Neandertalinihmisten massiiviset nenät eivät olleet sopeutuneet hyvin kylmään ilmastoon

 

Neandertalinihmisen kasvojen rekonstruktio. Kuva: Ryhor Bruyeu/Alamy

Joel Kontinen

Sekulaarimedia esittää taas epätarkkuuksia neandertaleista, jotka olivat nykyihmisten kaltaisia. 

Neandertalinihmisten nenän sisällä ajateltiin olleen rakenteita, jotka auttoivat heitä selviytymään kylmästä, mutta poikkeuksellisen hyvin säilyneen näytteen analyysi on ristiriidassa tämän kanssa.

Ensimmäinen hyvin säilyneen nenäontelon analyysi ihmisen fossiiliaineistossa on paljastanut, että massiivinen neandertalinihmisen nenä ei ollut sopeutunut kylmään ilmastoon niin kuin monet ihmiset luulivat sen olevan.

Neandertalinihmiset (Homo neanderthalensis) elivät noin 400000–40 000 vuotta sitten, ja joillakin yksilöillä on löydetty erillisiä rakenteita nenäonteloistaan, joita on ehdotettu lajin määritteleviksi piirteiksi. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että toistuvien jäätikköolosuhteiden läpi eläminen johti siihen, että he kehittivät näitä rakenteita sopeutuakseen kylmään säähän, mikä auttoi heitä lämmittämään sisäänhengitettyä ilmaa heille ominaisissa suurissa nenissään.

Lähde:

Chris Simms 2025 Neanderthals' hefty noses weren’t well adapted to cold climates | New Scientist 17.11. 

Evolutionistit kysyvät, kuka oli esi-ihminen X

Kuva: Martin O’Neill. 

 Joel Kontinen

Vuonna 1933 Kiina oli hyökkäävien japanilaisten joukkojen hallinnassa osittain. Rakentaessaan siltaa lähellä Harbinia koillisessa japanilaisille työskentelevä paikallinen mies teki hämmästyttävän löydön: muinaisen ihmisen kallon. Hän tunnisti kallon arvon heti. Hän päätti olla luovuttamatta fossiilia miehittäjille ja hautasi sen hylättyyn kaivoon. Siellä kallo säilyi vuoteen 2018 asti, jolloin tämä mies kertoi vähän ennen kuolemaansa perheelleen sen olemassaolosta. Aikanaan Harbinin kallo tuli tiedemiesten käsiin. Sitä kannatti odottaa, ei vähiten vihjeiden vuoksi, joita se tarjoaa niille, jotka etsivät arvoituksellista esi-ihmisen  X-lajia, joka evolutionistien mukaan synnytti ihmiskunnan.

Niin kauan kuin tutkijat ovat löytäneet muinaisia ​​ihmisen kaltaisia ​​fossiileja, heidän mielessään on kiusannut yksi kysymys: miten olemme yhteydessä muihin esihistoriallisiin ryhmiin ja lajeihin? Erityisesti, miten sovimme neandertalilaisten ja denisovalaisten joukkoon, jotka jakoivat maapallon kanssamme suurimman osan olemassaolostamme? Esi-ihminen-X:n löytö lupaa vastata tähän kysymykseen. Sen metsästys on kuitenkin ollut oikukasta, ja matkan varrella on tapahtunut suuria käänteitä. Viime vuosina se on myös johtanut joihinkin yllättäviin löytöihin, mukaan lukien paljastukseen, että olimme ymmärtäneet väärin lajimme, Homo sapiensin kehittymisen. Nyt, kun Harbinin kallo ilmaantuu uudelleen, esi-ihminen-X:n etsintä näyttää helpottuvan joillain tavoilla – ja toisaalta käy paljon vaikeammaksi.

Evolutionistien tarjoama kuva ihmiskunnan kehityksestä ei ole ollenkaan looginen.  Jokainen löytö tuo lisää kysymysmerkkejä.

