Aamulehti: Uskon ja tieteen sota saa luvan loppua

Kirkonmiehet tutkivat tähtitiedettä ja geometriaa 1400-luvulla. Kuva teoksesta La Vraye Histoire du Bon Roy Alixandre. Public domain.



Joel Kontinen

”Fundamentalistit syyttävät tiedettä sielunvihollisen toiminnaksi. Uusateistien mielestä uskonto on virus, joka väistämättä poistuu, kun ihmiskunta kehittyy.” Näin Kari Salminen kirjoittaa tuoreessa Aamulehden kolumnissaan.

Olisi syytä muistaa, että harva kristitty pitää tiedettä Paholaisen metkuna. Modernin tieteen pioneerit, esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat Raamattuun uskovia kristittyjä, jotka tutkivat luomakuntaa Jumalan kunniaksi.

Skeptikot keksivät tieteen ja uskonnon välisen sodan vasta 1800-luvulla.

Nykyisin moni sekoittaa tieteen löydöt ja tieteen naturalistiset tulkinnat. Ja jostain kumman syystä tiede tarkoittaa liki pelkästään uusdarvinistista evoluutiota.

Monet tieteenalat tulevat mainiosti toimeen ilman evoluutiota. Tämä tietysti ärsyttää darvinisteja, koska he näkevät kaiken evoluution valossa. Ranskalainen jesuiittapappi Pierre Teilhard de Chardin (1881–1955) esimerkiksi sanoi:

”Evoluutio on valo, joka valaisee kaiken tiedon, rata, jota kaiken ajatuksenkulun tulee seurata.”

Tällaista näkemystä ei voida perustella kokeellisesti.

Salminen ryöpyttää taas kerran Richard Dawkinsia ja lainaa kirjallisuuden professori Terry Eagletonin näkemyksiä Dawkinsista.

Eli pitäisi ensin tietää jotain uskonnosta, ennen kuin sitä voi kritikoida.

Salminen suosii esimerkiksi Eero Junkkaalan tavoin Alister McGrathin ratkaisua eli uskonnon ja tieteen vuoropuhelua.

McGrath hakee tukea teistiselle evoluutiolle kirkkoisä Augustinukselta. Hän kirjoitti vuonna 2009 Christianity Todayssä:

”Augustinuksen mukaan Jumala loi universumin, joka oli tarkoituksellisesti suunniteltu edistymään ja kehittymään. Tällaista evoluutiota ei ole suunniteltu mielivaltaisesti, vaan se on ohjelmoitu itse luomisen rakenteeseen. Jumalan kaitselmus valvoo luomisjärjestyksen jatkuvaa kehitystä.”

Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori McGrath sanoo:

"Genesis 1:12 viittaa siihen, että maapallolle annettiin voima tai kyky tuottaa itsestään uutta."

McGrath näkee Aadamin ja Eevan ihmiskunnan symboleina. Hänen mukaansa evoluutio vaikeuttaa uskoa Genesiksen historiallisuuteen.

Mutta olisiko Jeesus kuollut vertauskuvan tai myytin vuoksi? Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas H. Huxley (1825–1895) puhui legendojen juoksuhiekasta, johon kristinusko voi upota.

Huxley ei voinut kunnioittaa kristittyä, joka ei uskonut Raamatun olevan totta.

Ateistien ja kristittyjen kiista tuskin loppuu siihen, että teologit hylkäävät Mooseksen ja omaksuvat Darwinin.

Lähteet:

McGrath, Alister. 2010. What Are We to Make of Adam and Eve? BioLogos (31.3.)

Salminen, Kari. 2016. Sota saa luvan loppua. Aamulehti 17.4. Ihmiset B10.

Darvinistit näkevät salaliittoteorian arvostetun filosofiajulkaisun sivuilla

Saako usko evoluutioon ihmisiä uskomaan myös salaliittoteorioihin?



Joel Kontinen

Ketkä oikein uskovat salaliittoteorioihin? Arvostetun filosofiajulkaisun Synthesen sivuilla ja ympärillä kiehuva kiista älykkäästä suunnittelusta viittaa siihen, että ainakin jotkut tunnetut darvinistit uskovat vahvasti salaliittoteorioihin.

