Jumala on kvantti-insinööri

 

Kuva: Sola Solandra/Shutterstock. .

Joel Kontinen

Tutkijat uskoivat perinteisesti, että kvanttiominaisuudet katoavat biologian mittakaavassa, mutta on yhä enemmän todisteita siitä, että tämä ei ole koko tarina, sanoo fyysikko Clarice Aiello.

”Vuosia olen aliarvioinut luontoa. Kvanttifysiikkona kiinnostukseni ei yksinkertaisesti ulottunut biologiseen. Minua kiehtoivat hiukkaset ja voimat, en solut ja organismit”, hän sanoo.

Luonto on kvantti-insinööri, New Scientist väittää. Mutta vain Jumala pystyy siihen, 

Lähde:

Aiello , Clarice, 2023,  Why nature is the ultimate quantum enginee New Scientist 8,,9,,  

Pyrkimus antaa luonnolle laillisia oikeuksia kiihtyy

Kuva: Shutterstock / Andrew Mayovskyy.

Joel Kontinen

 Pyrkimys myöntää luonnolle laillisia oikeuksia kiihtyy.

”Liike, joka tahtoisi antaa puille, joille ja ekosysteemeille laillisen oikeuden olemassaoloon, kukoistamiseen ja uusiutumiseen on voimistunut jovuosikymmeniä, mutta se on juuri saavuttanut erittäin tervetulleen voiton ihmisistä’”, sanoo Graham Lawton.

”Kirjoitan tätä New Yorkista, jossa New Scientist avasi äskettäin toimiston. Olen urbaani olento, joten tunnen oloni kotoisaksi täällä, mutta viheralue on ohutta maassa. Siellä on Central Park, mutta toisin kuin Lontoossa, siellä on hyvin vähän pieniä luontokohteita, jotka tarjoaisivat hengähdystauon elämäntahdista myöhäisen vaiheen kapitalismin keskipisteessä. On siis hieman ironista, että New York on myös yksi liikkeen keskuksista, joka voisi tehdä paljon haastaakseen 2000-luvun yritysten hegemonian. Tästä eteenpäin, lakimiehet ja muut luonnollisuuden asiantuntijat haluavat saada luonnolle laillisia oikeuksia.”

 Luontoaktivistit kulkevat eläinaktivistien jäljissä ja haluavat häivyttää ihmisen ja luonnon välisen rajan.

Eläinaktivistit haluavat esimerkiksi antaa simpansseille ja orangeille ihmisoikeudet.

Luonnonsuojelu on sinänsä hyvä asia, mutta jos siitä tulee uskonto, ollaan pahasti lepikossa.

 

 Lähde: 

Lawton, Graham, 2023. The push to grant legal rights to nature is gaining momentum. , New Scientist 8.2.  

 

Pieni kukka kukkii vain 12 tuntia

 

Kuva: Cambridge University Botanic Garden, fair use doctrine.

Joel Kontinen

 

Harvinainen Amazonin kukka, joka kukkii vain kerran vuodessa 12 tuntia, on kukkinut Englanissa.

Kuukukka (Selenicereus wittii) on melko epätavallinen kaktus, jossa on litistynyt varsi, joka kietoutuu muiden puiden ympärille. Se kasvaa syvällä yhdessä sademetsässä Brasiliassa ja kukkii yhden yön vuosittain, joten vain harvat ihmiset ovat nähneet kukinnan luonnossa. 20. helmikuuta Cambridgen yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa (CUBG) kuun kukka kukki ja koko prosessi filmattiin ensimmäistä kertaa. BBC: n mukaan yli 400 000 ihmistä katsoi suoratoistoa CUBG-verkkosivustolla ja YouTube-kanavalla

Näin kukka kertoo Jumalan  moninaisuudesta ja siitä, että hän pitää huolta myös kasvikunnasta.

Lähde:

Baker  Harry, 2021., 1st time-lapse of rare moonflower blooming is stunning  Live Science  25.2.

Uutuuskirja: tieteisusko on vienyt Euroopan hakoteille

Tuore kirja näkee tieteisuskossa paljon kritikoitavaa.



Joel Kontinen


Toimittaja Matti Kuusela esitteli Aamulehdessä Tero Tähtisen uutuuskirjan Katmandun unet, jota kustantaja luonnehtii matkakirjaksi mutta joka on myös paljon muuta. Vaikka Tähtinen vaeltaa välillä Nepalin vuorilla, ne toimivat lähinnä kulissina hänen sanomalleen.

Tähtisen mukaan tieteisusko on saanut Euroopan menemään hakoteille. Se on johtanut synkkyyteen: ”Meistä on tullut vain ihmisen puolikkaita, kalvaita ja eksyneitä haamuja, jotka omasta alkuperäisestä voimastamme tietämättöminä haahuilemme lähiöbetonin ja neonmainosten kansoittamalla elävien hautausmailla.”

