SETI:ltä on saattanut jäädä huomaamatta signaaleja avaruussään takia

 

Kuva: NASA/SDO.

Joel Kontinen

SETI on käyttänyt vuosikymmeniä kuunnellessaan terävää, tarkasti määriteltyä radiosignaalia, joka voisi osoittaa, että sen lähetti etäinen älykäs elämä. Nyt tutkijat uskovat, että avaruussää voi vääristää ja hämärtää tällaisia ​​signaaleja – eli SETI on etsinyt väärää asiaa.

Evolutionistit ajattelevat, että SETI on saattanut köyttää vääriä signaaleja. Avaruuden  säteily on saattanut vaikuttaa tuloksiin, niin että oletetut avaruuden oliot eivät saaneet sitä huomiota, mitä ne tarvitsivat.    

Tiedemiehet ovat saattaneet kadottaa älykkäiden avaruusolioiden signaaleja aurinkotuulen vuoksi. Search for Extraterrestrial Intelligence (SETI) -instituutin tutkijat sanovat, että tämä tarkoittaa, että on etsitty väärän tyyppistä signaalia, ja mahdollisesti jätetty havaitsematta lupaavia todisteita maan ulkopuolisesta elämästä, mutta tulevaisuuden löydön mahdollisuudet ovat nyt suuremmat.

Voittoa tavoittelematon järjestö tekee tutkimusta, joka auttaa todistamaan maan ulkopuolisen elämän olemassaolon, myös sellaisten maan ulkopuolisten radiosignaalien kuunteleminen, joita ei voida selittää luonnollisilla kosmologisilla ilmiöillä.

Aiemmin tällaisen signaalin odotettiin olevan terävä, selkeä radiosignaali kapealla taajuusalueella. Uusi tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että kaukaisilta planeetoilta lähetetyt signaalit saattavat himmetä ja leventää taajuusaluetta – käytännössä hieman epätarkasti – kulkiessaan tähtien plasmatuulten läpi.

Lähde:

Matthew Sparkes 2026 SETI may have missed alien signals because of space weather | New Scientist 9.3.

Kemian vihjeet voisivat paljastaa täysin Maan elämästä poikkeavia avaruusolentoja

 

Enceladus, Saturnuksen kuu, on ensisijainen kohde elämän etsinnässä muualla aurinkokunnassamme. Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute

Molekulaaristen todisteiden etsiminen elämästä muilla planeetoilla on hankalaa, mutta hiiliyhdisteiden reaktiivisuuteen perustuva testi voisi olla hyödyllinen indikaattori.

Evolutionistit arvelevat, että Maan ulkopuolinen elämä ei vaikuta Maan elämän muotoon. He sanovat, että tämä käy ilmi kemiallisista signaaleista.

Uusi menetelmä elävien olentojen kemiallisten ominaisuuksien tunnistamiseksi voisi auttaa meitä havaitsemaan avaruusolentoja, vaikka ne toimisivat eri tavalla kuin Maassa oleva elämä.

Avaruusolentoja etsiessään tiedemiehet luottavat yleensä biosignatuureihin – aineisiin tai kuvioihin, jotka voivat luotettavasti osoittaa elävien organismien läsnäolon. Tähtitieteilijät voivat analysoida kaukaisten planeettojen ilmakehiä etsiäkseen molekyylibiosignatuureja. Mutta monet elävien olentojen tuottamat molekyylit voivat syntyä myös geologisten tai kemiallisten prosessien kautta ilman elämänmuotoja.

Lähde: 

Alex Wilkins 2026 Chemistry clues could detect aliens unlike any life on Earth | New Scientist 6.3.

Radiosignaalien etsinnässä ei löydy viitteitä sivilisaatiosta K2-18b:llä

 

Kuva eksoplaneetasta K2-18b. NASA

Joel Kontinen

Planeetta K2-18b, joka herätti viime vuonna kiivasta spekulaatiota ilmeisten elämän merkkien vuoksi, ei osoita merkkejä kehittyneestä sivilisaatiosta sen jälkeen, kun siltä on etsitty kattavasti radiosignaaleja.

Vuonna 2025 Nikku Madhusudhan Cambridgen yliopistosta ja hänen kollegansa väittivät sensaatiomaisesti, että K2-18b, näennäisesti vesimaailma 124 valovuoden päässä, osoitti ilmakehässään viitteitä dimetyylisulfidimolekyylistä (DMS). Merkittäviä määriä tätä molekyyliä Maassa tuottaa vain elämä, joten Madhusudhan ja hänen tiiminsä väittivät, että signaalit viittaavat siihen, että saatamme nähdä elämän merkkejä myös K2-18b:ltä. 

Eksoplaneetta K2-18b on veden täyttämä planeetta, jolla pitäisi olla elämää. Radiosignaalit, jotka lähtevät sieltä, osoittavat kuitenkin, että siellä ei ole elämää.

Lähde:

Alex Wilkins 2026 Search for radio signals finds no hint of alien civilisation on K2-18b | New Scientist 20.2.

Elämälle soveltuvia molekyylejä näyttäisi vuotavan Jupiterin jättiläiskuusta Europasta

 

Jupiterin kuu Europan pinnalla näyttää olevan elämälle soveltuvia molekyylejä. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

Joel Kontinen

Uusi ammoniakkilöytö Jupiterin kuu Europan jäisellä pinnalla voi olla tärkeitä vaikutuksia maan ulkopuolisen elämän etsintään. Näin evoluutionistien mielestä.

