Israelista on löytynyt bulla, jota käytettiin kaupallisten ja juridisten dokumenttien todentamiseksi

Kuva Dani Machlis, BGU.

Joel Kontinen

Aikaisin löytö soikeasta tai pyöreästä sinetistä (bulla, kaiverrettu savi- tai pehmeä metallimerkki, jota käytettiin kaupallisessa ja juridisessa dokumentaatiossa asiakirjan todentamiseksi ja väärentämisen estämiseksi) on Beersheban Negevin Ben-Gurionin yliopiston (BGU) tutkijoiden löytö. Juuri paljastui, että sinetti myytiin Beersebassa puoli vuosisataa sitten BGU:lle vain 10 vanhalla sekelillä.

 

Professori Yigal Ronen käveli beduiinimarkkinoilla ympäriinsä, kun hän törmäsi palaan soikeaa materiaalia, johon on kaiverrettu kiljuva leijona. Ronen kysyi kauppiaalta, mistä leima tuli, mutta myyjä ei tiennyt; hän suostui myymään sen pienellä rahamäärällä. Professori oli kiinnostunut, kun hän huomasi, että esineessä oli kiljuvan leijonan ylä- ja alapuolella sana "To Hear": kirjoitus, joka näytti olevan hyvin samanlainen kuin Megiddon "Jeroboamin palvelijan" kuuluisa sinetti.

 Tämä Jerpboamin palvelijan sinetti on se, joka ilmeisesti katosi Konstantinopolin (Istanbul) museosta. Tänään siellä on jäljellä vain yksityiskohtainen pronssipainauma, jonka Megiddon kaivauksen tutkijat löysivät. Tuossa pronssivalussa kuningas Jerobeamin paikka historiassa on säilynyt, mikä tukee Raamatun kertomusta yhdestä Israelin tunnetuimmista kuninkaista. Kirjoitus todella paljastaa sen omistajan, yhden kuningas Jerobeam II: n, vuosina 787-747 eaa hallinneen ministerin nimen ja arvon. Sana ”palvelija” on heprealainen sana ”eved”, ja se mainitaan Raamatussa hallituksessa erittäin korkea-arvoisena.

Laboratoriotestit ovat osoittaneet, että bulla on muodostunut maaperästä, joka on otettu kalkkikivikivien altistumisesta basalttipitoisen oliviinin (magnesium-rautasilikaatti) kanssa. Maaperä on samanlainen kuin Ala-Galileassa ja Jezreelissä ja Beit She'anissa laaksot.

Todettiin myös, että leima sinetöitiin pellavakankaalle, kun sen kangas oli suhteellisen kuivassa tilassa, ja kiinnitettiin sitten noin 750 celsiusasteen lämpötilassa. Merkin muoto oli soikea, ja sen enimmäismitat ovat 23,4 - 19,3 millimetriä. Leima on päällystetty, pääosin painatuksen puolella, mutta myös reunoilla ja takana ja erityisesti syvennyksissä ja kerroksessa on valkoisenharmaa patina. Kaikkien näiden tietojen perusteella päätettiin, että leima on todellakin aito ja alkuperäinen. Löydön jälkeen Ronenin perhe suostui luovuttamaan leiman antiikkivirastolle ja pitämään sen näyttelyssä Israelin museossa Jerusalemissa. Leiman löytämisen merkitys on valtava.

Ensinnäkin, aivan kuten sinetti "To Hear" on nykyään vanhin leima heprealaisten kuninkaallisten sinettien joukossa, leima on vanhin Israelissa löydetyistä historiallisista sineteistä, tutkijat sanoivat.

Toiseksi ensimmäistä kertaa tutkimuksen historiassa paljastettiin realistinen näyttö kuninkaallisen sinetin valmistamisesta erikokoisina.