Lähde: Barras, Colin. 2022.  Who is Ancestor X? The biggest mystery in human evolution New Scientist 31.8,

Neandertalilaiset valmistivat puisia työkaluja tulen avulla

Evolutionistien käsitys neandertalilaisista on muuttunut melkoisesti viime vuosikymmeninä.





Joel Kontinen

Neandertalilaiset osasivat hyödyntää tulta, kun he valmistivat puisia työkaluja. He käyttivät niitä kaivaakseen maan alle hautautuneita syötäviä kasveja.

Äskettäin Biancamaria Aranguren kollegoineen löysi italiasta neandertalilaisten muinoin asuttamalta alueelta 58 puuesinettä, joita nämä kaikesta päätellen käyttivät työkaluina.

Evolutionistit ovat joutuneet myöntämään, että heidän käsityksensä neandertalilaisista on muuttunut melkoisesti viime vuosikymmeninä.

Nyt tiedetään, että neandertalinihmiset lämmittivät kotiluolansa, hautasivat kuolleet, valmistivat soittimia, käyttivät kamomillaa ja kärsämöä mausteina, purjehtivat Kreikan saaristossa, olivat taitavia luolataiteilijoita, tekivät taidokkaita työkaluja, käyttivät sulkakoristeita, puhdistivat hampaanvälinsä hammastikuilla ja kykenivät puhumaan.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalilaiset olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.


Lähde:

Marshall, Michael. 2018. Rare wooden tools show that Neanderthals got creative with fire. New Scientist (5.2.).

Apinoiden kivikautinen kulttuuri – vai evolutionistien epätoivoinen päiväuni?

Evolutionisti näkee apinoissa kivikauden kulttuuria. Kuva: Einar Fredriksen, Creative Commons (CC BY-SA 2.0).





Joel Kontinen

Naturalistisen / materialistisen maailmankuvan mukaan aurinkokuntamme ei voi olla erikoinen. Planeettamme ei voi olla erikoinen, eikä ihminen voi olla luotu Jumalan kuvaksi.

Planeettamme näyttää kuitenkin olevan äärimmäisen harvinainen. Maan iso Kuu saattaa olla ainutlaatuinen. Jopa aurinkomme on kaikkea muuta kuin tavallinen.

Universumin hienosäätö on evolutionistin mielestä enimmäkseen harhaa, vaikka sitä ilmenee kaikkialla, solun pienimmästä nanokoneesta kierteisgalakseihin.

Darvinisti ei pysty selittämään luomakunnan häkellyttävää kauneutta eikä erinomaista suunnittelua.

Evolutionistit haluavat sen sijaan nähdä eläimellisiä piirteitä ihmisissä ja inhimillisiä piirteitä eläimissä.

He jopa kiittävät apinoita musiikista ja rituaaleista.

Sadan vuoden ajan he kuvailivat neandertalilaiset äärimmäisen apinamaisiksi. Heidän ideologiansa tarvitsi apinamiestä.

He näkevät kulttuurin synnyn eläinkunnassa. Uusimman selityksen – vai pitäisikö sanoa villityksen – mukaan Aasian makakit elävät parhaillaan kivikautta. He uskovat, että niillä on kulttuuria, koska ne osaavat paukutella pienellä kivellä isompaa kiveä yrittäessään avata pähkinöiden, simpukoiden ja rapujen kuoria.

Muurahaiset rakentavat isoja ekologisia kekoja, linnut pesiä. Varikset käyttävät työkaluja, jotka ovat mutkikkaampia kuin apinoiden kiviset viritelmät.

Varislinnut eivät tunne darvinistisia selityksiä.

Äskettäin saimme muistutuksen apinan älykkyydestä: vihermarakatti pimensi koko Kenian liki neljäksi tunniksi.

Lähde:

Kasprak, Alex. 2016. ‘Monkey archaeology’ reveals macaque’s own Stone Age culture. New Scientist (10.6.).

Neandertalilaisten maanalainen kahden tonnin painoinen mini-Stonehenge

Neandertalilaiset lämmittivät kotiluolansa ja käyttivät lämmintä vettä

Näin Porissa mainostettiin neandertalilaisia viime vuonna. Näkemys kaipaa päivitystä.