Tähtinen ei tarjoa ratkaisuksi paluuta kristinuskoon vaan pikemminkin luontoon, jossa meidän tulisi nähdä ”männyt ja kuuset ruskeanvihreinä, neulaskätisinä, ikuisina Buddhina, jotka ovat tulleet tähän maailmaan auttamaan ja rohkaisemaan meitä ja jotka levittävät pihkantuoksuisen myötätuntonsa jokaisen sitä kaipaavan alle.”

Katmandun unet herättänee keskustelua, koska tieteisuskolla on kannattajansa myös koto-Suomessa. Tähtisen ratkaisu eli eräänlainen luonnon palvonta tuskin viehättää niitä, jotka mieluummin etsivät vastauksia kestävämmästä lähteestä eli kristinuskosta.

Raamattu nimenomaan varoittaa meitä palvomasta luotua enemmän kuin Luojaa.


Lähde:

Kuusela, Matti. 2012. Eurooppa vaeltaa eksyksissä. Aamulehti 8.1., B21.

Tiedetoimittaja: ”Luonto on keksinyt nerokkaan keinon”

Atsteekkien auringonjumala Tonatiuh. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Luin Tieteen Kuvalehteä usean vuoden ajan, kunnes kyllästyin sen alati nousevaan hintaan ja laskevaan laatuun. Monesti lehdessä luonto sai ominaisuuksia, joita oikeassa elämässä on vain tahtovalla ja suunnittelevalla subjektilla, esimerkiksi Jumalalla tai ihmisellä.

Hiljattain Aamulehdessä oli tuulahdus vanhan ajan Tieteen Kuvalehdestä. Toimittaja Vesa Vanhalakka kirjoitti: ”Luonto on keksinyt nerokkaan keinon muuttaa auringon säteily energiaksi: fotosynteesi.” Vanhalakka käsitteli jutussaan aurinkoenergiaa, mutta ei siitä sen enempää.

Darvinistit käyttävät usein antropomorfismeja, eli he siirtävät inhimillisiä ominaisuuksia (monesti suunnittelua) luontoon - ikään kuin luonto olisi tahtova ja suunnitteleva subjekti.

Evoluution pitäisi kuitenkin olla suunnittelematon prosessi, mutta monesti tuntuu siltä, että sen kannattajatkaan eivät usko sen umpimähkäisyyteen vaan antavat esimerkiksi luonnonvalinnalle kykyjä, joita sillä ei voi olla. Oikeastihan se vain valitsee jo olemassa olevista aineksista eikä keksi lisää.

Luonnonvalinta ei pysty siihen.

Lähde:

Vanhalakka, Vesa. 2010. Aika kääntää katse kohti Aurinkoa. Aamulehti 3.12., A22.

Luonnon palvontaa meidän aikanamme

Ihmisillä on paha taipumus palvoa luontoa Luojan asemesta. Atsteekkien auringonjumala Tonatiuh. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Monet muinaiset kulttuurit palvoivat aurinkoa elämän antajana. Egyptiläisillä esimerkiksi oli Ra ja atsteekeilla Tonatiuh. Ihmiset näkivät auringossa jumalallisia kykyjä.

Vaikka planeettamme elämä onkin riippuvainen auringosta, tästä on vielä äärettömän pitkä matka kaiken olevaisen syntyyn.

Apostoli Paavali kirjoitti ihmisistä, jotka hylkäsivät todellisen Luojan palvonnan: ”He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa”(Room. 1: 25).

Monesti tämä luotu oli aurinko.

Luonnon palvonta ei ole kadonnut mihinkään. Äiti Maa on usein syrjäyttänyt Isä Jumalan ihmisten ajattelussa. Tieteen valtavirtakaan ei ole täysin syytön. Aikamme arvostetuimman yleistiedelehden nimi Nature (luonto) jo kertoo paljon siitä, ettei toimitus suinkaan ole Paavalin linjoilla.

Moni tieteentekijä uskoo, että kaikki olevainen on syntynyt tyhjästä täysin itsekseen.

Aikamme arvostetuin kristillinen tiedelehti Creation, joka Suomessa ilmestyy Luominen –nimisenä, on sen sijaan pitänyt kiinni tieteen kristillisistä juurista. Nykytiede ei olisi edes syntynyt ilman vankkaa uskoa Raamatun ilmoitukseen todellisuudesta ja sen alkuperästä. Siinä järjellinen Jumala loi hyvin järjestyneen universumin.

Saamme lukea kaiken olevaisen hienosäädöstä lähes viikoittain. (Lue lisää esimerkiksi tästä, tästä ja tästä.)

Paavalin sanoin: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” (Room. 1:20)