keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Tuonenkielo: Maan alla viihtyvän kasvin oikkuja ei voida selittää darvinistisella tarinalla

Tuonenkielo (Aspidistra elatior). Kuva: Peter Woodard, public domain.



Joel Kontinen

Tuonenkielo (Aspidistra elatior) ei ole aivan tavanomainen kasvi. Se viihtyy miltei jatkuvasti liki maan alla.

Niiden pölyttäminen on pitkään ollut täysi arvoitus, koska ne pysyttelevät piilossa joko maan tai lehtikasojen alla.

Japanilaiset kasvitieteilijät Kenji Suetsugu ja Masahiro Sueyoshi seurasivat kahden vuoden ajan ja huomasivat, että etenkin harsosääsket kävivät niitä pölyttämässä.

Raportoidessaan löytöä New Scientist kumarsi Darwinille ja kertoi, että tuonenkielo keksi kehittyä sienen näköiseksi voidakseen hämätä pölyttäjiä.

Tällainen darvinistinen tarinointi on yleistä, mutta tiedettä se ei ole vaan silkkaa satuilua.

Tuonenkielo ei edes ole ainoa kukka, joka viihtyy maan alla.

Jotkin kasvit viihtyvät äärimmäisen kuumassa, toiset taas hirveän kylmässä.

Kasvien monimuotoisuus on osoitus luomisesta.

Lisäksi kasveissa on huipputeknologiaa, ja niillä on oma sähköpostinsa.

Tällaisia piirteitä ei voida uskottavasti selittää darvinistisilla tarinoilla.

Tutkimattomia ovat evolutionistien ajatukset. Monet heistä kiistävät ihmisen vapaan tahdon, mutta samalla he uskovat, että kasvi pystyy halutessaan kehittämään sen eloonjääntiä edistävän piirteet.

Lähde:

Buehler, Jake. 2017. Weird ‘underground’ flower has evolved to look like a mushroom. New Scientist (29.11.)

maanantai 27. marraskuuta 2017

Myös dopamiini erottaa ihmisen apinoista



Kuva: Oscar Arias-Carrión1, Maria Stamelou, Eric Murillo-Rodríguez, Manuel Menéndez-González ja Ernst Pöppel. Dopaminergic reward system: a short integrative review. International Archives of Medicine 2010, 3:24 doi:10.1186/1755-7682-3-24 http://www.biomedcentral.com/1755-7682/3/24, CC BY 3.0.



Joel Kontinen

Science julkaisi viime viikolla etupäässä Yalen yliopiston tutkijoiden tutkimuksen (Molecular and Cellular Reorganization of Neural Circuits in the Human Lineage), jossa he vertasivat ihmisten, simpanssien ja makakien aivoja.

He huomasivat, että ihmisen aivot tuottavat paljon enemmän dopamiinia kuin ainoiden aivot.

Dopamiini on hormoni, joka toimii keskushermoston välittäjäaineena.

Eri tiedelehdet suhtautuvat tutkimukseen hiukan eri tavalla. New Scientist näkee dopamiinissa keinon, joka tekee meistä fiksuja. Psychology Today taas kysyy, tekeekö tämä välittäjäaine meistä peräti ihmisiä.

Oleellisinta on se, että tutkijat löytävät entistä enemmän eroja ihmisen ja apinoiden välillä.

Jos he uskoisivat, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi, heidän ei tarvitsisi hämmästyä niin paljon, kun uusia eroja ilmenee.

Geneettisten tekijöiden lisäksi myös monet isot ja pienet seikat erottavat ihmiset eläimistä. Vain me kävelemme vaivattomasti kahdella jalalla. Vain me pystymme puhumaan.

Eläimillä ei ole leukaa.

Leuka on darvinistille täysi mysteeri, koska sillä ei ole mitään eloonjäämistä edistävää funktiota, vaan se kertoo ylisuunnittelusta.

Myös silmän valkuainen erottaa meidät eläimistä. Apinoiden silmistä ei näy vilahdustakaan valkoisuudesta.

Ylisuunnittelu näkyy meissä myös kultaisena leikkauksena. Se ei ilmene yksinomaan Ateenan Parthenonissa ja Leonardo da Vincin maalauksissa vaan myös meissä.

Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa,” sanotaan Saarnaajan kirjassa (3:11).