The New York Times raportoi hiljattain kiistasta, joka alkoi maaliskuussa 2009, kun lehden erikoisnumero Evolution and Its Rivals ilmestyi Internetissä. Siinä käytettiin kieltä, joka oli monien filosofien mielestä sopimatonta akateemiseen julkaisuun.

Lehden erikoisnumeron kaksi vierailevaa toimittajaa, Glenn Branch, joka on evoluutio-opetusta puoltavan National Center for Science Education -järjestön apulaisjohtaja, ja James H. Fetzer, antoivat kirjoittajien käyttää kieltä, joka erosi huomattavasti siitä, mihin lukijat olivat tottuneet.

Lehdessä professori Barbara Forrest, joka tunnetaan älykkään suunnittelun leppymättömänä vastustajana, kritikoi filosofi Francis J. Beckwithiä ankarasti, kyseenalaisti hänen akateemisen pätevyytensä ja viittasi siihen, että ID:n kannattajat juonivat oikeistokristittyjen kanssa tehdäkseen Amerikasta teokratian.

James Fetzer tunnetaan siitä, että hän pitää syyskuun 11. päivän World Trade Centerin iskuja koskevia salaliittoteorioita tosina.

Evoluutionumeron paperiversio julkaistiin vasta tammikuussa 2011. Lehden vakituiset päätoimittajat Johan van Benthem, Vincent F. Hendricks ja John F. Symons lisäsivät siihen selityksen, jossa sanottiin esimerkiksi näin:

“Olemme huomanneet, että jossain julkaisun tämän numeron artikkeleissa käytetään äänensävyä, jonka perusteella on vaikea erottaa, onko siinä kyse muita näkemyksiä koskevasta puolueettomasta keskustelusta vai pyrkimyksestä vähätellä jonkun kirjoittajan tai jonkin ryhmän näkemystä."

Tämä selitys synnytti koko joukon spekulaatioita evoluution puolustajien keskuudessa. Jotkut heistä epäilivät, että älykkään suunnittelun kannattajat olivat uhanneet lehden toimitusta.

The New York Times tutki asiaa perusteellisesti. Lehti ei nähnyt koko jupakassa merkkiäkään minkäänlaisesta salaliitosta.

Lähde:

Oppenheimer, Mark. 2011. Debate Over Intelligent Design Ensnares a Journal The New York Times (13.5.)

Pikkuruinen elävä fossiili löytyi Australiasta

Ischnura heterosticta on yleinen Australiassa asuva sudenkorento. Kuva: Fir0002/Flagstaffotos, Wikipedia. Nyt löydetty korento on huomattavasti harvinaisempi.




Joel Kontinen

Eläviä fossiileja löytyy yhä enemmän. Uusi tulokas on Victorian osavaltiossa Kaakkois-Australiassa yhä viihtyvä sudenkorento, jonka siipien kärkiväli on vain 22 millimetriä.

Hemiphlebiidae –heimoon kuuluva korento, joka on saanut nimekseen Ancient Greenling Damselfly, tunnetaan ainoastaan 250-300 miljoonan vuoden ikäisiksi arvioiduista kerrostumista Brasiliasta ja Venäjältä. Sillä ei ole lainkaan eläviä sukulaisia.

“Elävää fossiilia ei löydy ihan joka päivä käytännöllisesti katsoen omalta takapihalta,” sanoo tutkija Di Crowther.

Näitä pieniä korentoja elää nyt muutamia satoja. Ne on luokiteltu uhanalaisiksi.

Evoluutio määritellään monesti muutokseksi, mutta pikkuruiset sudenkorennot ovat pysytelleet sudenkorentoina, kalmarit kalmareina, varsieväkalat varsieväkaloina, mollukkiravut mollukkirapuina ja tuatarat tuataroina koko sen ajan kun dinosauruksista piti tulla lintuja ja varhaista nisäkkäistä ihmisiä.

Elävät fossiilit tukevat selvästi Genesiksestä tuttua lajiensa mukaan –periaatetta. Lajit pysyttelevät itsepintaisesti samanlaisina. Edes kuvitteelliset vuosimiljoonat eivät ole saaneet niitä muuttumaan dramaattisesti.