Se on ainutlaatuinen ja aikaisin arkeologinen löydös rautakaudelta Israelin maassa. On syytä huomata, että Megiddon sinetti on melkein kaksinkertainen sinetin painatukseen verrattuna. Voidaan olettaa, että materiaaliin leimattu sinetti oli itse asiassa pienennetty versio saman sarjan sinetistä, jota käytti Israelin kuningaskunnan korkea virkamies. Leima, joka on allekirjoitettu merkillä, joka ei ole sama kuin Megiddon sinetti, osoittaa, että ”palvelija Jerobeamilla” oli useampi kuin yksi leima ja että ne eivät olleet Jeroboam II: n valtionhallinnon korkean virkamiehen henkilökohtaisia ​​vaan virallisia sinettejä. Hän oli Israelin kuningas. Hän ja hänen virkamiehensä käyttivät sinettejään allekirjoittamaan asiakirjoja ja tavaralähetyksiä hänen puolestaan.

Lähde:

Siegel-Itzkovich, Judy. 2020. historic first: physical impression of 2,300-year-old royal seal found in Israel Israel 365 News 9.12.

 

 

Israelilaiset löysivät temppelirahan mittaamiseen käytetyn painon

 

Kuva:  Shai Halevi, Israel Antiquities Authority, fair use doctrine.

 

Joel Kontinen

 

Muinainen kalkkikivestä valmistettu paino, joka on peräisin ensimmäiseltä temppelikaudelta, löydettiin arkeologisista kaivauksista, jotka Israelin antiikkivirasto suoritti yhdessä Western Wall Heritage Foundationin kanssa. Kaivaus sijaitsee lähellä Jerusalemin temppelivuoren länsiseinää. Paino, joka vastaa kahden sekelin tunnettua mittayksikköä, löydettiin Daavidin kaupungin seulontaprojektin aikana seulomalla savitäytteitä.

Kaivaukset ovat lähellä valmistumistaan paljastettuaan kiehtovia löytöjä, jotka sisällytetään pian länsimuurin tunneleiden kiertueeseen. Israelin antiikkiviraston puolesta kaivausten johtajien tohtori Barak Monnickendam-Givonin ja Tehillah Liebermanin mukaan:

  "Paino on kupolin muotoinen ja tasainen. Painon päällä on viilletty egyptiläinen symboli, joka muistuttaa kreikkalaista gammaa (γ), joka edustaa lyhennettyä yksikköä "sekeli". Yksi sekelipainojärjestelmän käyttötarkoituksista ensimmäisen temppelin aikana oli kerätä puolen sekelin vuotuinen vero, joka oli omistettu temppelin uhrauksille ja ylläpidolle.

 Aikaisempien löydösten mukaan yhden sekelin tiedossa oleva paino on 11,5 grammaa, joten kaksinkertaisen sekelin pitäisi olla 23 grammaa - täsmälleen kuten tämä paino. Painon tarkkuus osoittaa kehittyneitä teknisiä taitoja sekä tarkalle kaupalle annettua painoarvoa muinaisessa Jerusalemissa. Kolikot eivät olleet vielä käytössä tänä aikana, joten painojen tarkkuudella oli merkittävä rooli liiketoiminnassa. ”Temppelivuoren juurella oleva alue oli varmasti kiireinen ympäri vuoden ja varsinkin pyhiinvaelluksen aikoina. Paikalliset ja pyhiinvaeltajat olisivat käyneet kauppaa uhreilla sekä ruoalla, matkamuistoilla ja muilla hyödykkeillä. Löydetyn kaltaista painoa olisi käytetty mittaamaan tarkkoja rahojen painoja markkinoilla. "

 Aikaisemmissa arkeologisissa kaivauksissa Wilsonin kaaren alla, tohtorin, Joe Uzielin, Tehillah Liebermanin ja tohtori Avi Solomonin ohjaamana, paljastettiin useita länsimuurin kiviraunioita sen jälkeen, kun ne oli peitetty savitäytteillä noin 1800 vuotta sitten. Uudistettu kaivaus jatkaa edellisen kaivauksen aikaisempia löytöjä. ”Ainutlaatuinen havainto ensimmäisestä temppelikaudesta, joka löydettiin vuosisatoja myöhemmin Rooman ajanjaksolta, osoittaa, että länsimuurin alue kapseloi useita jäännöksiä monenlaisista ajanjaksoista, mikä heijastaa alueen keskeisyyttä vuosisatojen ajan” lisäsivät tohtori Monnickendam-Givon ja Lieberman.

