Tulipaloja ei voi sytyttää eksoplaneetoilla, joilla ei ole paljon happea

 

Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Vähähappisissa maailmoissa asuvat avaruusmuukalaiset eivät ehkä koskaan löydä tulta.

Matala happitaso planeetoilla, joilla muukalaiselämä voisi mahdollisesti kehittyä, saattaa tehdä teknologian kehittämisen siellä mahdottomaksi, koska siellä ei tapahdu palamista.

Avaruusmuukalainen elämä planeetalla, jolla on alhainen happipitoisuus, ei ehkä koskaan pysty kehittämään tekniikkaa, koska palaminen olisi mahdotonta. Tämä kehittyneiden sivilisaatioiden luomisen pullonkaula voi myös auttaa selittämään, miksi tiedemiehet eivät ole vielä havainneet elämää muualla lähes äärettömässä universumissa.

Teknologian kehitys maan päällä perustui tuleen, joka tunnetaan myös nimellä palaminen, kemiallinen reaktio, joka käyttää happea tuottaakseen suuria määriä lämpöä. Tämä on ratkaisevan tärkeää muun muassa metallien louhinnassa malmista.

Lähde:

 Wilkins , Alex. 2023.  Aliens on low-oxygen worlds may never discoverfire, New Scientist 15. 8,.

Solut aistivat happipitoisuuden muutoksen

Tämän vuoden ensimmäiset nobelistit saivat palkinnon ihmisen happipitoisuudesta. Kuva: Fair use doctrine.



Joel Kontinen

Tämän vuoden fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinto on myönnetty kolmelle tutkijalle, jotka selvittävät, kuinka solut aistivat ja mukautuvat happipitoisuuden muutoksiin, Nobelin kokous Ruotsin Karlinska-instituutissa ilmoitti tänä aamuna (7. lokakuuta).
.
Kolme Nobel-palkinnon saajaa, William G. Kaelin Jr, Sir Peter J. Ratcliffe ja Gregg L. Semenza, tunnistivat molekyylikoneiston, joka kääntää geenien aktiivisuuden ylös tai alas happitason vaihtelun mukaan.

Nobel-palkinnon organisaation mukaan: "Tämän vuoden Nobel-palkinnon saajien perinpohjaiset havainnot paljastivat mekanismin yhdelle elämän tärkeimmistä adaptiivisista prosesseista".

Solujen kyky havaita happitasot ja reagoida niihin ovat välttämättömiä kehon toiminnan ylläpitämiselle, ja sillä voi olla suuri rooli joissakin sairauksissa. Alkeellisimmalla tasolla solut tarvitsevat happea muuntaakseen ruoan energiaksi.

"Soluissa ja kudoksissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia hapen saatavuudessa. Alkion kasvaessa ja kehittyessä sekä lihasten toimiessa saatavilla oleva happi muuttuu kudosten muuttuessa", Nobel-komitean jäsen Randall Johnson sanoi tänä aamuna ilmoituksen aikana. Ruotsissa. "Solut tarvitsevat tavan sopeutua hapen määrään, kun ne tekevät tärkeitä töitä."

Esimerkiksi intensiivisen harjoituksen aikana lihassolujen on sopeuduttava siihen, että happea tarvitaan enemmän. Hapen tunnistimet ovat välttämättömiä sikiön kehitykselle, koska ne ohjaavat verisuonten normaalia muodostumista ja istukan kehitystä, Nobel-organisaatio kirjoitti. Mekanismilla on merkitystä myös anemiassa ja jopa syövässä - stimuloiden verisuonten muodostumista, jotta syöpäsolut voivat levitä.

Semenza syntyi New Yorkissa ja suoritti palkitun tutkimuksensa Johns Hopkins Universityssä Baltimoressa, missä hän jatkaa tutkimusta. Ratcliffe syntyi Ison-Britannian Lancashiressa, ja hän työskentelee tällä hetkellä Oxfordin yliopistossa ja Francis Crick Institute Lontoossa, missä hän teki myös palkittua työtä. Kaelin syntyi myös New Yorkissa ja suoritti palkitun tutkimuksensa Dana-Farber Cancer Institute -tapahtumassa Bostonissa, missä hän on edelleen aktiivinen.

