Kaikki koomassa olevat eivät ole vihanneksia

Kuolema on kaukana joistakin vihanneksista.



Joel Kontinen

Yksi kymmenestä ihmisestä, joiden uskotaan olevan pysyvästi tajuton aivojen trauman seurauksena, voi itse asiassa olla tietoinen. Nyt tiedemiehet etsivät keinoja pelastaa heidät heidän ahdingostaan.

”Minulla on seinälläni kuvia viidestä potilaasta”, sanoo Nicholas Schiff. ”Kaikki näyttävät olevan ei-tietoisessa tilassa, mutta tiedämme, että he ovat tietoisia. Kuvat muistuttavat minua siitä, että he ovat siellä ja emme auta heitä. ”

Schiff, joka toimii New Yorkissa, Weill Cornell Medical College -koulutuksessa, on yksi maailman johtavista tajunnanhäiriöiden asiantuntijoista. Monet hänen potilaistaan ovat ei-tietoisessa tilassa. Heidän vammansa ovat aiheuttaneet sen, että he eivät reagoi ympäröivään maailmaan. Tai niin ajateltiin.

Vuonna 2006 havaittiin ensimmäistä kertaa, että nainen, jonka uskotaan olevan ei-tietoisessa tilassa, oli todella tietoinen, kun aivotarkastukset paljastivat, että hän voi kuvitella erilaisia asioita pyynnöstä. Tätä läpimurtoa seurasi nopeasti käänteentekevä ilmoitus: tapa selvittää, onko joku tietoinen perustuen pelkästään käyttäytymiseen, ei ole riittävän tarkka.

Nyt tiedetään, että joillakin ihmisillä on niin sanottu "peitelty tietoisuus", jossa heillä on tietoisuus, joka tulee ja menee, mutta he eivät voi silti liikuttaa kehoaan. Aluksi uskottiin, että oli tehty harvinainen virheellinen diagnoosi. Nyt 10-vuotisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että monet ihmiset saattaisivat olla tässä tilassa.

Heidän kehonsa eivät toimi, mutta heidän mielensä ovat aktiivisia. Tämä luo kiireellisen tarpeen löytää tekniikoita, jotka voivat saada heidät toipumaan. Se herättää myös eettisiä kysymyksiä siitä, mitä meidän on kysyttävä näiltä ihmisiltä ja itseltämme, kun he onnistuvat saada itsensä kuulluksi.

Äskettäin, rouva Munira Abdulla heräsi oltuaan koomassa 27 vuotta.

Tämä tuo mielen Martin Pistoriuksen tapauksen.

Tämä taas tuo mieleen Hitchcockin äänitteen kuuntelemisen , johon 16 vuotta tajuttomana ollut mies reagoi samalla tavalla kuin muut.

Vuona 2009 mediat raportoivat belgialaisesta miehestä, joka heräsi oltuaan 23 vuotta koomassa.

Lähde:

Thomson, Helen. 2019. Shocking evidence shows people in vegetative states may be conscious. New Scientist (26.6.).

Rouva Abdulla heräsi oltuaan koomassa 27 vuotta

Kuoleman kulturi ei vaikuttanut häneen.



Joel Kontinen

Rouva Munira Abdulla, Yhdistyneistä Arabiemiirikunnasta, loukkaantui vakavasti liikenneonnettomuudessa vuonna 1991. Nyt hän on toipunut ihmeellisesti 27-vuotisen kooman jälkeen. Munira Abdulla oli onnettomuuden tapahtuessa 32-vuotias. Hän kärsi vakavasta aivovauriosta hänen autonsa törmättyä linja-autoon, kun hän haki poikaansa koulusta.

Omar Webair oli vain neljä vuotta vanha. Poika istui ajoneuvon takana äitinsä kanssa äidin veljen ajaessa autoa, mutta Omar ei vahingoittunut, koska äiti suojasi häntä käsivarrellaan. Munira Abdulla jäi vakavasti loukkaantuneeksi, mutta viime vuonna hän sai takaisin tajunnan saksalaisessa sairaalassa.

Rouva Abdulla lähetettiin äskettäin Lontooseen ja sieltä Saksaan, jossa hän sai fysioterapiaa, jotta hän säilyisi hengissä.

Saksassa ollessaan hänen poikansa osallistui sairaalahuoneessa olevaan keskusteluun, joka näytti kannustavan äitiä osallistumaan.
"Sairaalahuoneessa oli väärinkäsitys ja hän tunsi minun olevan vaarassa, mikä aiheutti hänelle järkytyksen", Omar sanoi.

"Hän äänteli oudosti ja soitin lääkäreitä tutkimaan häntä. He sanoivat, että kaikki oli normaalia.
"Sitten, kolme päivää myöhemmin, heräsin siihen, että joku sanoi nimeni.

"Se oli hän! Hän kutsui minua nimeltä! Vuosia olen unelmoinut tästä hetkestä, ja nimeni oli ensimmäinen sana, jonka hän sanoi."

Hänen tilanteensa muistuttaa Martin Pistoriuksen tarinaa.

