Euclid-teleskooppi kuvasi nuorten tähtien syntymistä pimeässä pilvessä

 

Kuva: A/Euclid/Euclid Consortium/NASA, kuvankäsittely: M. Schirmer (MPIA, Heidelberg)

Joel Kontinen

Avaruus on ihmeellinen. Se kertoo Jumalan suuruudesta ja voimasta. 

Euroopan avaruusjärjestön teleskooppi käytti infrapunainstrumenttejaan nähdäkseen pimeän pilven LDN 1641 läpi Orionin tähdistössä, noin 1300 valovuoden päässä Maasta.

Tämä kimalteleva kuvakudos nuorista tähdistä, jotka syntyvät pyörteilevän kaasu- ja pölymeren keskellä, on osa pimeää pilveä nimeltä LDN 1641, joka sijaitsee noin 1300 valovuoden päässä Maasta. Tummat pilvet ovat saaneet nimensä, koska ne estävät takanaan olevien tähtien näkyvän valon. Vain Euroopan avaruusjärjestön Euclid-teleskoopin infrapunainstrumenttien ansiosta on pystytty vangitsemaan tämä upea kuva.

Lähde:

New Scientist 2025 Euclid telescope captures young stars being born inside dark cloud | New Scientist 12.11.

James Webb-teleskooppi kuvasi sinisiä tähtiä

 

Kuva: NASA, ESA, CSA, Kristen McQuinn (STScI)

Joel Kontinen

NASAn JamesWebb -avaruusteleskooppi on kuvannut tähtiä Leo P -kääpiögalaksissa, joka sijaitsee noin 5 miljoonan valovuoden päässä Leijonan tähdistössä. Niiden sininen ulkonäkö osoittaa, että galaksi muodostaa edelleen uusia tähtiä, koska evoluution mukaan nuoremmat tähdet yleensä loistavat sinisemmin kuin aurinkomme kaltaiset.

Avaruus on paljon ihmeellisempi paikka kuin mitä luulimme, se kertoo luomisesta.

Lähde: 

James Webb captures a beautiful smattering of blue stars | New Scientist 22.1.2025

 

Australian abojen tähtitieteen taidot häkellyttävät evolutionisteja

Kuva: Steve Jurvetson, Creative Commons (CC BY 2.0).




Joel Kontinen

Astronomi Ray Norris tunnustaa New Scientistissa pystyvänsä tunnistamaan 20 tähteä yötaivaalta. Hänen aboystävänsä Bill Yidumduma Harney sen sijaan kykenee identifioimaan kolmisen tuhatta tähteä.

Norris on opiskellut tähtitiedettä kahdessa Ison-Britannian yliopistossa (Cambridge ja Manchester), kun taas Harney oppi lukemaan yötaivasta Pohjois-Australian aboyhteisössä avaamatta avaruustieteen tiedekunnan ovea.

Norris arvelee, että abot ovat tarkkailleet tähtiä jo ennen Stonehengen ja pyramidien aikaa, suunnistaneet niiden avulla ja välittäneet tietonsa suullisesti jälkipolville.

Euroopasta tulleet siirtolaiset pitivät aboja primitiivisinä, hädin tuskin ihmisinä. Mutta vaikka abot eivät osanneet kirjoittaa, heillä oli jo tuhansia vuosia sitten taitoja, joista voisimme olla kateellisia.

Näyttänee siltä, että usko evoluutioon on synnyttänyt täysin virheellisen kuvan menneisyydestä.

Neandertalilaisten piti olla äärimmäisen primitiivisiä, mutta nyt tiedetään, että he esimerkiksi lämmittivät kotiluolansa, käyttivät lämmintä vettä, purjehtivat Kreikan saaristossa ja rakensivat luolaansa mini-stonehengen.

Norris arvelee, että abot suunnistivat meritse Australiaan tähtien avulla ja ehkä myös keksivät tähtitieteen paljon ennen muita.


Lähde:

Norris, Ray. 2016. Were Aboriginal Australians the first astronomers? New Scientist (14.12.).