Joel Kontinen

Neandertalilaiset olivat evoluution ensimmäiset apinaihmiset. Kun Charles Darwinin Lajien synty näki päivänvalon vuonna 1859, neandertalinihminen oli ainoa apinamainen esi-isämme.

Apinamaisuus on pikkuhiljaa karissut neandertalilaisten hartioilta. He ovat täysin ihmisiä niin kuin mekin.

Uusin Barcelonan lähellä tehty löytö viittaa siihen, että he osasivat käyttää tulisijoja ja lämmittää luolansa, jossa oli useita huoneita.

Luolassa saattoi myös olla muita mukavuuksia, etenkin lämmintä vettä.

Evolutionistit myöntävät, että heidän käsityksensä neandertalilaisista on muuttunut melkoisesti viime vuosikymmeninä. Nyt tiedetään, että neandertalinihmiset hautasivat kuolleet, valmistivat soittimia, käyttivät kamomillaa ja kärsämöä mausteina, purjehtivat Kreikan saaristossa, olivat taitavia luolataiteilijoita, tekivät taidokkaita työkaluja, käyttivät sulkakoristeita, puhdistivat hampaanvälinsä hammastikuilla ja kykenivät puhumaan.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalilaiset olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.


Lähde:

Blakemore, Erin. 2015. Neanderthals Had Houses With Hot Water. Smithsonian.com (31.8.).

Luolamiehet olivat hämmästyttävän taitavia

Neandertalitytön rekonstruktio. Kuva: Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Institute, University of Zurich, Wikipedia.





Joel Kontinen

Sekulaariset tiedejulkaisut eivät yleensä kuvaile neandertalinihmisiä hienostuneiksi. Nature news joka tapauksessa käyttää heistä tätä sanaa ja kuvailee heitä erittäin eteviksi.

Hiljattain Proceedings of the National Academy of Sciences julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan neandertalinihmiset jäljittelivät H. sapiensia. Max Planck Instituten arkeologi Jean-Jacques Hublin ja kollegat raportoivat Keski-Ranskassa sijaitsevasta luolasta löydetyistä fossiileista ja koriste-esineistä.

Nature newsin mukaan neandertalinihmisten valmistamat korut olivat niin taidokkaita, että arkeologit ovat monesti erehtyneet pitämään niitä nykyihmisen tuotoksina.

Tämä on vain yksi monista löydöistä (lue muista tästä, tästä ja tästä), jotka osoittavat, että neandertalilaiset olivat täysin ihmisiä.

Raamattuun perustuvan mallin mukaan he olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät etupäässä Euroopassa vedenpaisumusta seuranneen jääkauden aikana.

Lähde:

Switek, Brian. 2012. Neanderthals smart enough to copy humans: Radiocarbon dates hint that human sister species was more sophisticated than previously thought. Nature News (30.10.).

Neandertalilaiset purjehtivat Kreikan saaristossa

Neandertalitytön rekonstruktio. Kuva: Christopher P.E. Zollikofer. Anthropological Institute, University of Zurich, Wikipedia.





Joel Kontinen

Tutkijat huomaavat uusia piirteitä neandertalilaisten kyvyistä liki viikoittain. Tuorein havainto lisää listalle purjehdustaidon.

Lefkada, Kefalonia ja Zakynthos ovat monille suomalaisillekin tuttuja Joonianmeren saaria. Saarilta löydetyt kivityökalut viittaavat siihen, että neandertalilaiset saapuivat meriteitse saarille ennen kuin kreikkalaisten esi-isät ehtivät paikalle.

Evolutionistit myöntävät, että neandertalilaiset ylittivät meren aikana, jolloin syvät vedet erottivat Joonian saaret Kreikan mantereesta. Työkalut kertovat neandertalilaisten asutuksesta. Harva uskoo, että he olisivat tulleet saarille uimalla.