Martin sairastui 12-vuotiaana mystiseen tautiin, joka lopulta vei hänet koomaan. Neljän vuoden ajan hän eli omassa suljetussa maailmassaan. Sitten, vähitellen hän alkoi havaita, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Hän ei kuitenkaan pystynyt kertomaan siitä kenellekään, koska hän ei kyennyt puhumaan.

Eteläafrikkalainen Pistorius muisti hämärästi Nelson Mandelan valinnan presidentiksi vuonna 1994 ja prinsessa Dianan kuoleman vuonna 1997.

Useammat tutut ihmiset pitivät häntä huonekasvina (näin hän itse sanoo), vaikka tutkimukset ovatkin osoittaneet, ettei koomassa oleva ihminen ole vihannes.

Hän alkoi vähin erin toipua – hiukan liikutella päätään ja hymyillä. Sitten hän sai tietokoneen, ja pian hän kykeni viestimään sen avulla.

Äskettäin ilmestyneessä kirjassaan The Ghost Boy hän kertoo uskomattoman tarinansa. ”Haamupoika” oppi kommunikoimaan, tutustui Joanna-nimiseen brittityttöön – ja lähti tämän luokse Englantiin, jossa he pian menivät naimisiin ja jossa hän nykyisin työskentelee atk-alalla.

Lähde:

UAE woman Munira Abdulla wakes up after 27 years in a coma. BBC News (23.4.).

Charles Darwinin varjo natsi-Saksan eugeniikan ja eutanasian yllä

Führerin (täältä katsottuna) oikealla puolella istuva Philipp Bouhler johti T4-hanketta, joka koitui vähintään 200 000 vammaisen kuolemaksi. Kuva: Deutsches Bundesarchiv.



Joel Kontinen

Eutanasiasta tuskin koituu mitään hyvää.

Äskettäin Science julkaisi raportin hankkeesta, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä natsi-Saksan eutanasiaohjelmassa oikein tapahtui.

Juutalaiset, romanit ja slaavit eivät olleet ainoita ryhmiä, jotka natsit yrittivät pyyhkäistä pois maan kamaralta.

Historioitsijat arvioivat, että Saksan natsit tappoivat vähintään 200 000 vammaista toisen maailmansodan aikana. Myös hädin tuskin toiselle kymmenelle ehtineitä lapsia kaasutettiin hengiltä.

Natsien ideologia perustui pitkälti Charles Darwinin ajatteluun, johon kristinuskon Jumala ei sopinut lainkaan vaan jossa ihminen itse laati moraalisäännöt.

Jeesus opetti, että puu tunnetaan hedelmistään. Darvinistisen kehitysopin hedelmät ovat kammottavia.

Lähde:

Gannon, Megan. 2017. Germany to probe Nazi-era medical science. Science (5.1.).

Kuoleman kulttuuri keskuudessamme: Sveitsi aikoo pakottaa pelastusarmeijan hoitokodin antamaan vaadittaessa kuolinapua

Jotkut haluaisivat lähteä täältä nopeammin.





Joel Kontinen

Kuoleman kulttuuri valtaa alaa jälkikristillisessä Euroopassa, jossa eutanasiaklinikat ovat surmanneet potilaita hyvinkin kyseenalaisista syistä.

Karmeimmat esimerkit olivat natsi-Saksan tuotantoa, mutta suuri yleisö on viime vuosina alkanut suhtautua eutanasiaan yhä myönteisemmin.

Tuorein tapaus on meneillään Sveitsissä, jossa tuomioistuin ilmoitti Pelastusarmeijan hoitokodille, että se menettää hyväntekeväisyysjärjestön statuksen, jos se ei salli asukkailleen avustettua kuolinapua.

Pelastusarmeija on ilmoittanut, että ihmisten pitäisi kuolinavun sijasta saada myötätuntoa ja hoivaa. Sen mukaan eutanasia ja avustettu itsemurha pitäisi kieltää lailla, ja se on uhmannut Sveitsin kuolinapua suosivaa lainsäädäntöä.

Kristillisiä hyväntekeväisyysjärjestöjä on rangaistu myös Belgiassa, jossa lääkäri auttoi 17-vuotiasta poikaa tekemään itsemurhan viime syyskuussa.

Valitettavasti moni suosii darvinistista viidakon lakia kristillisten arvojen asemesta.

Lähde:

Zaimov, Stoyan. 2016. Christian-Run Nursing Home in Switzerland Forced to Allow Assisted Suicide or Lose Charitable Status. Christian Post (28.10.).

Kuoleman kulttuuri rynnistää Suomeen: moni haluaisi sallia eutanasian

Maallinen elämä päättyy yleensä kuolemaan. Jotkut haluaisivat vauhdittaa täältä poistumista.




Joel Kontinen

Eutanasian kannattajat ovat viime vuosina pyrkineet pukemaan näkemyksensä mahdollisimman inhimilliseen kaapuun. He puhuvat mielellään hyvästä elämästä ja hyvästä kuolemasta. Eutanasiassa yhdistyy kaksi kreikan kielen sanaa eli eu (’hyvä’) ja thanatos (’kuolema’).

Suomessa kuoleman tahallinen jouduttaminen on kielletty. Moni haluaisi tähän muutoksen.