 "Tämän 2 sekelin 2700 vuotta vanhan raamatunkauden kalkkikivipainolöydön merkitystä lisää se, että se on merkitty kahden sekelin merkillä", sanoi tunnettu arkeologi Barnea Levi Selavan. "Se painaa 23 grammaa, täsmälleen kaksi kertaa 11,5 grammaa, mikä on arvio sekelin painosta, joten näet tarkkuuden, kuten IAA: n arkeologi Barak Monnickendam-Givon huomauttaa virallisessa videossa -. Toiseksi, vaikka he eivät sanoneet, löytyykö se ensimmäisen temppelin aikakausikontekstista, merkki on muinaisessa heprean kielessä tai ainakin luoteisseemiläisessä kirjoituksessa, ja se sopii muihin löytöihin, jotka käyttävät tätä järjestelmää, joka akateemisesti liittyy raamatullisiin valtakuntiin. Se löytyi aivan Temppelivuoren vierestä, joten se on ainakin jälki juutalaisista läsnäolosta siellä aikaisemmin, vaikka se löytyikin Herodeksen rakentajien roskakasasta. Tämän avulla voidaan kumota kaksi YK:n lausuntoa, joissa sanotaan, että olemme maan, kaupungin ja Temppelivuoren miehittäjiä.”

 Löytö myös kertoo  Raamatun luotettavuudesta. Monet muutkin löydöt kertovat  hmisten ja paikkojen historiallisuuden varmasta luotettavuudesta, jotka mainitaan Raamatussa.

  Lähde:

2 Shekel Weight Dedicated To 1st Temple Sacrifices Discovered In Temple Mount. Israel 365 News  13.10. 

Israelin arkeologit löysivät Siseran

Yael Killing Sisera, Lambert Lombard, 1530-35. Kuva: Kleon3, CC BY-SA 4.0.



Joel Kontinen

Israelin arkeologit ovat löytäneet kuvan,joka esittää Siseraa,
jonka Jael tappoi. Tapahtuma on kerrottu Tuomarien kirjassa.

Pr of. Adam Zertalin valvonnassa kaivaustyöt aloitettiin Katzirissa kymmenen vuotta sitten. Siseralta on löytynyt linnoitus.

Raamattu on totuuden kirja, joten tämäkin löytö todistaa sen luetettavuudesta.





Lähde:

Biblical Villain’s Fortress Discovered in Israel’s North! -United with Israel .(25.11.).

Pascal, syntiinlankeemus ja usko: ihmiset vihaavat uskontoa, koska he pelkäävät, että se voi olla totta

Päätoimittaja Leif Nummela tarkasteli Usko ja tiede -risteilyllä sunnuntaina 3.11. Raamatun luotettavuutta ja ihmisen taipumusta valita uskomuksensa.




Joel Kontinen

Marraskuun alun Usko ja tiede -risteilyllä päätoimittaja, teologian maisteri Leif Nummela tarkasteli Raamatun luotettavuutta etenkin Blaise Pascalin ajatusten pohjalta.

Ranskalainen matemaatikko, teologi ja filosofi Blaise Pascal (1623-1662) tunnetaan todennäköisyyslaskennan uranuurtajana. Hänet muistetaan Pascalin kolmiosta ja Pascal -nimisestä ohjelmointikielestä.

