Kristinusko on vaarallinen uskonto?

Länsimaiden vapaus kumpuaa Jeesuksen Kristuksen perustamasta uskonnosta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Kristinusko on vaarallinen uskonto, ainakin ateistien ja vapaa-ajattelijoiden mielestä. Hiljattain amerikkalainen jumalankieltäjä Austin Cline esimerkiksi valitteli, että Gideonit horjuttavat ateistien mielenrauhaa jättämällä kristillistä kirjallisuutta hotelleihin.

Suomalaiset ovat jo pitkään pohtineet, onko soveliasta laulaa suvivirttä koulun kevätjuhlassa tai talvella joululauluja, joissa mainitaan enkeli ja evankeliumi, kun paikalla voi olla lapsukaisia, jotka ovat varttuneet minareetin varjossa.

Uusin ehdotus on uskonnon opetuksen korvaaminen uskontotiedolla. Kuten kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, ehdotus tulee varsin yllättävästä ilmansuunnasta – kokoomuksen opetusministeri Henna Virkkuselta.

Muslimit eivät häpeä polvistua Mekkaan päin. Ateistit ovat halukkaita kustantamaan kymmeniätuhansia euroja maksavia mainoksia kaupunkibussien kylkeen. Miksi siis kristittyjen pitäisi pyydellä anteeksi sitä, että he haluavat siirtää arvonsa nouseville sukupolville?

Länsimaisen yhteiskunnan arvot perustuvat juutalais-kristilliseen perintöömme. Vaikka vapaus, veljeys ja tasa-arvo tulivat iskulauseina tunnetuksi Ranskan vallankumouksesta, ajatukset kumpuavat suoraan Raamatusta, jonka mukaan ihmiset ovat luomisen perusteella yhtä arvokkaita.

Myös tiede ja teknologia kehittyivät lännessä, jossa ihmiset käsittivät, että luonnossa nähtävä johdonmukaisuus on peräisin luomisesta eikä sattumasta.

Kristinuskon vaarallisuus on varsin subjektiivinen näkemys. Sen torjuminen olisi paljon kohtalokkaampaa. Jos korvaisimme tunnustuksellisen uskonnonopetuksen uskontotiedolla, hylkäisimme samalla oman perintömme. Kuten Päivi Räsänen kirjoitti Aamulehdessä: ”Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei pidä ryhtyä hävittämään kouluopetuksesta.”

Lähde:

Räsänen, Päivi. 2009. Koululaisella on oikeus oppia omaa uskontoa. Aamulehti 17.7., B16.

Solženitsyn: Vapaus on peräisin luomisesta

Aleksandr Solženitsyn (1918-2008). Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen

Venäläinen kirjailija Aleksandr Solženitsyn, joka kuoli hiljattain 89-vuotiaana, oli tunnettu totalitarismin vastustaja. Saatuaan kirjallisuuden Nobelin palkinnon vuonna 1970, hänet karkotettiin Neuvostoliitosta. Vuonna 1978 hän puhui Harvardin yliopistossa. Solženitsyn totesi: “Varhaisissa demokratioissa, kuten Amerikan demokratiassa sen synnyinaikana, myönnettiin kaikki yksilölliset ihmisoikeudet, koska ihminen on Jumalan luoma. ”

Solženitsyn ajatus heijastaa toisen kuuluisan eurooppalaisen kirjailijan näkemystä. G. K. Chesterton kirjoitti vuonna 1922: “[Yhdysvaltojen]itsenäisyysjulistus perustaa dogmaattisesti kaikki oikeudet siihen, että Jumala loi kaikki ihmiset tasa-arvoiseksi, ja näin onkin oikein, sillä jos heitä ei luotu tasa-arvoiseksi, niin he taatusti kehittyivät epätasa-arvoisesti. Demokratialle ei ole mitään muuta perustaa kuin oppi ihmisen alkuperästä Jumalan luomana.” (What I Saw In America).

Raamatun mukaan meidät on luotu Jumalan kuvaksi (1. Mooseksen kirja 1:27). Uudessa testamentissa Paavali osoittaa selvästi, että kaikki ihmiset polveutuvat yhdestä ihmisestä (Apostolien teot 17:26). Kirjoittaessaan Galatian seurakunnille hän selitti: “Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.”(3:28)

Evoluutio tarjoaa täysin erilaisen historian. Charles Darwin uskoi, että toiset ihmiset olivat kehittyneempiä kuin toiset. Evoluutio innoitti esimerkiksi Adolf Hitleriä ja Karl Marxia haaveilemaan maanpäällisestä utopiasta, joissa ei todellisuudessa ollut tietoakaan tasa-arvosta.

Lähteet:

Alexander Solženitsyn. 1978. A World Split Apart. Harvardin yliopistossa 8. 6. 1978 pitämä puhe.
http://www.americanrhetoric.com/speeches/alexandersolzhenitsynharvard.htm

Quotations of G. K. Chesterton. http://chesterton.org/acs/quotes.htm