Käsityksemme neandertalinihmisistä on kehittynyt huimasti viime vuosina. Charles Darwinin päivinä niitä vielä pidettiin murahtelevina luolamiehinä.

Lähde:

Marshall, Michael. 2012. Neanderthals were ancient mariners. New Scientist 2854, 10. (29.2.).

Löytö: Neandertalilaiset olivat taiteilijoita

Neandertalinihmiset valmistivat luusta puhallinsoittimia.




Joel Kontinen

Hylkeitä esittävät kalliomaalaukset muuttavat käsityksiämme neandertalinihmisistä.

Cordoban yliopiston tutkija José Luis Sanchidrián kollegoineen raportoi hiljattain Malagan läheltä jo vuonna 1959 löydetyistä luolamaalauksista. Tutkijat ajoittivat maalausten vieressä olleet puuhiilen jäännökset radiohiilimenetelmällä ja saivat tulokseksi 42 300 – 43 500 vuotta ja arvelevat niiden olevan osapuilleen yhtä vanhoja kuin maalaukset.

Vielä muutama vuosikymmen sitten evolutionistit pitivät neandertalilaisia vähä-älyisinä luolamiehinä, mutta näkemykset muuttuvat. Nyt tutkijat uskovat, että neandertalinihminen oli lahjakas luolataiteilija.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalinihmiset elivät vedenpaisumuksen jälkeisen jääkauden aikana. He olivat Aadamin jälkeläisiä niin kuin mekin.

Vedenpaisumus myös sekoitti ajanmääritystä ja synnytti valtavat hiilivarastot kaikkialle maailmaan.

Lähde:

MacErlean, Fergal. 2012. First Neanderthal cave paintings discovered in Spain. New Scientist (10.2.)

Neandertalilaiset olivat taitavia työkalujen tekijöitä

Neandertalilaiset pitivät myös musiikista.





Joel Kontinen

Olipa kerran aika, jolloin evolutionistit esittelivät neandertalinihmisen kumarassa kävelevänä murahtelevana apinamiehenä. Nuo ajat päättyivät jo kauan sitten.

Uudemmat tutkimukset viittaavat siihen, että neandertalilaiset olivat ihmisiä siinä missä mekin.

Arkeologit löysivät 1970-luvulla Jerseyn saarelta rotkon, jossa oli yli 250 000 neandertalinihmisten tekemää kivityökalua. Uudet tutkimukset osoittavat, että neandertalilaiset olivat paljon taitavampia kuin mitä ennen kuviteltiin. He työstivät työkaluja saadakseen niistä entistä tehokkaampia ja kierrättivät myös vanhoja aineksia, jotta ne eivät olisi menneet hukkaan.

Lue lisää neandertalinihmisistä tästä, tästä, tästä ja tästä.

Lähde:

Evans, Becky. 2011. Neanderthal survival story revealed in Jersey caves. BBC News (30.8.).

Koristelivatko neandertalinihmiset itseään sulilla?

Neandertalinihmisten arvellaan myös valmistaneen huiluja luusta.



Joel Kontinen

Vielä muutama vuosikymmen sitten evolutionistit pitivät neandertalinihmistä kyyryssä kävelevänä luolamiehenä, joka oli vain hieman apinaa kehittyneempi. Viime vuosina käsitykset ovat hiljalleen alkaneet muuttua.

Uusi löytö tuo esiin neandertalinihmisen koristelunhalun.

Marco Peresani Ferraran yliopistosta löysi äskettäin 660 linnun luuta neandertalinihmisten luiden joukosta Pohjois-Italiasta. Monet siipisulista oli leikattu ja raavittu pois kohdasta, johon lentosulat olivat kiinnittyneet. Peresani uskoo, että neandertalilaiset käyttivät sulkia koristeina.

Löytö ei tosin osoita kiistattomasti, että neandertalinihmiset pitivät sulkapäähineitä ennen kuin Amerikan intiaanit keksivät tehdä samoin, mutta muiden löytöjen tavoin se viittaa siihen, että he olivat todellisia ihmisiä niin kuin mekin, Aadamin ja Nooan jälkeläisiä.