Pascal kirjoitti paljon myös kristinuskosta ja kristillisestä elämästä. Hänen ajatuksensa ovat edelleenkin ajankohtaisia:

- Ihminen vihaa totuutta ja hylkää totuuden ja näin pettää itsensä.
- Ihmisen halut ratkaisevat, mitä hän haluaa uskoa.
- Ihminen luopuu järjellisyydestä ja uskoo, mitä haluaa.

Ihmiset tekevät näin siitä huolimatta, että monet viime vuosikymmenien löydöt ovat vahvistaneet Raamatun historiallisen luotettavuuden. Nummela mainitsi luennossaan esimerkiksi heettiläiset, Sargonin, Belsassarin ja Daavidin, joiden historiallisuutta skeptikot ovat epäilleet.

Arkeologia on vahvistanut kaikkien näiden historiallisuuden. Nummela niin ikään sanoi, että historiallinen tutkimus on vahvistanut Apostolien tekojen loppuluvuista 84 yksityiskohdan paikkansapitävyyden.

Raamattu on toisin sanoen täysin luotettava. Ihminen, joka hylkää Raamatun, ei tee sitä järkisyistä vaan siksi, että hän vihaa totuutta. Mutta samalla hän pettää itsensä.

Jeesus ja Vanha testamentti

Carl Heinrich Bloch: Vuorisaarna. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Luin eilen John Wenhamin esseen Our Lord’s View of the Old Testament. Wenham (1913-1996) oli anglikaanipappi, jonka teologiset näkemykset olivat enimmäkseen konservatiivisia. Ne eroavat jyrkästi esimerkiksi Heikki Räisäsen teologiasta.

Wenhamin mukaan Jeesus arvosti Vanhaa testamenttia suuresti. Hän lainaa useita jakeita, jotka kertovat Raamatun auktoriteetista:

”Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut” (Matt. 5:18).

” Mutta laista ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa” (Luuk. 16:17).

”Eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi” (Joh. 10:35).

Wenhamin mukaan ”Kristukselle Vanha testamentti oli totta, auktoritatiivista, inspiroitua. Hänestä Vanhan testamentin Jumala oli elävä Jumala ja Vanhan testamentin opetus elävän Jumalan opetusta. Hänestä se, mitä Kirjoitukset sanoivat, Jumala sanoi.”

Voisiko asian ilmaista yhtään selvemmin?

Lähde:

Wenham. John W. 1953. Our Lord’s View of the Old Testament. http://www.the-highway.com/Scripture_Wenham.html

C. S. Lewisin kolmen h:n ongelma

Kun sanat veivät ristille. El Crecon maalaus vuodelta 1580. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Hän syntyi köyhään perheeseen Betlehemissä. Häntä ei koskaan valittu poliittiseen virkaan eikä hän kirjoittanut kirjaa. Häntä syytettiin jumalanpilkasta ja kapinasta ja hänet teloitettiin 33-vuotiaana.

Hänen puheensa synnyttivät toivoa ja ihailua mutta myös vihaa ja epäluuloa. Kun hän esimerkiksi sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani” (Joh. 14:6), kuulijat eivät ymmärtäneet häntä. Ja kun hän sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin" (Joh. 11:25), hänen ainoa kuulijansa tulkitsi hänet väärin.

Teoksessaan Mere Christianity kirjailija ja kirjallisuudentutkija C. S. Lewis (1898-1963) esitti kolmen h:n ongelman. Hän ehdotti, että ainoastaan hullu, huijari tai Herra (lunatic, liar or Lord) pystyi väittämään tällaista. Lewis päätyi siihen, että Jeesuksen täytyi olla Herra.

Kriitikot ovat käyneet ahkerasti Lewisin väitteen kimppuun. He ovat ehdottaneet neljättä vaihtoehtoa eli sitä, että Jeesus ei oikeasti väittänytkään olevansa Jumala vaan että Hänen seuraajansa panivat sanat Hänen suuhunsa.