Lähde:

Smith, Bridie. 2010. Found: fossil-linked, listed damselfly. The Age (5.1.)
http://www.theage.com.au/national/found-fossillinked-listed-damselfly-20100104-lq67.html

Surkastumat eivät ole läheskään niin tarpeettomia kuin kuviteltiin

Jos uskomme, että Lucy on esiäitimme, pidämme myös surkastumia todellisina.




Joel Kontinen

Miten evolutionisti suhtautuu elimeen, jonka funktiota hän ei ymmärrä? Hän pitää sitä surkastumana. Ja jos hän sattuu olemaan kirurgi, hän on valmis leikkaamaan sen pois.

Surkastuman tehtävä on todistaa, että kaikki oliot ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta. Niinpä esimerkiksi umpilisäkkeitä leikattiin surutta pois, koska niitä pidettiin evoluution jättäminä romuina, joilla ei enää ole käyttöä.

Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että käsitys surkastumista on perustunut tietämättömyyteen. Kun darvinistisen maailmankatsomuksen omaksunut tutkija ei löytänyt jollekin elimelle mitään funktiota, hän luokitteli sen oitis surkastumaksi, jäänteeksi ihmisen eläimellisestä menneisyydestä.

Umpilisäkettä, nielurisoja ja esimerkiksi pernaa on pidetty surkastumina, joilla ei enää ole mitään tehtävää ihmisen kehossa. Tiedon lisäännyttyä tällaiset uskomukset ovat kuitenkin osoittautuneet myyteiksi.

National Geographic News käsitteli hiljattain useita elimiä, joita ennen pidettiin surkastumina mutta jotka vaikuttavat joko immuunipuolustukseen tai muuten edistävät terveyttä.

Vuonna 2007 Journal of Theoretical Biology julkaisi tutkimuksen, jossa kävi ilmi, että umpilisäke varastoi hyödyllisiä bakteereja, joita tarvitaan ruoansulatuselimissä.

Vuonna 1977 The Lancet –tiedelehdessä julkaistiin laaja pitkittäistutkimus, jossa huomattiin, että pernan menettäneet sotaveteraanit kuolivat kaksi kertaa todennäköisemmin sydäntauteihin ja keuhkokuumeeseen kuin ne, joilla tämä elin oli vielä tallella.

Jälleen kerran luomismalli selittää todellisuutta paljon paremmin kuin evoluutiomalli. Syntiinlankeemus toi kärsimyksen ja mutaatiot maailmaan. Mutta tästä huolimatta ihminen on ”tehty ylen ihmeellisesti” (Psalmi 139:14). Meissä ei ole tarpeettomia elimiä, vaikka kaikki eivät aina toimisikaan optimaalisesti.

Darvinistiset ennakkoluulot ja leikataan se pois –asenne ovat sen sijaan valitettavan usein hidastaneet lääketieteen kehitystä.




Lähteet

Koerth-Baker, Maggie. 2009. Vestigial Organs Not So Useless After All, Studies Find. National Geography News.(30.7.) http://news.nationalgeographic.com/news/2009/07/090730-spleen-vestigial-organs.html

Tast, Johan, Heikki Tyrväinen, Teuvo Nyberg ja Matti Leinonen. 1998. Koulun biologia. Lukio 2: Perinnöllisyys ja evoluutio. Helsinki: Otava.

New York Times antoi Expelled-filmin Ben Steinille lähtöpassit

Ben Stein on huomannut, että kritiikillä on hintansa.



Joel Kontinen

Expelled-filmistä tuttu Ben Stein on viiden, kuuden vuoden ajan kirjoittanut New York Timesiin varsin suosittua kolumnia joka toinen viikko. Ateistit eivät kuitenkaan pitäneet siitä, että hän kritikoi darvinistista evoluutiota viime vuoden keväällä valmistuneessa dokumenttielokuvassa, ja he myös arvostelivat häntä Timesissa.

Suunnittelijalle ei vieläkään ole sijaa liberaalimediassa.

Sitten Stein syyllistyi arvostelemaan toista aikamme pyhää lehmää: Barack Obamaa tai tarkemmin sanottuna tämän talouspolitiikkaa. Times ilmoitti oitis Ben Steinille, ettei lehti enää julkaise hänen kolumniaan.

Lehdistönvapaus ei näytä voivan kovinkaan hyvin USA:ssa.