Eutanasiasta on kammottavia esimerkkejä. Belgiassa terve 24-vuotias sai luvan lääkärin avustamaan itsemurhaan. Toinen lääkäri tappoi psyykkisistä vaivoista kärsineen vanhemman naisen ilmoittamatta siitä lähiomaisille.

Hollannissa eutanasiaklinikka surmasi tinnituksesta kärsineen naisen.

Karmeimmat tapaukset olivat Kolmannen valtakunnan tuotantoa.

Apostoli Paavali luonnehtii kuolemaa viholliseksi, joten on vaikea pitää sitä kovin hyvänä.

Ja Martin Pistoriuksen tapaus antaa ajattelemisen aihetta eutanasian puoltajille.

Harva uskoi, että haamupojaksi kutsuttu Pistorius voisi koskaan herätä koomasta. Mutta ihmeitä tapahtuu, ja toisinaan parantumaton sairaus ei olekaan parantumaton.

Lähde:

Kinnunen, Eevi. 2015. Ajankohtainen kakkonen kysyi valiokunnalta: Pitäisikö eutanasia sallia Suomessa? YLE uutiset (10.11.).

Kuoleman kulttuurin kammottavat seuraukset: eutanasiaklinikka surmasi tinnituksesta kärsivän naisen

Hugo Simberg: Kuoleman puutarha. Kuva: Matti Paavola, Wikipedia.




Joel Kontinen

Eutanasiasta voi olla kammottavia seurauksia. Äskettäin hollantilainen klinikka auttoi kroonisesta tinnituksesta eli korvien soimisesta kärsinyttä 47-vuotiasta naista päättämään päivänsä.

Riippumaton komissio, jonka tehtävänä on valvoa, miten eutanasialakeja noudatetaan, antoi tälle Haagissa toimivalle klinikalle huomautuksen ja sanoi, että Gaby Olthuisille olisi pitänyt tarjota enemmän psykiatrisia tutkimuksia.

Kaksi vuotta toiminut klinikka on ”toteuttanut 250 eutanasiapyyntöä” eli surmannut 250 ihmistä. Viime vuonna se sai huomautuksen autettuaan vanhaa naista, joka ei halunnut mennä hoitokotiin, tekemään lopullisen ratkaisun. Sitä huomautettiin myös vanhahkon psykiatrisen potilaan eutanasiasta.

Eutanasia on ollut sallittua Alankomaissa vuodesta 2002 lähtien sietämättömistä kivuista kärsiville potilaille. Lain mukaan ehtojen tulee olla tiukkoja ja kahden lääkärin tulee hyväksyä jokainen eutanasiapäätös.

Sietämätön ja parantumaton eivät kuitenkaan ole absoluuttisia määreitä.

Avustetusta kuolemasta on tullut erittäin kannattava liikeidea joillekin kuoleman klinikoille.

Valitettavasti bisness voittaa Mooseksen aivan liian usein. Kuoleman kulttuurissa ei ole tilaa kristillisille arvoille ja elämän puolustamiselle.

Vuorisaarnan sijasta arvoja mitataan darvinistisilla kriteereillä.


Lähde:

Euthanasia clinic criticised for helping woman with severe tinnitus to die. Dutch News 19.1. 2015.

Martin Pistorius: Kooma vaihtui uskomattomaksi selvitymistarinaksi

Martin Pistorius kertoo uutuuskirjassaan, miten hän vapautui vuosikausien koomasta ja oppi kommunikoimaan ymmärrettävästi.



Joel Kontinen

Eutanasian puolustajien kannattaisi tutustua Martin Pistoriuksen tapaukseen. Hän sairastui 12-vuotiaana mystiseen tautiin, joka lopulta vei hänet koomaan. Neljän vuoden ajan hän eli omassa suljetussa maailmassaan. Sitten, vähitellen hän alkoi havaita, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Hän ei kuitenkaan pystynyt kertomaan siitä kenellekään, koska hän ei kyennyt puhumaan.

Eteläafrikkalainen Pistorius muisti hämärästi Nelson Mandelan valinnan presidentiksi vuonna 1994 ja prinsessa Dianan kuoleman vuonna 1997.

Useammat tutut ihmiset pitivät häntä huonekasvina (näin hän itse sanoo), vaikka tutkimukset ovatkin osoittaneet, ettei koomassa oleva ihminen ole vihannes.

Hän alkoi vähissä erin toipua – hiukan liikutella päätään ja hymyillä. Sitten hän sai tietokoneen, ja pian hän kykeni viestimään sen avulla.

Tuoreessa kirjassaan The Ghost Boy hän kertoo uskomattoman tarinansa. ”Haamupoika” oppi kommunikoimaan, tutustui Joanna-nimiseen brittityttöön – ja lähti tämän luokse Englantiin, jossa he pian menivät naimisiin ja jossa hän nykyisin työskentelee atk-alalla.

Hän joutuu tosin vielä käyttämään pyörätuolia ja vastaa kysymyksiin vain kirjallisesti.