Ajatus on sinänsä kiinnostava ja vaihtoehtona jopa mahdollinen, mutta se kertoo pikemminkin kriitikkojen ennakkokäsityksestä eli haluttomuudesta myöntää, että Uuden testamentin kuvaukset ovat historiallisesti luotettavia, kuin Lewisin huonosta logiikasta.


Lähde:

C. S. Lewis. 1999. Mere Christianity. Teoksessa C. S. Lewis: Selected Books. Lontoo: HarperCollins.
(Kirjaneliö julkaisi tämän Marja Liljeqvistin suomentaman teoksen vuonna 1978.)

Kuningas Salomon kaivokset löydetty?

Kuningas Salomo venäläisessä ikonissa. Kuva Wikipediasta.

Joel Kontinen


Vanha testamentti kuvaa kuningas Salomoa suuren viisauden, vaurauden ja vallan miehenä. Jeesus Kristus puhui hänestä evankeliumeissa. Biblical Archeology Review julkaisi äskettäin tutkimuksen, jossa kerrottiin Pompeijan raunioista löydetystä maalauksesta. Ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevan maalauksen arvellaan kuvaavan Salomon viisasta tuomiota (1. Kun. 3:10-28).

Kuningas Salomon maine on myös löytänyt tiensä populaarikirjallisuuteen. Brittiläinen kirjailija Sir Henry Rider Haggard (1856-1925) julkaisi romaanin, joka kuvaa Allan Quatermainin seikkailuja. Lopulta sankari löytää Salomon kaivokset Etelä-Afrikasta. Useat suositut elokuvat perustuvat kirjaan.

Minimalisteina tunnettu arkeologinen koulukunta on epäillyt Raamatun historiallista luotettavuutta ja varsinkin Salomon ajan kuvausta. Yleensä minimalistit pitävät evoluutiota totena eivätkä näin ollen voi hyväksyä esimerkiksi Genesiksen tai Nooan ajan vedenpaisumuksen historiallisuutta. Israel Finkelstein Tel Avivin yliopistosta on väittänyt, että arkeologiset löydöt eivät tue Raamatun kuvausta Salomon ajasta.

Jordaniasta löydetyn vanhan kuparisulattamon uusi radiohiiliajoitus haastaa Finkelsteinin väitteet. Hiljattain Los Angeles Times raportoi kiehtovasta löydöstä, joka tuo uutta valoa Salomon historiallisuuteen. Proceedings of the National Academy of Sciences- lehdessä julkaistussa tutkimuksessa University of Californian (San Diego) arkeologi Thomas E. Levy, jonka johdolla valtava kuparisulattamo on kaivettu esiin Raamatun Edomissa eli nykyisessä Jordaniassa, sanoo, että löytö on ainakin 300 vuotta oletettua vanhempi.

Vaikka Levy ei sanokaan suoraan, että löytö todistaa Raamatun kuvaavan Salomon aikaa paikkansapitävästi, hänen mielestään on tullut aika arvioida kysymystä uudelleen.

Arkeologi William Schniedewind University of Californiasta (Los Angeles) tukee Levyä. Schniedewindin mukaan Levy “on täysin oikeassa. Tieteelliset todisteet näyttävät suosivan hänen näkemystään."

Vaikka Finkelstein ja muut minimalistit yhä epäilevät löydön tärkeyttä, uusi radiohiiliajoitus tukee sitä, mitä Raamattu ilmoittaa kuningas Salomon hallitusajasta (971-931 eKr.).

Levyn tutkima kohde on arabiaksi Khirbat en-Nahas eli “kuparirauniot”. Se on kahdenkymmenenneljän aarin alue viitisenkymmentä kilometriä etelään Kuolleeltamereltä ja noin viisikymmentä kilometriä pohjoiseen Petrasta. Alueella on yli sata rakennusta, esimerkiksi linnoitus. Valtavat määrät kaivosjätettä, jota paikoin on yli kuuden metrin kerros, osoittavat, että alue oli selvästi rautakauden suurin kuparikaivos.