Lähteet:

Bergland, Christopher. 2017. What Makes Us Human? Dopamine and the Cerebellum Hold Clues. Psychology Today (24.11.).

Coghlan, Andy. 2017. Huge dose of brain chemical dopamine may have made us smart. New Scientist (23.11.).


lauantai 25. marraskuuta 2017

Tietokirjailija Jussi Viitala satuilee evoluution kyvyistä


Episyklit. Ptolemaioksen maakeskeisen mallin tavoin evoluutiota yritetään pönkittää apukeinoilla, koska se muuten luhistuisi. Kuva: Fastfission, Public domain.





Joel Kontinen

Darvinistisen kehitysopin puolustajilla on tapana väittää, että evoluutio on luonnonlaki siinä, missä esimerkiksi painovoima.

Jostain syystä hyvin harva fyysikko sanoo, että fysiikan lait ovat yhtä paljon luonnonlakeja kuin evoluutio.

Eläkkeellä oleva ekologi ja tietokirjailija Jussi Viitala markkinoi äskettäin evoluutiota luonnonlakina YLE:ssä.

Viitala uskoo luonnonvalinnan ja mutaatioiden kykenevän tekemään ihmeitä, kunhan aikaa on miljardeja vuosia.

Hän pitää evoluutiota mekaanisena tapahtumasarjana, ”jossa sattumanvaraiset mutaatiot tuottavat ainesta luonnonvalinnalle.”

Viitala esittelee darvinistien perusargumentteja:

Evoluutiolla ei ole tavoitetta. Se on päättymätön prosessi, joka jatkuu niin kauan kuin maapallolla on elämää. Mikään laji ei ole evoluution päätepiste – ei myöskään ihminen.”

Hän nostaa esiin Richard Dawkinsin suosiman argumentin ihmisen silmästä osoituksena huonosta suunnittelusta.

Viitalan kannattaisi perehtyä Sonyn insinöörien näkemykseen: ihmisen silmä on suunniteltu niin erinomaisesti, että he hyödynsivät sen periaatteita rakentaessaan parempia kameroita.

Lopuksi Viitala esittää kummallisen päätelmän:

Jo yli 160 vuotta evoluutiotutkijat ovat koettaneet osoittaa Darwinin teoriaa vääräksi onnistumatta.
Tiedon lisääntyessä siihen on tehty korjauksia ja täsmennyksiä, mutta evoluution periaate on pitänyt pintansa ja todistusaineisto on kasvanut niin musertavaksi, ettei sitä millään saivartelulla enää voi kumota
.”

Evoluutio on todellisuudessa falsifioitu eli osoitettu vääräksi mennen tullen. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emiritusprofessori Dennis Noble, saksalaistutkija Wolf-Ekkehard Lönnig ja vuoden takainen Royal Societyn konferenssi tyrmäsivät uusdarvinismin tieteellisillä argumenteilla.

Evoluutiolle on käynyt kuin Ptolemaioksen tunnetuksi tekemälle maakeskeiselle käsitykselle aurinkokunnasta. Tämän mallin mukaan planeetat kiersivät maata, mutta ne eivät kiertäneet sitä suoraan vaan tekivät pienen ympyränmuotoisen kierroksen eli radallaan samalla, kun ne kiersivät maata.

Malliin tarvittiin lopulta kymmeniä episyklejä (näitä pieniä kierroksia), ennen kuin se pystyi selittämään planeettojen kiertoa kutakuinkin tyydyttävästi.

Myös darvinistit ovat joutuneet turvautumaan melko samanlaisiin temppuihin, jotka kertovat, että sen parasta ennen päivä on mennyt jo ajat sitten.


Lähde:

Viitala, Jussi. 2017. Evoluutio on luonnon laki. Yle uutiset (17.10.).

torstai 23. marraskuuta 2017

Kulttijohtaja Charles Manson sai vaikutteita Darwinilta, Nietzscheltä ja Hitleriltä


Charles Manson. Kuva: California Department of Corrections and Rehabilitation, public domain.





Joel Kontinen

Äskettäin kuollut kulttijohtaja Charles Manson sai vaikutteita Charles Darwinilta, Nietzscheltä ja Hitleriltä, mutta valtamedia ei näitä yhteyksiä ole juuri tuonut julki, vaikka hänellä oli hakaristi tatuoituna otsaansa.