Martin Pistorius kertoo Daily Mailille, että nyt hän ymmärtää, mitä 1. Korinttilaiskirjeen 13. luvun sanat ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus” merkitsevät.

Kuoleman kulttuurin ja eutanasian puolustajille Pistoriuksen tapaus on saavillinen kylmää vettä niskaan.

Hän oli täysin toivoton tapaus, mutta he eivät ymmärrä, mitä usko, toivo ja rakkaus merkitsevät.

Ja mitä ne voivat saada aikaan.

Lähde:

Pistorius, Martin. 2015. The Ghost Boy: The uplifting story of how Martin Pistorius survived a mystery paralysis to find love. Daily Mail (15.1.).

Kainin varjo ajassamme: ISIS, Ukraina, itsemurhat, Oscar Pistoriuksen oikeudenkäynti

Fernand Cormon: Kain pakenee perheineen (1880). Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Kainin synkkä varjo ulottuu kouriintuntuvasti meidän päiviimme. Aivan liian moni joutuu kärsimään kuoleman kulttuurin seurauksista:

· Viime viikolla Saksa muisteli kolmannen valtakunnan eutanasiahankeen uhreja.

· Media on viime aikoina raportoinut eteläafrikkalaisen juoksijan Oscar Pistoriuksen oikeudenkäynnistä. Tekojaloillaan Lontoon olympialaisissa juossutta Pistorusta epäillään naisystävänsä Reeva Steenkampin surmasta.

· ISIS uhkaa viedä Lähi-idän täyteen kaaokseen.

· Ukraina kiehuu.

· Aamulehti kirjoitti eilen itsemurhista. Vuosittain 800 000 ihmistä päättää itse päivänsä maailmassamme.

· Tänään (13.9.) tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisen maailmansodan alkulaukauksesta. Paavi Franciscus puhui vuosipäivänä Kainin varjosta, joka johti verenvuodatukseen.

Evoluution uskovalle maailmalle tappaminen ja väkivalta voivat olla luonnollisia asioita, mutta Raamatun mukaan ne ovat kuokkavieraita.

Genesis kertoo ihmiskunnan alkuaikojen tragedioista. Ensin Aadam ja Eeva rikkoivat Jumalan selvää käskyä. Syntiinlankeemus toi kärsimyksen maailmaan.

Kohta Kain surmasi veljensä Abelin. Pian koko maailman oli pahan vallassa.

Vedenpaisumus oli kova rangaistus, mutta vain se takasi ihmiskunnalle uuden alun, jossa kuolema ei ollut väijymässä jokaisen nurkan takana.

Kaikki ei kuitenkaan ole täysin synkkää. Vanhan testamentin profeetta Jesaja ennusti tulevasta Messiaasta, joka toisi ihmeellisen valon ihmiskunnan moraaliseen pimeyteen:

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” (Jes. 9:1).

Evankeliumi on hyvä uutinen. Sen valo loistaa myös pimeään aikaamme. Valo voittaa pimeyden aina, kun sille annetaan pieninkin mahdollisuus.

Saksa muistelee Kolmannen valtakunnan eutanasian uhreja

Führerin (täältä katsottuna) oikealla puolella istuva Philipp Bouhler johti T4-hanketta, joka koitui vähintään 200 000 ja ehkä jopa 300 000 vammaisen kuolemaksi. Kuva: Deutsches Bundesarchiv.





Joel Kontinen


Kuoleman kulttuuri kukoisti natsi-Saksassa. Tuhoamisleireille eivät joutuneet yksinomaan juutalaiset, romanit ja slaavit, joita natsit eivät evoluutiouskonsa mukaisesti mukaisesti pitäneet yhtä kehittyneinä kuin (kuviteltuja) arjalaisia, vaan he myös käynnistivät koodinimellä T4 tunnetun hankkeen, jonka tarkoitus oli eliminoida vammaiset.

Hankkeen nimi juontui osoitteesta (Tiergartenstrasse 4), jossa henkisesti tai fyysisesti vammaiset, puolustuskyvyttömät ihmiset kaasutettiin hengiltä.

Eutanasiahanke käynnistyi vuonna 1940. Natsit kokeilivat kaasuttamisen lisäksi myös muita keinoja (esimerkiksi pistoksia ja nälkään näännyttämistä) hankkeessa, josta tuli holokaustin harjoituskenttä.

Vaikka eutanasia (kr. εὐθανασία), tarkoittaa hyvää kuolemaa (εὖ + θάνατος), sitä on evoluution omaksuneessa maailmassa käytetty viikatteena, joka niittää ei-toivottavan aineksen pois häiritsemästä kehittyneiden ihmisten arkea.

Eutanasia sai alkunsa Charles Darwinin suvun hankkeesta. Heidän tavoitteensa oli auttaa luonnonvalintaa karsimaan perimästä huonoja piirteitä. Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen oli omaksunut saman strategian.

Seuraukset olivat kauhistuttavia.

Saksa paljasti äskettäin Berliinissä muistomerkin, jolla kunnioitetaan natsien tappamien vammaisten muistoa.


Lähde:

Moulson, Geir. 2014. Germany opens memorial to Nazis' disabled victims. Deseret News (2.9.).