On siis hyvin todennäköistä, että Levy on oikeassa ja että kuningas Salomon kaivokset on löydetty.

Tämän ei pitäisi olla yllätys. Oletammekin Raamatun kertovan todellista historiaa. Viime aikojen löydöt tukevat esimerkiksi Jeremian kirjan (lue lisää tästä ja tästä ) ja Nehemian kirjan historiallisuutta.


Lähteet:

Feder, Theodore. 2008. Solomon, Socrates and Aristotle. Biblical Archaeology Review 34:5, 32-36 (syys-lokakuu 2008).

Maugh II, Thomas H. 2008. Copper ruins in Jordan bolster biblical record of King Solomon. Los Angeles Times. (28. 10.)
http://www.latimes.com/news/nationworld/world/la-sci-solomon28-2008oct28,0,1332762.story

Vanhoja kuluneita myyttejä

Nooan arkki oli erittäin merikelpoinen alus.


Joel Kontinen

Aamulehdessä on viime viikkoina keskusteltu samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta. Harri Söderholm, joka opiskelee teologiaa, on kritikoinut siitä, että esimerkiksi Pekka Simojoki ja Asko Alajoki ovat puolustaneet Raamatun arvovaltaa.

Söderholm toistelee vanhoja kuluneita myyttejä tuoreemmassa mielipidekirjoituksessaan. Hänen mukaansa Genesiksen maailmankuva on peräisin babylonialaisesta luomismyytistä. Näin jotkin uskonnonkirjat ovat kuvanneet asiaa, mutta kuvaus perustuu pikemminkin ennakkokäsityksiin kuin tietoon.

Kun esimerkiksi Genesiksen kertomusta Nooan ajan vedenpaisumuksesta verrataan Gilgamesh-eepokseen, huomataan melko pian, kumpi on alkuperäinen versio. Korealaiset laivastoinsinöörit ovat tehneet merikelpoisuuskokeita Nooan arkin mitat täyttävällä aluksella ja todenneet sen olevan erittäin merikelpoinen. Se olisi kestänyt yli 30-metrisiä aaltoja. Gilgamesh-eepoksen kuutionmuotoinen alus sen sijaan uppoaisi pienessäkin tyrskyssä.

Pietarin toisessa kirjeessä (3:2-7) ennustetaan:

Erityisesti tietäkää, että lopun aikoina tulee pilkkaajia, jotka ovat omien himojensa vietävinä. He sanovat pilkaten: "Onko hän muka tullut, niin kuin lupasi? Isämme ovat nukkuneet pois, ja kaikki on entisellään, niin kuin on ollut maailman luomisesta asti." Tieten tahtoen he unohtavat, että jo aikojen alussa olivat olemassa taivaat ja maa, jotka Jumalan sana vedestä ja vedellä loi ja jotka se piti koossa. Vedellä ja sanalla sen ajan maailma myös hävitettiin vedenpaisumuksessa. Ja sen saman sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa. Niitä säilytetään sitä päivää varten, jona tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan.

Luomisen ja vedenpaisumuksen kiistäjät ovat siis Raamatun mukaan pilkkaajia.

Raamattu jopa puhuu maapallon muodosta. Tämä voi monelle olla yllätys, mutta Jesajan kirjassa kerrotaan, että planeettamme on pyöreä.

Viime vuosien arkeologiset löydöt, esimerkiksi Jeremian kirjassa mainitun Gedaljan sinetin painallus ja Nebu-Sarsekimin savitaulu, Nehemian muuri, Hiskian vesijohto ja Kaifaan hauta osoittavat, että Raamatun kirjoittajat kuvasivat aikaansa ja tapahtumia erittäin tarkasti. Koska skeptikot eivät usko Raamatun olevan todellista historiaa, heidän on tulkittava historia myytiksi.

Söderholm käyttää argumentteja, jotka voisivat hyvinkin olla peräisin Richard Dawkinsilta. Hän mainitsee Joosuan kirjassa mainitun kanaanilaisten surman ja orjuuden hyväksymisen osoituksena Raamatun pimeästä puolesta.