Näin kävi myös Texasin kirkkoampujan Devin Kelleyn ja Norjan joukkosurmaajan Anders Breivikin tapauksessa.

Esimerkiksi Newsweek tohtii sentään kertoa, että Manson oli valkoisen ylivallan kannattaja, mutta sekään ei tohdi paljastaa, että rasismi kumpuaa suurelta osin Darwinin ajattelusta, etenkin kirjasta Descent of Man and Selection in Relation to Sex (1871).

Kannattaa muistaa, että huonoista aatteista koituu huonoja seurauksia.

Kesällä 1969 Manson innoitti seuraajiaan murhaamaan näyttelijätär Sharon Taten ja kuusi muuta. Hänet tuomittiin ensimmäisen asteen murhasta kuolemaan, mutta tuomio muutettiin myöhemmin elinkautiseksi.

Lähteet:

Gill, Lauren. 2017. Remember, Charles Manson Was a White Supremacist. Newsweek (16.11.).

Coppedge, David F. 2017. Charles Manson Was an Evolutionist. Creation Evolution Headlines. (22.11.).


tiistai 21. marraskuuta 2017

Kävelevä hai ei tue evoluutiota


Epolettihai. Kuva: Strobilomyces, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Epolettihai (Hemiscyllium ocellatum) on vajaan metrin pituinen otus, joka viihtyy Australian, Indonesian ja Uuden-Guinean matalikoissa. Se on yksi PBS:n dokumentin Nature's Miniature Miracles päätähdistä.

Jos aalto huuhtoo tämän pikkuhain maalle, se säilyy hengissä tunnin verran yhdellä sisäänhengityksellä ja se voi käyttää eviään ryömiäkseen takaisin veteen.

Se ei toisin sanoen oikein viihdy maalla.

Vaikka evolutionistit voivat uskoa näkevänsä darvinistisia periaatteita kävelevissä kaloissa, Chaunax pictus ja muut “kävelevät” kalat eivät auta evoluutiota.

Ne eivät ole välimuotoja eivätkä ne edes selviäisi hengissä kuivalla maalla.

Evolutionistin on kuitenkin uskottava, että tällainen ihme on joskus tapahtunut.

Jumala loi äärimmäisen rikkaan kalamaailman, josta riittää meille ihmettelemistä moneksi päiväksi.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2017. Ever Seen a Shark Walk? Tiny Animals Amaze on PBS. Live Science (17.11.).


sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Cityeläimet: Muutos ei aina ole evoluutiota

Pihapunavarpunen (Carpodacus mexicanus). Kuva: John Benson, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Kehittyvätkö cityhiiret syömään pitsaa? New Scientist kysyi viime lokakuussa. Syyskuussa samainen lehti tiesi kertoa kiivien ”regressiivisestä” eli takaperoisesta evoluutiosta ikään kuin jonkin ominaispiirteen (näkökyky) menetys olisi evoluutiota.

Darvinistien kiusaksi evoluutio kulkee joskus väärään suuntaan.

Toisinaan he käyttävät hienoja sanoja hämäykseksi.

Evolutionisti voi puhua darvinistisesta preadaptaatiosta silloin, kun hän uskoo, että luonnonvalinta keksii jollekin jo olemassa olevalle ominaisuudelle uuden käytön.

Ja monesti he käyttävät sanaa evoluutio härskisti väärin. Tuorehko tapaus on luettavissa Sciencessä, joka luonnehtii pihapunavarpusessa (Carpodacus mexicanus) ja muissa cityeläimissä tapahtuneet muutokset evoluutioksi.

Kun evoluutio määritellään näin löyhästi, se lakkaa olemasta darvinistista. Lajit eivät muutu toisiksi, vaan ne sopeutuvat eli adaptoituvat uusiin oloihin.

On loogisempaa ajatella, että eri lajeihin on ohjelmoitu tällainen kyky kuin pitää sitä evoluutiona.

Lähde:

Dengler, Roni. 2017. Birds, bobcats, and even humans may be evolving because they live in cities. Science (2.11.).

perjantai 17. marraskuuta 2017

Maailman ”vanhimmat” eliöt elävät yhä Tasmaniassa


Kuva: Ruth Ellison, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Tutkijat ovat löytäneet Tasmaniasta jäänteitä elämänmuodoista, joita evolutionistit pitävät kaikkein vanhempina.

