate Change.

Kallio, Henripekka. 2013. Ilmastonmuutosta liioitellaan, väittää veteraanitutkija. Aamulehti 22.3, A10.

Paavi Franciscus: “Jumalan suunnitelma on kirjoitettu luontoon”

Paavi Franciscus näkee Jumalan suunnitelman luonnossa. Kuva: Casa Rosada, Wikipedia.




Joel Kontinen

Jotkut aiemmat paavit ovat ilmaisseet näkemyksiä, jotka media on tulkinnut evoluution kannattamiseksi.

Paavi Franciscus sitä vastoin sanoi virkaanastumispuheessaan:

“Olkaamme luomakunnan ‘suojelijoita’, luontoon kirjoitetun Jumalan suunnitelman suojelijoita, toistemme ja ympäristön suojelijoita.”

Ei mikään huono aloitus.


Lähde:


Pope: Let Us Be “Protectors” of Creation, Not Allowing Omens of Destruction And Death to Accompany Our World's Journey. Vatican Information Service. 19.3. 2013.

Tuorein apinatarina: ”Ihminen on vaihtanut evoluution varrella hyvän lyhytkestoisen muistin kieleen”

Aamulehden apinatarina ei oikein vakuuta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Darvinistien apinatarinat eivät kaikesta päätellen ole vielä kuolleet sukupuuttoon. Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka ilahdutti pitkästä aikaa lukijoita kirjoittamalla simpanssista, joka pitää tietokoneista ja kykenee muistamaan ruudulla välähtäviä numeroita paremmin kuin ihmiset.

Vanhalakka esittelee simpanssit miltei ihmisinä. Jutussa ei tietenkään viitata viime vuosien tutkimuksiin, jotka osoittavat, että ihminen ja simpanssi ovat geneettisesti paljon etäämpänä toisistaan kuin evolutionistit suostuvat myöntämään.

Sen sijaan Vanhalakka referoi simpanssitutkija Tetsuro Matsusawan ajatuksia siitä, miksi simpanssi muistaa hyvin:

” Tetsuro Matsusawa uskoo simpanssin paremman muistin johtuvan siitä, että niille taito on ollut eloonjäämisen kannalta tärkeämpi kuin ihmiselle. Ihminen on vaihtanut evoluution varrella hyvän lyhytkestoisen muistin kieleen.”

Eli ihminen pystyy siis ohjaamaan evoluutiota? Miksi darvinistit silti väittävät, että luonnonvalinta on sokea eikä se pysty ennakoimaan tulevaisuutta?

Apinatarinoiden kiehtovin piirre on siinä, että ne ovat äärimmäisen epäuskottavia.


Lähde:

Vanhalakka, Vesa. 2013. Parempi kuin ihminen. Aamulehti 17.3. Sunnuntai, 14-15.