Lähde:

Stein, Ben. 2009. Expelled From the New York Times. The American Spectator (10.8.)

Darwin ja Augustinus: Alister McGrathin näkemys Genesiksen luomispäivistä

500-luvulta peräisin oleva maalaus kirkkoisä Augustinuksesta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Oxfordin yliopiston professori Alister McGrath on usein kritikoinut ateisteja ja varsinkin Richard Dawkinsia. Hän vastustaa darvinistien tapaa käyttää evoluutiota sulkeakseen Jumalan, kaiken Luojan, maailmansa ulkopuolelle.

Hiljattain McGrath kirjoitti Christianity Today-lehdessä kirkkoisä Augustinuksen (354–430) näkemyksistä. Valitettavasti McGrath yritti saman tien selittää Genesiksen luomispäivät teistisen evoluution avulla, jolloin päivistä tulee kohtuuttoman pitkiä.

Artikkelinsa alussa McGrath toteaa:

Monet evankeliset kristityt pelkäävät, että innovaattorit ja modernisoijat ovat luopumaisillaan kristinuskon pitkästä traditiosta eli Raamatun uskollisesta eksegeesistä. He sanovat, että kirkko on aina pitänyt luomiskertomuksia aitoina kuvauksina siitä, miten kaikki sai alkunsa.

Olen samaa mieltä professori McGrathin kanssa. Kun Kirjoitukset tulkitaan naturalistisen tieteen näkemysten eli evoluution ja miljoonien vuosien avulla, Raamatun sana silvotaan. Darvinistinen evoluutio on pohjimmiltaan ateistinen maailmanselitysmalli. Ei siis ole ihme, että Richard Dawkins on viehtynyt ajatukseen.

Valitettavasti McGrath ei huomaa omaa epäjohdonmukaisuuttaan. Sen sijaan hän vetoaa Augustinuksen näkemykseen välittömän luomisen (Psalmi 33:6–9) ja luomakunnassa yhä toimivan Jumalan (Johanneksen evankeliumi 5:17) erosta. McGrath käyttää tätä argumentoidakseen, että Jumala on voinut valita darvinistisen evoluution luomismenetelmäkseen:

Augustinuksen mukaan Jumala loi universumin, joka oli tarkoituksellisesti suunniteltu edistymään ja kehittymään. Tällaista evoluutiota ei ole suunniteltu mielivaltaisesti, vaan se on ohjelmoitu itse luomisen rakenteeseen. Jumalan kaitselmus valvoo luomisjärjestyksen jatkuvaa kehitystä.

Seuraavaksi McGrath ehdottaa, että luonnolla on kyky luoda uutta:

Augustinus argumentoi, että Genesis 1:12 viittaa siihen, että maapallolle annettiin voima tai kyky tuottaa itsestään uutta. "Kirjoitukset ovat ilmaisseet, että maa tuotti kasvit ja puut ikään kuin ohimennen, siinä mielessä että se sai vallan tuottaa ne."

Mutta Raamattu osoittaa selvästi, että tässä on kyse “lajinsa mukaan” –periaatteesta. Emme voi olettaa, että Augustinus tarkoitti luonnon pystyvän muodostamaan uusia Genesiksen määritelmän mukaisia lajeja.

Myöhemmin McGrath sanoo: “Todellinen kysymys ei koske Raamatun auktoriteettia vaan oikea tulkintaa.”

Näin on. Genesiksen jakson 1:1-2:4 huolellinen eksegeesi osoittaa, että kirjoittaja selvästikin ymmärsi luomispäivien tarkoittavan normaaleja 24 tunnin vuorokausia. Vaikka Augustinuksen näkemys eroaa useimpien muiden varhaisten kirkkoisien kannasta, hän ei selvästikään uskonut vuosimiljardeihin eikä darvinistiseen miljoonien vuosien kärsimykseen ja verenvuodatukseen.

Augustinus uskoi, että Jumala oli voinut luoda maailman silmänräpäyksessä.

Summa summarum: Kun Augustinuksen näkemyksiä tulkitaan todisteeksi teistisestä evoluutiosta, logiikka on auttamattomasti hukassa.

Lähde:

McGrath, Alister. 2009. Augustine's Origin of Species. Christianity Today (8.5.).
http://www.christianitytoday.com/ct/2009/may/22.39.html