He uskovat, että ne eivät ole muuttuneet ainakaan ”3,5 miljardiin” vuoteen.

Näitä muinaismuistoja kutsutaan stromatoliiteiksi.

Stromatoliitit ovat syanobakteerien ja muiden bakteerien rakentamia kupumaisia muodostelmia.

Syanobakteerit ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Niissä on esimerkiksi nanotason suunnittelusta kertovia tylakoideja eli energiaa kerääviä elimiä, DNA:ta ja ribosomeja.

Löytö haastaa evoluution vuosimiljardeineen, koska stromatoliitteja muodostaneet bakteerit elävät yhä.

Evoluutio ei ole ehtinyt niitä muuttaa, vaikka aikaa on evolutionistin mielestä ollut yllin kyllin.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2017. 'Living Fossils' of Earth’s Oldest Life-Forms Found in Tasmania. Live Science (16.11.).

torstai 16. marraskuuta 2017

Älykkäästi suunniteltu pääkallo auttaa pyöriäistä uhmaamaan fysiikan lakeja

Pyöriäisellä on ällistyttäviä kykyjä. Kuva: Rene, public domain.




Joel Kontinen

Pyöriäiset käyttävät delfiinien tavoin kaikuluotainta etsiessään syötäviä kaloja. Niillä on ällistyttävä kyky keskittää ääniaallot suoraa kohteeseen.

Niiden pääkallon luu, ilma ja kudokset toimivat metamateriaalin tavoin.

Tällainen materiaali uhmaa tavanomaisia fysiikan lakeja. Pyöriäinen muuttaa sen avulla kohdentamattomat ääniaallot kapeaksi, kohdistetuksi laserääneksi.

Yu Zhang kollegoineen on tutkinut pyöriäisten aivoja tietokonetomografialla ja kehittänyt matemaattisen mallin, joka kuvaa niiden kykyä kehittää ja hallita ääniaaltoja.

Tutkimuksella on myös biomimettinen ulottuvuus. Insinöörit toivovat voivansa pyöriäisten käyttämällä tekniikalla suunnitella muuntajia, jotka muuttavat sähköimpulssit ääniaalloiksi tehokkaammin. Näin he pystyisivät valmistamaan pienempiä muuntajia.

Ihminen on jo pitkään etsinyt inspiraatiota luonnossa ilmenevistä nerokkaista ratkaisuista. Esimerkiksi majavan turkki, kissan viikset, hain evät ja gekkon jalka ovat innoittaneet entistä kätevämpiä, parempia tuotteita, jotka joissain tapauksissa myös säästävät kuluttajien pennosia tai jopa euroja.

Lähde:

Wong, Sam. 2017. Porpoises twist laws of physics to aim their focused sonar beams. New Scientist (15.11.).

tiistai 14. marraskuuta 2017

Litteän maan kannattajat kokoontuivat USA:ssa, mutta kreationistit torjuvat tämän myytin


Kuva: Camille Flammarion (1888), väriversio: Hugo Heikenwaelder, CC BY-SA 2.5.




Joel Kontinen

En tunne ketään kreationistia, joka pitäisi Maata litteänä. Monet kristinuskon vastustajat, esimerkiksi Esko Valtaoja, sen sijaan kuvittelevat Raamatun kuvailevan planeettaamme litteäksi.

Käsitys on täysin virheellinen ja perustuu skeptikkojen tiedon puutteeseen.

Monet skeptikot käyttävät sitä silti aseena kristittyjä vastaan.

Maamme ehkä tunnetuin teistinen evolutionisti Eero Junkkaala myös mainosti sitä kirjassaan Alussa Jumala loi. Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013).

BBC raportoi tänään (14.11.) litteän maan kannattajien konferenssista (Flat Earth International Conference), joka pidettiin Pohjois-Carolinessa.

Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui satoja ihmisiä.

Ateistit sen sijaan joutuivat perumaan oman suurtapahtumansa.

Toisin kuin mitä Valtaoja ja Junkkaala olettavat, kristityt ovat kautta aikojen torjuneet litteän maan, koska Raamattu ei sitä tue.

Lähde:

BBC news. 2017. Why do people still think the Earth is flat? (14.11.).