Lähde:
Marshall, Michael. 2011. Did Neanderthals use feathers for fashion? New Scientist (21.2.).

New Scientist kysyy: oletko älykkäämpi kuin neandertalinihminen?

Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Institute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Tiedetoimittaja Robert Adler pohtii tuoreessa New Scientistissa, olisiko jo aika hyväksyä neandertalilaiset täysin ihmisiksi.

Evolutionistit pitivät neandertalinihmisiä pitkään alkeellisina apinankaltaisina olentoina, jotka asuivat luolissa, kävelivät kumarassa ja korkeintaan murahtelivat.

Paljon on muuttunut reilussa sadassa vuodessa. Nyt tiedetään, että neandertalilaiset hallitsivat tulenteon ja rakensivat puisia rakennelmia, musisoivat, hautasivat kuolleensa ja hyvin todennäköisesti myös puhuivat.

Esimerkiksi Eric Trinkaus, joka toimii antropologian professorina St. Louisissa Missourissa sijaitsevassa Washington Universityssä, arvelee neandertalinihmisten älyllisten kykyjen vastaavan nykyihmisten kykyjä.

Joidenkin skeptikkojen mukaan nykyihmisen täytyy silti olla neandertalinihmistä älykkäämpi. Uudet tieteelliset löydöt ovat kuitenkin harventaneet epäilijöiden rivistöjä.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalinihmiset olivat Aadamin jälkeläisiä niin kuin mekin. He luultavasti elivät vedenpaisumusta seuranneen jääkauden aikana Euroopassa.

Lähde:

Adler, Robert. 2010. Are you really smarter than a Neanderthal? New Scientist 2789, 32-36. (artikkelin lukeminen verkossa edellyttää rekisteröitymistä)

Neandertalinihmiset olivat kekseliäämpiä kuin ennen kuviteltiin

Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Institute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Neandertalinihmiset olivat kekseliäitä ja kehittivät omaa teknologiaansa, Coloradon yliopistossa julkaistu tuore tutkimus kertoo. Tutkijat olivat ennen otaksuneet, että neandertalinihmiset olivat primitiivisiä luolamiehiä, jotka korkeintaan kopioivat nykyihmisten saavutuksia.

Coloradon yliopiston antropologian apulaisprofessori Julien Riel-Salvatore on osoittanut, että tällainen näkemys on täysin väärä.

Riel-Salvatore tutki neandertalinihmisen asuinsijoja Italiassa seitsemän vuoden ajan ja huomasi merkkejä kehittyneestä kulttuurista, joka on tähän mennessä yhdistetty vain nykyihmiseen. Keihäänkärjet, luusta tehdyt työkalut, korut ja okra kertovat siitä, että neandertalinihmisillä peukalo ei ollut keskellä kämmentä. He saattoivat harjoittaa myös kalastusta.

Riel-Salvatoren tutkimus julkaistaan joulukuussa Journal of Archaeological Method and Theory -lehdessä. ”Me olemme pikemminkin veljiä kuin kaukaisia serkkuja”, hän sanoo neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhteesta.

Vielä vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnin aikoihin neandertalinihminen oli Nebraskan ihmisen ja Piltdownin ihmisen kanssa vahvimpia todisteita darvinistisesta evoluutiosta.

Nykyisin tiedämme, että Nebraskan ihmisen hammas kuului sukupuuttoon kuolleelle sikaeläimelle, Piltdownin ihminen oli väärennös ja neandertalinihminen täysin ihminen, niin kuin mekin.

Lähde:

Neanderthals More Advanced Than Previously Thought: They Innovated, Adapted Like Modern Humans, Research Shows.
ScienceDaily (22.9.2010).

Neandertalinihmiset olivat täysin ihmisiä

Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Institute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Neandertalinihminen on 150 vuodessa kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Evolutionistit kuvasivat häntä alun perin kumarassa käveleväksi hyvin apinamaiseksi olennoksi.