Abortti: saako lääkäri kuunnella omantunnon ääntä?

Eutanasia: avustettu kuolema houkuttelee Sveitsiin ihmisiä, jotka eivät ole parantumattomasti sairaita

Hugo Simbergin fresko Kuoleman puutarha Tampereen tuomiokirkossa. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Eutanasian puolustajat vetoavat siihen, että avustettu kuolema on monen parantumattomasti sairaan viimeinen toivo.

Todellisuus on kuitenkin huomattavasti mutkikkaampi, ainakin Sveitsin kuolemanklinikoilla, tuore Journal of Medical Ethics -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa.

Vuosina 2008–2012 yhteensä 611 ei-sveitsiläistä tuli päättämään päivänsä Zürichin alueen klinikoilla. Heistä 47 prosenttia kärsi neurologisista sairauksista, joista vain muutamat ovat parantumattomia. 25 prosenttia sairasti nivelreumaa, osteoporoosia tai muita tukikudosten vaivoja. 3,4 prosenttia kärsi mielenterveysongelmista ja 37 prosenttia syövästä.

Toisin sanoen vain pieni osa sairasti kuolettavaa tautia.

Kuoleman kulttuurin suosio kasvaa Euroopassa ja vähän muuallakin.

Eutanasia historia on kaiken lisäksi synkkääkin synkempi.

Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu?

Syntiinlankeemuksen jälkeinen maailma voi alla kaukana paratiisista. Kun ihminen lakkaa pitämästä itseään (tai muita) Jumalan kuvana, elämästä voi hyvinkin tulla ahdistuvan toivotonta.


Lähde:

Sarchet, Penny. 2014. New Scientist (20.8.).

Desmond Tutu liputtaa eutanasian puolesta – sallisi avustetun kuoleman (eli puolustuskyvyttömien ihmisten tappamisen)

Desmond Tutu suosii eutanasiaa. Kuva: Benny Gool, Wikipedia.



Joel Kontinen

Nobelisti ja entinen arkkipiispa Desmond Tutu ottaa hanakasti kantaa aikamme ilmiöihin. Hän ei esimerkiksi pidä Israelin politiikasta eikä Uuden testamentin seksuaalietiikasta.

Äskettäin Tutu ilmoitti kannattavansa avustettua kuolemaa eli eutanasiaa. Hänellä on entisenä kirkonmiehenä perin kummallinen käsitys kuolemasta, jota apostoli Paavali luonnehti viholliseksi ja synnin seuraukseksi.

Mutta ääriliberaalit kirkonmiehet eivät mielellään puhu synnistä.

Tutun mukaan Nelson Mandelaa kohdeltiin häpeällisesti. Mandelan ei annettu kuolla vaikka tämä teki pitkään kuolemaa.

Viime aikojen tutkimukset ovat osoittaneet, että avustettu kuolema on ainakin joissakin tapauksissa ollut tai olisi liian hätäinen ja perustelematon ratkaisu.

Meidän ei oikeastaan pitäisi hämmästyä siitä, että homoseksuaalien suosiminen, Israelin vihaaminen (antisemitismi), abortti ja eutanasia näyttävät olevan kytköksissä toisiinsa. Ne, jotka esimerkiksi ajavat homojen oikeuksia, eivät piittaa lainkaan syntymättömien ihmisten tai heikkojen vanhusten oikeuksista, vaan valitsevat tykkäyksensä vallitsevien trendien mukaan.


Lähde:

Smith, David ja Daniel Boffey. 2014. Desmond Tutu plea for 'assisted dying' before historic Lords debate. The Observer (12.7.).

Kuoleman kulttuurin kammottavat seuraukset Isossa-Britanniassa: Entinen opettaja kyllästyi some-maailmaan ja haki eutanasiaa Sveitsistä. Toinen opettaja uhkasi lähettää juutalaistytön kaasukammioon

Jean Fouquet: Kuolema viikatemiehenä (1460). Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Daily Mail on julkaissut pääsiäisen alla kaksi juttua, jotka saavat Ison-Britannian näyttämään kaikelta muulta kuin sivistysvaltiolta.

Ensin 89-vuotias entinen kuvaamataiteen opettaja ilmoitti kyllästyneensä elämään some-yhteiskunnassa, josta todelliset ihmissuhteet loistavat poissaolollaan. Lisäksi väestönkasvu ja ympäristön saastuminen masensivat häntä. Hän kertoi vain etunimensä (Anne) ennen kuin lähti Sveitsiin eutanasiaklinikkaan, jossa hän kuoli lääkkeiden yliannostukseen 27.3.

Vaikka hänen terveytensä oli iän myötä heikentynyt, hän ei ollut vammainen eikä parantumattomasti sairas.

Sitten pohjoislontoolaisen eliittikoulun opettaja uhkasi lähettää 17-vuotiaan juutalaistytön kaasukammioon, koska tämä oli etuillut ruokajonossa. Tyttö on lehden mukaan hyvin ahdistunut.

Kristillisten arvojen hylkääminen tuo mukanaan kärsimystä. Myös eutanasian suosijoiden kannattaisi muistaa, että kuoleman kulttuurilla on äärimmäisiä seurauksia, joista ei kannata vääntää huonoja vitsejä.