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Ateistit joutuivat perumaan maailmankonferenssinsa kiinnostuksen puutteen vuoksi

Richard Dawkinsilta peruttiin jo toinen puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Kuva: Shane Pope, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit joutuivat perumaan vuoden 2018 helmikuuksi suunnitellun Reason To Hope - maailmankonferenssin.

Se piti vuoden 2012 konferenssin tavoin järjestää Melbournessa.

Pääpuhujaksi oli kutsuttu Saatanallisista säkeistä tunnettu Salman Rushdie. Vanhan tuttavamme Richard Dawkinsin ja fyysikko Ben Goldacren piti myös valistaa kuulijoitaan ateismin toivosta.

Dawkinsille tämä on jo toinen peruttu puhetilaisuus vajaan vuoden aikana. Elokuussa progressiivinen radioasema epäsi häneltä mahdollisuuden esitellä uutuuskirjaansa Berkeleyssä, koska hän oli Twitterissä loukannut muslimeja.

Näyttänee siltä, että ärhäkkä ateismi ei enää kiinnosta ihmisiä niin kuin joskus ennen.

Lähde:

Payne. Kaley. 2017. Global Atheist Convention cancelled due to lack of interest.Eternity (9.11.).

perjantai 10. marraskuuta 2017

13 kertaa Jupiterin kokoinen jättiplaneetta haastaa planeettojen syntyteoriat

OGLE-2016-BLG-1190Lb. Kuva: NASA/JPL-Caltech.




Joel Kontinen

Monet eksoplaneetat muistuttavat meitä maapallon ainutlaatuisesta hienosäädöstä.

Aurinkomme on moniin muihin tähtiin verrattuna vakaa. Kuu pitää meren elinkelpoisena, ja Jupiter ja muut kaasuplaneetat suojelevat meitä asteroidien ja komeettojen törmäyksiltä.

Muualla universumissa ei välttämättä ole näin auvoisia oloja.

NASA on viime päivinä ilmoittanut kahdesta kummajaisesta.

NGTS-1b on niin erikoinen, että tiedeportaalit kutsuvat sitä hirviöplaneetaksi.

Spitzer-avaruusteloskoopin äskettäin löytämä OGLE-2016-BLG-1190Lb on ehkä vieläkin omituisempi.

OGLE-2016-BLG-1190Lb on yli 13 kertaa Jupiterin kokoinen. Sen kotitähti on vain hiukan pienempi kuin meidän aurinkomme, ja se kiertää tähteään pari kertaa etäämmällä kuin Maa Aurinkoa.

Etäisyyttä sinne kertyy 22 000 valovuotta, joten kukaan meistä ei ole lähdössä siinne vielä pitkään aikaan, jos silloinkaan.

NASALTA näyttää ytimekkäät nimet loppuvan, kun ulkoavaruudesta löytyy yhä kummallisempia planeettoja, joita on luonnehdittu joko mahdottomiksi tai muuten oudoiksi.

Lähde:

Bartels, Meghan. 2017. A Giant Exoplanet Is Hiding at the Center of the Milky Way Galaxy Newsweek (7.11.).

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Elävä puufossiili Ginkgo biloba viihtyy yhä Ateenassa


Neidonhiuspuu Ginkgo biloba) kasvaa yhä Ateenassa.




Joel Kontinen

Evolutionistit uskovat, että neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) viihtyi Maa-planeetalla jo ”270 miljoonaa” vuotta sitten.


Sitä pidetään elävänä fossiilina, koska se ei ole juuri ehtinyt muuttua, vaikka aikaa olisi ollut ylen määrin.

Neidonhiuspuu ei suinkaan ole ainoa kasvi, jonka evoluutio on unohtanut ”sadoiksi miljooniksi vuosiksi”.

Myös esimerkiksi saniaiset, araukariat ja Wollemia nobilis näyttävät samoilta kuin silloin, kun ihmisen oletettu esi-isä oli darvinistisen uskomuksen mukaan vasta sammakon kokoinen.

Elävät fossiilit haastavat sekä evoluution että uskon vuosimiljooniin.

maanantai 6. marraskuuta 2017

Texasin kirkkoampuja oli kristittyjä vihannut ateisti


Kristittyjä vihataan nykyisin ehkä jopa enemmän kuin apostoli Paavalin aikana, jolloin he joutuivat monesti käyttämään salaista kalasymbolia. Kuva Efeson raunioilta.




