Oletettujen esi-isiemme apinamaisuus perustuu ennakko-olettamuksiin. Apina ei tee tällaisia soittimia.
Joel Kontinen
Tiedejulkaisut ja luonnonhistorialliset museot monesti kuvaavat ihmisen oletetut esi-isät karvaisiksi apinamaisiksi otuksiksi . Tuore Science tunnustaa, että tämä johtuu fossiilien vähyydestä. Taiteilijat eivät yksinkertaisesti ole tienneet, miltä esi-isämme näyttivät. Niinpä tuloksena oli monesti puoleksi apinan ja puoleksi ihmisen näköisiä olentoja.
Viime vuosien löydöt ovat kuitenkin saaneet taiteilijat tarkistamaan näkemyksiään.
Eniten evoluutiota on tapahtunut neandertalinihmisen kuvaamisessa. Varhaisimmat mallit esittivät hänet hyvin apinamaisena.
Mutta monet fossiililöydöt ovat osoittaneet, että apinamaisuus on ollut seuraus taiteilijoiden uskosta darvinistiseen evoluutioon. Neandertalinihminen teki soittimia, valmisti tehokkaita aseita ja hautasi vainajat. Nämä eivät ole apinan ominaisuuksia.
Sciencen jutun kirjoittaja Michael Balter arvelee, että taiteilijoiden näkemys esi-isistämme on vaikuttanut myös tiedemiesten käsityksiin. Ja niin pieni piiri pyörii täyden ympyrän. Kaikki onkin perustunut ennakko-oletuksiin ja osin myös haluun levittää evoluution ilosanomaa niille, jotka eivät vielä ole vakuuttuneita sen todellisuudesta (eli valtaosalle maapallon väestöstä).
Science -lehden tunnustus on paikallaan – vaikka se tuleekin kovin myöhään.
Lähteet:
Balter, Michael. 2009. Bringing Hominins Back to Life. Science 325:5937, 136-139. (10.7. 2009)
Science Podcast 10. 7. 2009
http://www.sciencemag.org/content/vol325/issue5937/images/data/136/DC1/136.mp3
Tekstit