Lähteet:

Delgado, Martin. 2014. 'Go to the back of the queue... or I'll send you to one of your gas chambers': What teacher at top school told distraught Jewish girl. Daily Mail (13.4.)

Ellicott, Claire. 2014. Teacher died at Dignitas because she couldn't bear modern life: Healthy spinster's despair at fast food, email and lack of humanity. Daily Mail (6.4.)

Kuoleman kulttuuria ystävänpäivälahjaksi: Belgian parlamentti hyväksyi lasten eutanasian

Jean Fouquet: Kuolema viikatemiehenä (1460). Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Belgian parlamentti hyväksyi lasten eutanasian sattuvasti ystävänpäivän aattona. Päätös kuvastaa Euroopan jälkikristillistä ajattelua, jossa näennäisesti pyritään lievittämään kärsimystä, mutta joka todellisuudessa voi johtaa yhä lisääntyvään tappamiseen.

Eutanasian puolustajat ovat pukeneet kriteerinsä mahdollisimman ihmisystävälliseen muotoon. Kun laki astuu voimaan, lapset, jotka ovat "toivottamassa lääketieteellisessä tilanteessa, kärsivät jatkuvista ja sietämättömistä kivuista, joita ei voi lievittää ja jotka aiheuttavat kuoleman lyhyellä aikavälillä" voivat pyytää, että heidät tapetaan.

Kukaan ei pysty mittaamaan lääketieteellistä toivottomuutta eikä lasten tai heidän edunsaajiensa pyrkimyksiä objektiivisesti.

Näin kuoleman kulttuuri vahvistuu evoluutiouskon kyllästämässä Euroopassa. Luonto-ohjelmistaan tunnettu Sir David Attenborough luonnehti ihmistä ruttotaudiksi, joten meidän ei pidä ihmetellä, jos ihmisen surmaamista ei paheksuta niin suuresti kuin joskus ennen.

Lähde:

Belgia hyväksyi lasten eutanasian. Helsingin Sanomat 13.2. 2014.

Pekka Reinikainen: ”Eutanasia on lupa tappaa”

Raamattu pitää kuolemaa vihollisena. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


”Jos lääkärille annetaan lupa tappaa, olemme pian Hollannin tilanteessa, jossa joka kolmanteen kuolemaan on arvioitu liittyvän jonkinlainen kuolinapu. Siellä lääkärit kaiken lisäksi raportoivat vain joka toisen eutanasian, eli puolet tehdään sammutetuin lyhdyin,” lääkäri Pekka Reinikainen kertoo KD-lehdelle.

”Hollannissa tehdään vuosittain tuhat potilaan surmaamista ilman heidän nimenomaista pyyntöään. Belgiassa määrä on vielä suurempi, noin 1700,” Reinikainen jatkaa.

Reinikaisen mukaan eutanasiakeskustelu saattaa hyvinkin lisätä vaikeavammaisten ja kroonista masennusta potevien ahdistusta, ja he saattavat ”kokea miltei velvollisuudekseen pyytää avustettua itsemurhaa yhteiskunnan kustannuksia säästääkseen.”

Vaikka murha tehtäisiin armosta, sen motiivi ei muuta sitä yhtään sen jalommaksi. Eutanasia on silti murha. Viime vuosisadan tapahtumat muistuttavat meitä siitä, että lääketiedettä voidaan käyttää räikeästi väärin.

Kuolema on kristillisen käsityksen mukaan syntiinlankeemuksen seuraus. Apostoli Paavali kutsuu sitä viholliseksi. On surullista, jos itsemääräämisoikeuden varjolla raotetaan ovi, joka voi johtaa luvalliseen tappamiseen.

Lähde:

Rasilainen, Risto. 2012. Lääkäri Pekka Reinikaisen muistutus: Eutanasia – lupa tappaa. KD 31.5., 6-7.

Sam Harris, vapaa tahto, eutanasia ja joukkosurmat

Jean Fouquet: Kuolema viikatemiehenä (1460). Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Auringon alla ei näytä olevan mitään uutta. Lehdistön viime päivien puheenaiheet koskevat lähinnä kuolemaa ja yksilön vastuuta. Molemmat olivat tuttuja teemoja jo ihmiskunnan aamuhämärissä.

Vastuun etsiminen ei ollut vierasta Aadamille ja Eevalle. Ensin heidät karkotettiin täydellisestä maailmasta heidän oman valintansa vuoksi, ja sitten heille selvisi, mitä siitä seurasi.

Hiljattain Kari Salminen esitteli Sam Harrisin näkemyksen vapaan tahdon puutteesta Aamulehdessä. Salminen kuvaa Harrista fundamentalistiksi, eikä luonnehdinta osu kovin kauaksi totuudesta. Harris uskoo niin kuin uskoo, koska jos Jumalaa ei ole olemassa, moraalilla ei ole perustaa eikä myöskään vapaalla tahdolla, vaan kaikki on pelkistettävissä atomien liikkeiksi.