Kanaanilaiset olivat erittäin turmeltuneita. Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että he harrastivat temppeliprostituutiota, uhrasivat lapsiaan ja sekaantuivat eläimiin. Jumala halusi suojella israelilaiset kanaanilaisten vaikutukselta. Luojana Hänellä oli tekijänoikeus myös kanaanilaisiin.

Raamattu opettaa ihmisten tasaveroisuutta, joka perustuu siihen, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Kristitty poliitikko William Wilberforce kampanjoi orjakaupan lopettamiseksi Ison-Britannian imperiumista on lopulta onnistuikin siinä.

Näyttää siltä, että kun hylätään Raamatun opetus luomisesta, pian kyseenalaistetaan myös muita oppeja. Jeesuksen ja apostolien opetus perustui Genesikseen. Jeesus esimerkiksi sanoi avioliitosta: ”Mutta jo luomakunnan alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi” (Markus 10:6). Kreikassa käytetään sanaa ktisis, ’luominen’, joten tätä ei voida tulkita evoluutioksi.

Jumala ei alussa luonut kahta miestä eikä kahta naista vaan yhden miehen ja yhden naisen. Tähän perustuu Uuden testamentin opetus avioliitosta.


Voit lukea lisää uskon ja järjen suhteesta tästä.


Lähteet:

Samples, Kenneth Richard. 2008. God and Genocide. Connections 10:3, 8-9.

Sarfati, Jonathan. 2006. Noah’s Flood and the Gilgamesh Epic. Creation 28:4, 12-17.

Söderholm, Harri. 2008. Raamatulla voi oikeuttaa monenlaisia asioita. Aamulehti 19.8., B14.

Uusi arkeologinen löytö vahvistaa Jeremian kirjan historiallisuuden

Joel Kontinen

Assyriologi Michael Jursa löysi hiljattain savitaulusta kirjoituksen, joka puhuu selvääkin selvempää kieltä Vanhan testamentin historiallisuuden puolesta. Tohtori Jursa huomasi British Museumin kokoelmissa assyrialaisen savitaulun, joka on peräisin kuningas Nebukadnessarin kymmenenneltä hallitusvuodelta (595 eKr.). Taulussa kerrotaan Nebu-Sarsekimin tuoneen kultaa Esangilan temppeliin.

Taulussa mainittu nimi on tuttu myös raamatuntutkijoille. ”Kun kaupunki [Jerusalem] oli vallattu, Babylonian kuninkaan ylimmät miehet perustivat päämajansa kaupungin keskimmäiseen porttiin. Heidän joukossaan olivat Sin-Magirin käskynhaltija Nergal-Sareser, hovin päällikkö Nebu-Sarsekim ja sotajoukkojen komentaja Nergal-Sareser” (Jeremia 39:3). Tohtori Jursa, joka on Wienin yliopiston apulaisprofessori, sanoi The Telegraphin haastattelussa: ”Tämä on fantastinen löytö… Vanhassa testamentissa ohimennen lausuttu yksityiskohta osoittautuu paikkansapitäväksi ja todeksi.”

Löydön ei pitäisi hämmästyttää meitä. Raamattu on Jumalan ilmoitus, eikä yksikään sen kirjoista ala sanoilla ”olipa kerran”. Jälleen kerran vanha savitaulu kertoo meille, että Raamattu on silminnäkijöiden muistiin merkitsemää historiaa.

Lue lisää Jeremian kirjan historiallisuudesta tästä.






Lähteet:

British Museum Makes Important Breakthrough In Biblical Archaeology. 2007. http://www.24hourmuseum.org.uk/nwh_gfx_en/ART48827.html

Olsen, Ted. 2007. Weblog: Tablet Is 'Proof' for Jeremiah Passage. http://www.christianitytoday.com/ct/2007/julyweb-only/128-41.0.html