Kolme tutkijaa jakaa yhtäläisesti Nobel-palkinnon, joka on 9 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 828 000 euroa).

Tällä kertaa Nobel-organisaatio ei puhunut evoluutiosta mitään. Ihmiset ovat sitä, mitä he ovat syntymästään saakka olleen, vaikka he muuttuvan paljon.


Lähde:

Bryner,Jeanna. 2019. Trio Wins Nobel Prize in Medicine for Figuring Out 'One of Life's Most Essential Adaptive Processes' .Live Science (7.10.).

Happi ei ole vakuuttava merkki ulkoavaruuden elämästä

Eksoplaneetta Kepler-186f, joka kiertää elämän vyöhykkeellä punaista tähteä. Kuva: NASA Ames/SETI Institute/JPL-CalTech.




Joel Kontinen

Happi ei olekaan niin vakuuttava merkki ulkoavaruuden elämästä, niin kuin astrobiologit olivat ajatelleet, uusi tutkimus kertoo.

"Ihmisen luulivat, että hapen ja organisten aineiden yhdistelmä merkitsee elämää, mutta me tuotimme niitä ei-bioottisesti monissa erilaisissa kokeissa, sanoo kokeen johtaja Chao He.” (Johns Hopkins University. Baltimore). “Tämä viittaa siihen, että useasti hyväksytyt biosignaalit voivat olla väärä hälytys elämästä.”

Monet luulivat, että happi ja metaani eksoplaneetan ilmakehässä voisivan olla vahva osoitus biologisesta aktiviteetista. Tämä oletus on kuitenkin liian yksinkertainen.

Chao He ja hänen kollegansa kokeilivat yhdeksällä kaasukoostumuksella, joita on löydetty supermaapallon (maapalloa suurempi planeetta) tai mini-Neptunuksen eksoplaneetan ympäriltä, jotka sisälsivät kaasuja kuten hiilidioksidia, vettä, metaania ja ammoniakkia kuumentaen niitä 27 asteesta 370 asteen lämpötilaan Celsiusta) joko ultravioletti- tai plasmasäteillä.

Tutkimus ei ota kantaa fosforiin, jota ilman elämä ei saa alkuunsa.



Lähde:

Wall, Mike. 2019. Alien Worlds Rich in Oxygen Still Might Not Harbor Life. Space.com (2.1.).

Ei happea, ei ongelmia ulkoavaruuden elämän etsijöille

Kuva: NASA Ames, JPL-Caltechand T. Pyle.




Joel Kontinen

Ensi kuun Scientific Americanissa on taas juttu hapesta – tai sen puutteesta.

Noin 20 prosenttia ilmasta, jota hengität, on happea. Mutta Pohjois- Kanadassa tehdyissä tutkimuksissa on saatu selville, että sitä oli hyvin vähän, kun elämä alkoi maapallolla.

Planeetan kaasukehän hapen runsaus on Noah Planavskyn mukaan merkki siitä, että sillä voi olla elämää. Planaysky, joka on heinäkuussa ilmestyneen Proceedings of the National Academy of Sciences USA tutkimuksen johtaja, sanoo, että tällaiset planeetat ajatellaan kuolleiksi planeetoiksi, vaikka niissä saattaa olla elämää.

Planaysky ja kollegat ovatkin puuhastelleen ceriumin kanssa. Ceriumista voi tulla happea.

Mutta elämän saatiin tarvitaan muutakin kuin happea. Astrobiology Magazinesissä kysyttiin äskettäin, mistä maa sai rikkinsä.

Rikki onkin ulkoavaruuden etsijöiden ongelma.
Ilman sitä meillä ei olisi elämää.

Lähde:

Joel, Lucas. 2018. The Search for ET May Be Missing Life on Low-Oxygen worlds. Microbes thrived on ancient Earth, even with very little of the life-giving gas. Scientific American (lokakuu).