Harris ei ateistien keskuudessa suinkaan ole ainoa, joka kiistää vapaan tahdon olemassaolon. Darvinismi on vapaan tahdon loppu, ainakin teoriassa. Evolutionismi muistuttaa tältä osin islamia fatalismineen.

Islamissa kaikki tapahtuu Allahin tahdosta. Ateismissa kaikki tapahtuu atomien liikkeistä.

Joukkomurhaajat eivät voi Norjassa eivätkä edes Suomessa vedota siihen, että he vain noudattivat atomien luontaisia taipumuksia. Länsimaissa lait perustuvat kristilliseen maailmankäsitykseen, vaikka etenkin vihreillä on kova halu muuttaa perusteita. Tämä ilmenee etenkin suhtautumisessa kristillisiin arvoihin eli sekä (perinteisen) avioliiton että elämän arvostamisessa.

Vihreät ovat viime aikoina toimineet ikään kuin vapaa tahto olisi olemassa ja ovat valmiit vähentämään maamme asukaslukua, alkaen heikoimmista kansalaisista.

Lähde:

Salminen, Kari. 2012. Me olemme automaatteja. Aamulehti 29. 5., B14.

Eutanasia: Kuoleman kulttuuri jatkuu

William-Adolphe Bouguereau: Kuoleman päivä (1859). Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Tuoreen kyselyn mukaan kolme suomalaista neljästä haluaisi sallia eutanasian parantumattomasti sairaille.

Eutanasia (kr. eu = ’hyvä’ + thanatos =’kuolema’) on jo terminä täysin vieras kristinuskolle, jossa kuolemaa pidetään vihollisena ja synnin seurauksena. ”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema”, Paavali sanoo 1. Korinttilaiskirjeessä.

Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, ja tämän vuoksi hän on arvokas riippumatta siitä, minkä ikäinen hän on ja miten tuottoisa kansalainen hän on.

Esimerkiksi Hollanti ja Sveitsi sallivat eutanasian, mutta ne tuskin tekevät sitä kristillisistä syistä. Ongelmaksi nousee se, että moni sairas vanhus saattaa haluta ”armokuolemaa”, koska hän ei tahdo olla taakaksi lähimmäisilleen eikä yhteiskunnalle.

Abortteja on tehty taloudellisista syistä. Mikä takaa sen, ettei myös sairaita surmata taloudellisista syistä?

Kuolema on varsin peruuttamaton tapahtuma. Kukaan ei sen sijaan voi olla täysin varma siitä, milloin jokin sairaus on täysin parantumaton. Joskus ihmeitä tapahtuu.


Lähde:

Vainio, Juha. 2012. ”Eutanasia Suomeen seitsemässä vuodessa.” Aamulehti 17.3., 4-5.

Eutanasia ja kosminen joulupukki

William-Adolphe Bouguereau: Kuoleman päivä (1859). Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Ludwig Feuerbach yritti uskoa siihen, että ihminen on luonut Jumalan omaksi kuvakseen. Myös meidän aikamme on täynnä feuerbacheja, jotka ovat muodostaneet itselleen oman käsityksensä kaiken Luojasta.

Keitosta tulee entistä eksoottisempi, kun siihen lisätään evoluutio, eutanasia, new age ja usko siihen, että helvettiä ei ole olemassa.

” Evoluutio ohjaa elämän kehitystä – ne, jotka tekevät vääriä valintoja, kuolevat pois. Sama evoluutio jatkuu myös ihmisen luonnollisessa kuolemassa. Ateisti ja vapaa-ajattelija muuttuvat taivaan pölyksi oman uskonsa mukaan, mutta vilpitön kristitty, hindu tai muslimi jatkaa pitkää opintomatkaansa maailmankaikkeuden syvyyksiin”, Antti Roine kirjoittaa Aamulehden lukijapalstalla.

Näkemys on ongelmallinen. Kristinusko ja evoluutio ovat kilpailevia maailmanselitysmalleja, joita ei voida yhdistää (joskin monet yrittävät tehdä niin). Ja vaikka vilpittömyys onkin hyve, se ei auta meitä saamaan Jumalan hyväksyntää.

Roine jatkaa teesiään mainitsemalla henkisen tietoisuuden, mikä kertoo jo jonkin verran siitä, mitä tuleman pitää:

”Meidän ei tarvitse pelätä helvettiä, koska sitä ei ole olemassa. Kostonhimo on niin primitiivinen luonteenpiirre, että sitä on mahdotonta yhdistää luojaamme.”

Jeesus joka tapauksessa puhui paljon sekä rangaistuksesta että helvetistä, joten meillä ei ole varaa sivuuttaa Hänen opetustaan.

Monen on vaikea ymmärtää, että Jumala on sekä rakastava että oikeudenmukainen. Evankeliumi kuitenkin puhuu armosta ja totuudesta.

Jumala ei ole kosminen joulupukki, jonka ainoa tehtävä on jaella lapsilleen lahjoja. Kyllä Hän tekee hyvää ja antaa hyviä lahjoja luoduilleen. Hän on esimerkiksi antanut hämmästyttäviä kykyjä eläimille.

Hyvyys on kuitenkin vain yksi puoli Jumalasta.