Kreationistit ovat sen sijaan uskoneet, että neandertalinihminen on Aadamin jälkeläisenä täysin ihminen niin kuin mekin. Myöhemmin myös darvinistit alkoivat muuttaa näkemystään, kun löydöt kertoivat, että neandertalinihminen osasi valmistaa soittimia, työkaluja ja koruja ja kykeni luultavasti myös puhumaan.

Tuore tutkimus osoittaa, että kreationistien näkemys on ainakin lähempänä totuutta.

Max Planck Instituten geneetikko Svante Pääbo kollegoineen sekvensoi osan neandertalinihmisen genomista. Tutkijat julkaisivat tuloksensa tuoreessa Sciencissa. He eristivät suurimman osan DNA:ta kolmesta Kroatiasta löydetystä luusta ja sekvensoivat 60 prosenttia neandertalinihmisen genomista 1,3 kertaa.

Yleensä tutkijat ovat virheitä välttääkseen sekvensoineet genomin 10-20 kertaa, joten tulokset ovat vasta alustavia.

Pääbon tutkimusryhmän mukaan eurooppalaisten genomissa on 1-4 prosenttia neandertalinihmisen perimää.

Näin pitäisikin olla. Kreationistisen näkemyksen mukaan neandertalinihmiset olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät Euroopan karuissa oloissa vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella.

Lähteet:

Dalton, Rex. 2010. European and Asian genomes have traces of Neanderthal. Nature News 6.5. http://www.nature.com/news/2010/100506/full/news.2010.225.html


Green, Richard E. & al. 2010. A Draft Sequence of the Neandertal Genome. Science 328 (5979), 710 – 722. http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/328/5979/710

Uusi löytö: neandertalinihmiset valmistivat värikkäitä koruja

Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer, Anthropological Institute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Mitä enemmän opimme tietämään neandertalinihmisistä, sitä vähemmän he muistuttavat perinteistä käsitystä murahtelevista luolaihmisistä. (Lue lisää tästä, tästä ja tästä.)

Bristolin yliopiston arkeologi João Zilhão kollegoineen löysi vastikään Kaakkois-Espanjasta koruja, joiden iäksi arvellaan 50 000 vuotta. Euroopassa ei evolutionistien oman ajoituksen mukaan vielä tuolloin ollut H. sapienseja, joten tutkijat pitävät kahdesta eri luolasta löytämiään kampasimpukoiden värjättyjä kuoria neandertalinihmisten tekeminä.

Rei'itettyjä simpukankuoria käytettiin ilmeisesti kaulakoruina.

Korujen valmistajat sekoittivat kahta eri pigmenttiväriä - keltaista ja punaista - saadakseen simpukankuoriin oranssia. He ilmeisesti joutuivat hakemaan värit viiden kilometrin päästä.

Kvartsista ja piikivestä valmistettujen työkalujen lisäksi Zilhão ja kollegat löysivät myös oranssin pigmentin peittämän hevosenluun, jota on kaiketi käytetty sekoitusastiana.

Raamattuun uskovat tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että neandertalinihmisen primitiivisyys on pelkkä myytti, joka ei kestä kriittistä tarkastelua.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalinihmiset olivat vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopassa asuneita Nooan jälkeläisiä.

Tutkijat julkaisevat löytönsä Proceedings of the National Academy of Sciences –lehden verkkosivuilla tänään (11.1.)


Lähteet:

Choi, Charles O. 2010. Heavy Brows, High Art?: Newly Unearthed Painted Shells Show Neandertals Were Homo sapiens's Mental Equals. Scientific American (8.1.)
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=neandertal-art-human

Kaaro, Jani. 2010. Neandertalinihmiset valmistivat koruja. Helsingin Sanomat (10.1.). http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Neandertalinihmiset+valmistivat+koruja+itselleen/1135252032623

Science tunnustaa: Fossiilien vähyys on saanut taiteilijat kuvaamaan ihmisten esi-isät apinamaisiksi

Oletettujen esi-isiemme apinamaisuus perustuu ennakko-olettamuksiin. Apina ei tee tällaisia soittimia.




