Tutkijat yrittävät nostaa jo kertaalleen kuopatun RNA-maailman haudasta

Vasarahain ribotsyymi on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Kuva: William G. Scott, CC BY-SA 3.0.





Joel Kontinen

Elämän synty on darvinistinen ongelma, jota ei saada ratkaistua. Se on niin paha dilemma, että jotkut ovat spekuloineet, että maapallon elämä tuli ulkoavaruudesta.

Tämä ei ole ratkaisu, vaan se työntää ongelman muutaman kymmenen, sadan tai tuhannen valovuoden päähän.

Äskettäin tutkijat yrittivät nostaa kovia kokeneen ja jo kertaalleen kuopatun RNA-maailman haudasta.

RNA on DNA:n tavoin nelikirjaiminen geneettistä informaatiota kuljettava säie, mutta toisin kuin DNA:ssa, siinä on vain yksi jouste. Tutkijat ovat arvelleet, että elämän oli helpompi kehittyä RNA:sta kuin DNA:sta.

Philipp Holliger ja kollegat joutuivat peukaloimaan RNA:ta, jotta he olisivat kyenneet poistamaan esteet, jotka luonnollisissa oloissa tekevät sen rakennusaineen riboosin (C5H10O5)) kahdentumisen eli replikaation mahdottomaksi silloin, kun se on laskostunut eli saanut kolmiulotteisen muotonsa.

Replikoituminen edellyttää kolmiulotteista muotoa, joka voi muodostaa ribotsyymiksi kutsutun entsyymin. Mutta koska ribotsyymi on kolmiulotteista RNA:ta, sen replikaatio estyy.

Tutkijat joutuivat siirtämään kolme sokeriosaa kerralla tavanomaisen yhden asemasta, jotta temppu onnistuisi, ja lisäksi tekemään kokeensa -7°C:ssä.

Koe muistuttaa pikemmin älykästä suunnittelua kuin evoluutiota. Kuka olisi alkuliemen aikoihin voinut vääntää termostaattia sopivan viileäksi ja peukaloida siirretyn informaation määrää?

Lähde:

Medical Research Council. 2018. Scientists crack how primordial life on Earth might have replicated itself. Science Daily (15.5.).

RNA-maailma ei ratkaise elämän synnyn ongelmaa

Vasarahain ribotsyymi ei ole kovinkaan yksinkertainen. Kuva: William G. Scott, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Tutkijoiden muisti voi toisinaan olla lyhyt. Viime vuonna saimme kuulla, että RNA-maailma ei pysty selittämään darvinistista muna vai kana -ongelmaa (eli sitä, että entsyymit valmistavat nukleiinihappoja, mutta entsyymit tarvitsevat siihen nukleiinihappojen geneettistä informaatiota), joten evolutionistit tunnustivat, että RNA kehittyi yhdessä proteiinien kanssa.

Aiemmin tänä vuonna uutisoitu minimaalinen solu osoitti, miten kaukana yksinkertaisesta elämä on.

Nyt Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) julkaisi tutkimuksen, joka nostaa RNA-maailman haudasta.

Hyödyntämällä biokemian hienoimpia laitteita tutkijat pystyivät 25 vuoden jälkeen valmistamaan RNA-polymeraasin eli koneen, joka kopioi RNA:ta.

Sciencen artikkelissa kerrotaan, miksi RNA:sta kohistaan: Se pystyy ”DNA:n tavoin varastoimaan informaatiota ja proteiinien tavoin toimimaan katalyyttina nopeuttaakseen kemiallisia reaktioita.”

Riboosi (C5H10O5) on RNA:n rakennusaine, ja tämä on saanut monet evolutionistit innostumaan. Mutta siitä on vielä pitkä loikka ribosomiin, vain 20 nanometrin kokoiseen koneeseen, joka rakentaa proteiineja ja jota ilman meillä ei olisi elämää.

Nanometri on metrin miljardisosa, joten koolla se ei ole pilattu.

Vuonna 2009 kolme ribosomitutkijaa sai kemian Nobelin palkinnon. Yksi heistä oli Ada Yonath, joka sanoi: ”Ribosomin arkkitehtuuri on suunniteltu nerokkaasti.”

Elämän syntyä tutkiva kemisti Steven Benner myöntää, että uusi RNA-polymeraasi ei pysty ratkaisemaan RNA-maailman ongelmia, koska se ei kykene monistamaan itseään.

Tutkijat ovat toisin sanoen yhtä kaukana elämän synnyn ratkaisusta kuin mitä he olivat kymmenen tai jopa sata vuotta sitten.

Tämä on odotettua, koska jo Louis Pasteur osoitti kokeellisesti, että elämä ei synny spontaanisti.



Lähde:

Service, Robert F. 2016. A newly made RNA strand bolsters ideas about how life on Earth began. Science (15.8.).