New age tuntee vain tämän yhden puolen (rakkauden) jumaluudesta, jolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon Jumalan kanssa.

Roine pitää eutanasiaa ihmisen perusoikeutena. Tämä ei ole kovinkaan kristillistä, koska kristinuskon perspektiivistä katsottuna kuolema on synnin seuraus.

Uusi testamentti kuvaa kuolemaa viholliseksi.

Eutanasiaa mutkistaa vielä se, että joskus parantumattomasti sairas on parantunut.



Lähde:

Roine, Antti. 2011. Eutanasia on ihmisen perusoikeus. Aamulehti 15.8., B17.

Eutanasian suosio herättää taas keskustelua

William-Adolphe Bouguereau: Kuoleman päivä (1859). Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Syksyllä 2009 kirjailija Kaari Utrio keksi kutsua aktiivista kuolinapua ystävällisiksi unipillereiksi. Eutanasia herätti tuolloin kiivastakin ajatusten vaihtoa.

Vaikka ystävälliset unipillerit ovat ehtineet unohtua, eutanasia on taas palannut keskusteluihin. Sunnuntaisuomalaisen hiljattain teettämän tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä suomalaisesta hyväksyisi eutanasian silloin, kun ”potilas on todettu parantumattomasti sairaaksi ja kärsii kovista kivuista.”

Maailmankatsomus vaikuttanee oleellisesti siihen, miten ihmiset suhtautuvat eutanasiaan. Aamulehden haastattelemista henkilöistä vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Petri Karisma hyväksyy eutanasian, kun taas sisäasianministeri Päivi Räsänen ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini torjuvat sen.

Soini sanoi pitävänsä ihmiselämää ”pyhänä kohdusta viimeiseen hengenvetoon.”

Raamatun mukaan kuolema on synnin seuraus, joten eutanasian suosiminen on ristiriidassa kristillisten arvojen kanssa.

Eutanasiakeskustelussa on myös unohtunut se, että toisinaan lääkärin parantumattomasti sairaaksi arvioima potilas parantuu.

Lähteet:


Pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa? Aamulehti 5.8. 2011, B18.

Saattohoitoa kehitettävä armokuoleman sijaan. Kaleva.fi 1.8.2011.

Maailmankatsomus ratkaisee suhtautumisen eutanasiaan

William-Adolphe Bouguereau: Kuoleman päivä (1859). Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Eutanasiakeskustelu jatkuu Aamulehdessä. Keskiviikkona lehti julkaisi Parkinson-liiton varapuheenjohtaja Timo Korvan ajatuksia. Hänen mukaansa terveydenhuollon niukat resurssit, potilaiden pelot ja omaishoitajien kohtuuton työtaakka puhuvat eutanasian puolesta.

Korvan mielestä Suomessa pitäisi harkita aktiivisen eutanasian käyttöönottoa. Selkokielellä se tarkoittaa ihmisten surmaamista.

Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen ilmoitti kannattavansa Korvan ehdotusta:

”Itse kannatan sitä, että tarkkaan rajatuissa tapauksissa vakavasti ja parantumattomasti sairaat, pahoista kivuista kärsivät ihmiset voisivat omasta vakaasta tahdostaan saada armokuoleman eli eutanasian.”

Tynkkysen näkemys on ongelmallinen. Eri ihmiset esimerkiksi määrittelevät sanan vakava eri tavalla. Kuka takaa, ettei vakavasti sairasta ihmistä painosteta luopumaan elämästään? Sitä paitsi jotkut ovat parantuneet ”parantumattomasta” sairaudesta.

Korvan mielipiteet synnyttivät odotetusti myös kiivasta kritiikkiä. Perjantaina Mervi Räihä syytti lehden lukijapalstalla Korvan tulkintaa Parkinsonin taudista täysin vääräksi:

“Korva antoi siitä synkän ja harhaanjohtavan kuvan puhumattomana, täysin avuttomana sängyn pohjalla makaavana joukkona kärsiviä ihmisiä, jolle armokuolema vain tuo helpotuksen.”

Räihä jatkaa:

“Korvan tulevaisuudenkuva on pelottavan yksipuolinen, monet kanssaparkkikset ovat 20-30 vuotta sairastettuaan menossa mukana, toiset avustajan kanssa, mutta mukana kumminkin.”

Sivistysvaltio tunnetaan siitä, että se kunnioittaa kansalaistensa elämää, myös sairaiden ja vammaisten. Vihreät ajavat eläinten oikeuksia, mutta siinä hötäkässä sairaat jäävät jalkoihin eikä kristillisistä arvoista ole jäljellä kuin rippeet heidän pohjimmiltaan darvinistisessa agendassaan.

Lähteet:


Määttänen, Markus. 2010. Jälkilöylyt: Pitäisikö säätää laki eutanasiasta? Aamulehti 12.11., B20.

Räihä, Mervi. 2010. Parkinsonin taudista täysin harhaanjohtavaa tietoa. Aamulehti 12.11., B22.

Vehviläinen, Maija. 2010. ”Kuolema olisi sairauden loppuvaiheessa parasta”. Aamulehti 10.11., A4.