Joel Kontinen

Tiedejulkaisut ja luonnonhistorialliset museot monesti kuvaavat ihmisen oletetut esi-isät karvaisiksi apinamaisiksi otuksiksi . Tuore Science tunnustaa, että tämä johtuu fossiilien vähyydestä. Taiteilijat eivät yksinkertaisesti ole tienneet, miltä esi-isämme näyttivät. Niinpä tuloksena oli monesti puoleksi apinan ja puoleksi ihmisen näköisiä olentoja.

Viime vuosien löydöt ovat kuitenkin saaneet taiteilijat tarkistamaan näkemyksiään.

Eniten evoluutiota on tapahtunut neandertalinihmisen kuvaamisessa. Varhaisimmat mallit esittivät hänet hyvin apinamaisena.

Mutta monet fossiililöydöt ovat osoittaneet, että apinamaisuus on ollut seuraus taiteilijoiden uskosta darvinistiseen evoluutioon. Neandertalinihminen teki soittimia, valmisti tehokkaita aseita ja hautasi vainajat. Nämä eivät ole apinan ominaisuuksia.

Sciencen jutun kirjoittaja Michael Balter arvelee, että taiteilijoiden näkemys esi-isistämme on vaikuttanut myös tiedemiesten käsityksiin. Ja niin pieni piiri pyörii täyden ympyrän. Kaikki onkin perustunut ennakko-oletuksiin ja osin myös haluun levittää evoluution ilosanomaa niille, jotka eivät vielä ole vakuuttuneita sen todellisuudesta (eli valtaosalle maapallon väestöstä).

Science -lehden tunnustus on paikallaan – vaikka se tuleekin kovin myöhään.

Lähteet:

Balter, Michael. 2009. Bringing Hominins Back to Life. Science 325:5937, 136-139. (10.7. 2009)

Science Podcast 10. 7. 2009
http://www.sciencemag.org/content/vol325/issue5937/images/data/136/DC1/136.mp3

Antiikin laskukone jaksaa yllättää

Antikytheran kone. Kuva Wikipediasta


Joel Kontinen

Kun aloin opiskella ensimmäisiä tietojenkäsittelyn kursseja Tampereen yliopistossa, opin, että Charles Babbage (1791-1871) periaatteessa keksi tietokoneen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kreikkalaiset valmistivat ensimmäisen mekaanisen tietokoneen jo yli 2000 vuotta sitten.

Ensimmäisellä vuosisadalla eKr. roomalainen laiva upposi kreikkalaisen Antikytheran saaren edustalla. Sen lasti jäi meren pohjaan yli kahdeksi vuosituhanneksi, kunnes vuonna 1901 merisieniä etsinyt sukeltaja löysi hylyn. Patsaiden lisäksi laivasta nostettiin myös mystinen laite.

Antikytheran koneen arvellaan olevan peräisin 100-luvulta ennen Kristusta. Se on mutkikkain meidän päiviimme säilyneistä antiikin Kreikan mekaanisista laitteista.

Antikytheran kone koostuu ainakin 30 hammasrattaasta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että se on mekaaninen laskukone, jolla pystyttiin laskemaan auringon, kuun ja ehkäpä myös planeettojen liikkeitä. Sen avulla voitiin esimerkiksi ennustaa kuunpimennyksiä ja auringonpimennyksiä.

Hiljattain brittiläinen matemaatikko Tony Freeth kollegoineen julkaisi Naturessä kirjeen, jossa he selvittivät Antikytheran koneen muita funktioita. He tutkivat konetta ja sen kreikankielisiä kirjoituksia tietokonetomografialla. He huomasivat, että sitä voitiin myös käyttää nelivuotisena kalenterina, jonka avulla saatiin selville, milloin olympiakisat alkavat.

Freeth arvelee, että joku Arkhimedesin (noin 287 eKr. – 212 eKr.) seuraajista on saattanut valmistaa koneen.

