Neandertalinihmiset olivat täysin ihmisiä

Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Institute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Neandertalinihminen on 150 vuodessa kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Evolutionistit kuvasivat häntä alun perin kumarassa käveleväksi hyvin apinamaiseksi olennoksi.

Kreationistit ovat sen sijaan uskoneet, että neandertalinihminen on Aadamin jälkeläisenä täysin ihminen niin kuin mekin. Myöhemmin myös darvinistit alkoivat muuttaa näkemystään, kun löydöt kertoivat, että neandertalinihminen osasi valmistaa soittimia, työkaluja ja koruja ja kykeni luultavasti myös puhumaan.

Tuore tutkimus osoittaa, että kreationistien näkemys on ainakin lähempänä totuutta.

Max Planck Instituten geneetikko Svante Pääbo kollegoineen sekvensoi osan neandertalinihmisen genomista. Tutkijat julkaisivat tuloksensa tuoreessa Sciencissa. He eristivät suurimman osan DNA:ta kolmesta Kroatiasta löydetystä luusta ja sekvensoivat 60 prosenttia neandertalinihmisen genomista 1,3 kertaa.

Yleensä tutkijat ovat virheitä välttääkseen sekvensoineet genomin 10-20 kertaa, joten tulokset ovat vasta alustavia.

Pääbon tutkimusryhmän mukaan eurooppalaisten genomissa on 1-4 prosenttia neandertalinihmisen perimää.

Näin pitäisikin olla. Kreationistisen näkemyksen mukaan neandertalinihmiset olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät Euroopan karuissa oloissa vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella.

Lähteet:

Dalton, Rex. 2010. European and Asian genomes have traces of Neanderthal. Nature News 6.5. http://www.nature.com/news/2010/100506/full/news.2010.225.html


Green, Richard E. & al. 2010. A Draft Sequence of the Neandertal Genome. Science 328 (5979), 710 – 722. http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/328/5979/710

X-nainen: paljon tietoa yhdestä pikkusormesta

X-nainen sijoitettaneen tähän puuhun pikkusormen perusteella.




Joel Kontinen


Monesti pienet asiat muuttavat käsitystämme ihmisen evoluutiosta. Daytonan apinaoikeudenkäynnin aikana eli vuonna 1925 tiedemiehet tiesivät, että yhden hampaan perusteella rekonstruoitu Nebraskan ihminen eli Hesperopithecus haroldcookii oli esi-isämme. He jopa tiesivät, miltä hän näytti.

Darvinistit eivät mielellään enää muistele Hesperoa, varsinkaan kun myöhemmin kävi ilmi, että hammas kuului sukupuuttoon kuolleelle sikaeläimelle.

Naturessä äskettäin julkaistu tutkimus vanhasta pikkusormen osasta on herättänyt miltei yhtä paljon spekulaatioita kuin Nebraskan ihminen. Tutkijat löysivät 40 000 vuoden ikäiseksi arvioidun sormen Siperiasta jo vuonna 2008, mutta sitä on tähän saakka säilytetty varastossa. Samasta luolasta löytyi myös rannerengas, joten tämä X-naiseksi nimetty pikkusormi oli tuskin minkään apinaihmisen osa.

Max Planck –instituutin tutkijat Svante Pääbo ja Johannes Krause sekvensoivat fossiilista eristetyn mitokondrion DNA:ta ja huomasivat, että se eroaa sekä H. sapiensista että neandertalinihmisestä.

Tutkijat päättelevät sormenosan perusteella, että (1) X-nainen on luultavasti uusi ihmislaji, (2) että hänen on täytynyt lähteä Afrikasta huomattavasti aikaisemmin kuin muut esiäitimme ja (3) että samoihin aikoihin Euraasiassa oli useita ihmislajeja (H. sapiens, neandertalinihminen, Floresin ihminen ja X-nainen).

Harvoilla tieteenaloilla tehdään yhtä suuria päätelmiä yhtä pienen tutkimusaineiston perusteella. Antropologiassa pikkusormen osa voi toisinaan kertoa suuria tarinoita.

Aineiston vähyys tosin takaa sen, että ne jäänevät tarinoiksi, ainakin siihen saakka, kunnes löydetään pari vanhaa hammasta.


Lähteet:

Callaway, Ewen. 2010. Meet X-woman: a possible new species of human. New Scientist (24.3.) http://www.newscientist.com/article/dn18699-meet-xwoman-a-possible-new-species-of-human.html?DCMP=NLC-nletter&nsref=dn18699


Dalton, Rex. 2010. Fossil finger points to new human species. Nature News (24.3.) http://www.nature.com/news/2010/100324/full/464472a.html

Kun neandertalinihmisistä tehtiin apinaihmisiä

Viime vuosien löydöt ovat osoittaneet, että neandertalinihmiset eivät olleet apinamaisia. Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Instutute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

1800-luvulla antropologit eivät vielä olleet löytäneet Afrikasta ihmisten oletettujen esi-isien fossiileja, joten neandertalinihmisistä tehtiin murahtelevia, kumarassa käveleviä luolaihmisiä. Evoluutio tarvitsi näyttäviä todisteita ja apinaihminen kelpasi siihen tarkoitukseen mainiosti.

Lontoon Natural History Museumin antropologi Chris Stringer myöntää, että neandertalinihmiset eivät olleet mitään apinaihmisiä, vaikka he saattoivatkin erota ruumiinrakenteeltaan jonkin verran meistä. Heillä oli jopa suuremmat aivot kuin H. sapiensilla.

Stringeristä ei suinkaan ole tullut kreationistia, mutta hän oikaisee virheellisiä käsityksiä tuoreessa Scientific American –lehden haastattelussa.

Neandertalinihmiset olivat huomattavasti etevämpiä kuin ennen kuviteltiin. (Lue lisää esimerkiksi tästä , tästä ja tästä .)

Neandertalinihmiset ovat muutenkin olleet uutisissa viime päivinä. Max Planck Instituten geneetikko Svante Pääbo ryhmineen sekvenssoi parhaillaan neandertalinihmisen genomia.

Pääbo uskoo, että H. sapiens ja H. neanderthalis asuivat pitkään lähellä toisiaaan Euroopassa ja Lähi-idässä ja olivat ilmeisesti tekemisessä keskenään, mutta hänen mukaansa nykyihmisten perimässä ei ehkä kuitenkaan ole neandertalinihmisiltä perittyä geneettistä ainesta.

Luomiseen perustuvan tulkinnan mukaan neandertalinihmiset olivat vedenpaisumuksen jälkeen eläneitä Aadamin jälkeläisiä, joten ei ole ihme, jos vaikka sattuisimme näkemään H. neanderthalisin piirteitä muutamilla lähimmäisillämme.


Lähteet:

Callaway, Ewen. 2009. Genetic evidence for human-Neanderthal hanky panky? New Scientist blog (27.10.)http://www.newscientist.com/blogs/shortsharpscience/2009/10/genetic-evidence-for-human-nea.html

Scientific American podcast 23.10. 2009http://www.scientificamerican.com/podcast/episode.cfm?id=human-evolution-lucy-and-neandertha-09-10-23&sc=WR_20091027