Joel Kontinen

Devin Patrick Kelley astui Texasissa pieneen baptistikirkkoon rynnäkkökivääri käsissään ja ampui 26 ihmistä kuoliaaksi. Lisäksi hän haavoitti 24:ää.

Kelleyllä on myrskyinen tausta. Hän oli saanut kenkää ilmavoimista pahoinpideltyään vaimoaan ja lastaan.

Entiset koulukaverit kuvailevat häntä omituiseksi ateistiksi, jolla oli tapana mainostaa jumalatonta ideologiaansa ja pitää kristittyjä yksinkertaisina.

Maailmankatsomus vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten tekoihin. Ateismin ja /tai evoluution ihannoimisesta voi koitua traagisia seurauksia.

Esimerkiksi Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen, Darwinia ja Malthusia ihannoinut James Lee, Charlestonin kirkkosurmaaja Dylann Roof ja Norjan joukkosurmaaja Anders Behring Breivik olivat omaksuneet evoluutioon perustuvat maailmankuvan.

Ateistit ja evolutionistit ovat pitäneet huolen siitä, että kaikki terroristit eivät tunnusta islaminuskoa, vaikka etenkin ISIS on saanut aikaan pahaa jälkeä myös monissa Euroopan kaupungeissa.

Lähde:

Stanton, Jenny. 2017. EXCLUSIVE: 'Creepy, crazy and weird': Former classmates say Texas gunman was an 'outcast' who 'preached his atheism' online before killing 26 in the state’s worst ever mass shooting.Daily Mail (6.11.).

lauantai 4. marraskuuta 2017

Stephen Hawking varoittaa roboteista, jotka voivat syrjäyttää ihmisen tämän valta-asemasta

Tuleva valtias? Kuva: Gnsin, CC BY-SA 3.0.





Joel Kontinen

Stephen Hawking on omaksunut sekulaarisen Jeremian roolin. Hän on ottanut tavakseen ennustaa ihmiskunnan tuhon lähitulevaisuudessa.

Hawking on toistamiseen varoittanut meitä pahoista ja ahneista avaruusolennoista.

Viime aikoina hän on usuttanut meidät etsimään uutta kotia maailmankaikkeudessa, koska hän uskoo maapallon elämän loppuvan sadan vuoden kuluessa.

Äskettäin hän muisti Elon Muskin tavoin varoittaa meitä keinoälystä. Hän pelkää, että joku kohtapuolin suunnittelee robotin, joka pystyy tuottamaan pikkurobotteja ja näin tekemään ihmiset tarpeettomiksi.

Sekulaari maailmankatsomus näyttäisi olevan pelkoja täynnä.

Lähde:

Godlewski, Nina. 2017. Stephen Hawking Warns Robots Could 'Replace Humans Altogether'. International Business Times. (3.11.).

torstai 2. marraskuuta 2017

Simpukoiden inspiroimasta muovista tehdyt suojaliivit korjaavat luodinreiät ja lommot itse

Kuva: Wilson44691, public domain.



Joel Kontinen

Luomakunnan rakennusaineet ovat yllättävän kestäviä.

Toisinaan ne myös korjaavat itse itsensä. Esimerkiksi simpukat pystyvät itse paikkaamaan pieniä reikiä ja halkeamia, joita niiden kuoreen voi ankarassa myrskyssä tulla.

Äskettäin Science julkaisi tutkimuksen Megan Valentinen (University of California, Santa Barbara) ja kollegoiden hankkeesta. He valmistivat muovia, jossa jäljitellään simpukan hyödyntämiä kemiallisia sidoksia.

Materiaali on erittäin venyvää ja kestävää. Siitä voidaan valmistaa esimerkiksi kypäriä ja suojaliivejä, jotka korjaavat luodinreiät ja lommot itse.

Ihminen on saanut miltei kaikki luovat keksintönsä luonnosta. Alkuperäisratkaisut ovat liki poikkeuksetta parempia kuin jäljitelmät.

Biomimetiikasta eli luomakunnassa ilmenevien nerokkaiden ratkaisujen jäljittelemisestä on viime vuosina tullut tuottava tutkimusala.

Siinä insinöörit kopioivat Jumalan kätten töitä.

Lähde:

Crane, Leah. 2017. Mussel-inspired plastic could make self-repairing body armour. New Scientist (26.10.).