Vallitseva darvinistinen käsitys ihmisen kehityksestä on monesti saanut tiedemiehet otaksumaan, että antiikin ihminen oli pohjimmiltaan hyvin primitiivinen. Jokaisella sukupolvella on taipumus kuvitella, että menneen ajan ihmiset eivät voineet olla yhtä kehittyneitä kuin nykypolvi.

Viimeaikaiset löydöt ovat kumonneet tällaiset näkemykset. Esimerkiksi neandertalinihminen oli huomattavasti kehittyneempi kuin ennen kuviteltiin. Samaa voidaan sanoa myös kreikkalaisista. He olivat teknologisesti vuosisatoja edellä aikaansa.

Jälleen kerran tieteen löydöt osoittavat, että evoluutioon perustuvat näkemykset ihmisen kehityksestä ovat pelkkiä olettamuksia, joita täytyy muuttaa alinomaa ja joiden kumoaminen saa aikaan suurta hämmästystä.



Lähteet:

Ball, Philip. 2008. Complex Clock Combines Calenders. Nature 454: 7204, 561 (31. 7. 2008).

Freeth, Tony; Jones, Alexander; Steele, John M. & Bitsakis, Yanis. 2008. Calendars with Olympiad display and eclipse prediction on the Antikythera Mechanism. Nature 454: 7204, 614-617 (31. 7. 2008).

Spinellis, Diomidis. 2008. Τhe Antikythera Mechanism: a Computer Science Perspective. Computer 41:5, 22–27.

Neandertalinihminen oli etevämpi kuin kuviteltiin

Neandertalintytön rekonstruktio. Christopher P.E. Zollikofer. Anthropological Institute, University of Zurich. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Ensimmäiset neandertalinihmisen kallot löydettiin jo vuonna 1829 ja 1848, mutta niihin ei tuolloin juurikaan kiinnitetty huomiota. Neandertalininhminen sai nimensä Neanderin laaksosta, josta vuonna 1856 löydettiin ensimmäiset varsinaiset fossiilit. Niitä pidettiin muinaisihmisten jäännöksinä. Charles Darwinin Lajien synty (1859) ja The Descent of Man (1871) innoittivat etsimään nykyihmisen ja alkeellisempien olentojen välistä puuttuvaa rengasta.


Evoluutioajattelun mukaan neanderthalinihminen oli erittäin primitiivinen olento, joka ei kyennyt puhumaan tai rakentamaan korkeakulttuuria. Viime vuosien löydöt ovat kuitenkin osoittaneet, että darvinistinen oletus on täysin väärä. Neandertalinihmiset olivat kulttuurisesti kehittyneempi kuin mitä evolutionistit kuvittelivat. He kykenivät puhumaan, hautasivat kuolleet, käyttivät hammastikkuja ja valmistivat soittimia.

Tuorein todiste neanderlinihmisten kulttuurisesta kehityksestä tulee Englannista löydetyistä aseista ja työkaluista. BBC newsin mukaan arkeologit ovat tutkineet kymmeniä työkaluja, jotka he olettavat neandertalinihmisten valmistamiksi. Kun työkalut löydettiin Beedingstä West Sussexista vuonna 1900, niitä pidettiin liian mykyaikaisina. Niitä epäiltiin väärennöksiksi ja suurin osa niistä heitettiin pois.

Arkeologit ovat tutkineet osan esineistä uudelleen ja päätyneet siihen, että ne ovat aitoja. Vanha käsitys esi-inhimillisistä murahtelevista luolamiehistä joutaa tunkiolle.

Raamatun käsitystä ihmisen alkuperästä ei sen sijaan ole tarvinut muuttaa. Kaikki ihmiset ovat Adamin ja Eevan jälkeläisiä. Meidät on luotu Jumalan kuvaksi. Emme ole kehittyneet ihmisapinoista.

Lähde:

McGourty, Christine. 2008. 'Neanderthal tools' found at dig. BBC news 23 June
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7466735.stm