Galileon lähi-infrapunakartoitusspektrometrillä vuonna 1997 kerätyt tiedot osoittivat "heikkoja signaaleja ammoniakista" jäätyneen kuun pinnalla olevien halkeamien lähellä, NASAn virkamiehet kirjoittivat lausunnossaan, jossa he kuvailivat löydöksiä, jotka julkaistiin viime vuoden lopulla The Planetary Science Journal -lehdessä.

Se on "ensimmäinen tällainen havainto Europalla", ja sillä on siksi tärkeitä vaikutuksia jäisen kuun elinkelpoisuuteen, jota pidetään yhtenä todennäköisimmistä paikoista aurinkokunnassa maan ulkopuolisen elämän isännöintiin, lausunnon mukaan.

Ammoniakki on typpeä sisältävä molekyyli ja yksi elämän ainesosista, sellaisena kuin me sen tunnemme, hiilen, vedyn, hapen ja veden ohella. Uudessa artikkelissa Emran sanoi löydöksen olevan siksi "astrobiologisesti merkittävä, ottaen huomioon typen olennaisen roolin elämän kemiassa".

"Europa on Jupiterin 95 tunnetusta kuusta neljänneksi suurin, ja sen koko on noin 90 % Maan Kuun koosta. Jupiterin magneettikentän tutkimukset viittaavat siihen, että Europa sisältää syvän kerroksen sähköä johtavaa nestettä, jonka tiedemiehet epäilevät olevan todennäköisesti valtava, suolainen valtameri, joka on loukussa Kuun jäisen kuoren alla. Tämä piilossa oleva valtameri tekee Europasta ensisijaisen ehdokkaan maan ulkopuoliselle elämälle aurinkokunnassamme – vaikka tämän hypoteesin testaamiseksi tarvitaan lisää läheltä tehtyjä havaintoja."

Galileo-luotain työskenteli Jupiter-järjestelmässä vuosina 1995–2003, ennen kuin sen polttoaine oli vähissä. Insinöörit ohjasivat luotaimen tarkoituksella jättiläisplaneetalle välttääkseen Europan tai muiden jäisten kuiden saastumisriskin. Vaikka tehtävä päättyi yli 20 vuotta sitten, tiedemiehet löytävät joskus uusia oivalluksia vanhemmista aineistoista joko käyttämällä uudempia työkaluja tai tietoa tai tutkimalla tietoja, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Uudessa tutkimuksessa NASA havaitsi jäämiä ammoniakkia Europa-planeetan jäisellä pinnalla olevien halkeamien lähellä. Näiden halkeamien uskotaan sisältävän nestemäistä vettä, jossa oli ammoniakkiyhdisteitä. Ammoniakki alentaa veden jäätymispistettä, eräänlaisesti jäänestoaineen tavoin, virasto sanoi.

Ammoniakki on saattanut tulla "joko Kuun maanalaisesta merestä tai sen matalasta pinnan alta", NASAn virkamiehet sanoivat lausunnossaan. Tämä johtuu siitä, että ammoniakki ei säily kauan avaruudessa, koska se hajoaa ultraviolettivalon ja kosmisen säteilyn vaikutuksesta. Kryovulkanismi eli jäinen vulkanismi todennäköisesti työnsi ammoniakkiyhdisteet pintaan, he selittivät.

Mutta vain älykkäästi suunnitellulla kuulla tai planeetalla voi olla elämää ja evoluutio ei pysty siihen, Tarvitaan luojaa.

Lähde:

Elizabeth Howell 2026 Life-friendly molecules are leaking out of Jupiter's giant moon Europa, Galileo images hint | Live Science 4.2.

Maan kokoinen planeetta havaittu vuoden kestävällä kiertoradalla

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech; Keith Miller/Caltech/IPAC

Joel Kontinen 

Eksoplaneetta nimeltä HD 137010 b on lähes täsmälleen Maan kokoinen. Sen kiertorata, joka kestää 355 päivää, on lähes täsmälleen Maan kaltainen. Ja sen tähti on kirkas ja vain 146 valovuoden päässä – riittävän lähellä, jotta sitä voidaan havaita yksityiskohtaisesti tulevaisuuden teleskoopeilla.

Vaikka tähtitieteilijät pääsivät katsomaan planeettaa vain kerran vuonna 2017 NASAn Kepler-avaruusteleskoopilla, he huolellisesti sulkivat pois sekoittavat mahdollisuudet.

HD 137010 b:n tähti on K-kääpiötähti, suhteellisen kirkas, mutta noin 1000 °C viileämpi kuin Aurinko. Joten vaikka planeetta kiertää suunnilleen samalla etäisyydellä kuin Maa, se saa tähdeltään vähemmän energiaa kuin Mars. Tämä sijoittaisi sen aivan tähden elinkelpoisen vyöhykkeen jäiselle reunalle, tähden ympärillä olevalle alueelle, jossa planeetat saavat tarpeeksi auringonpaistetta, jotta vesi voi mahdollisesti olla nestemäistä niiden pinnalla.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet yli 6000 eksoplaneettaa. Mutta ylivoimainen enemmistö on suuria, kuumia tai molempia, koska tällaiset maailmat on helpoin havaita. Useiden kymmenien tunnettujen elinkelpoisen vyöhykkeen, suunnilleen Maan kokoisten eksoplaneettojen joukossa useimmat sijaitsevat tiukoilla kiertoradoilla M-kääpiötähtien ympärillä. Nämä himmeät mutta myrskyisät tähdet lähettävät korkeaenergistä säteilyä, joka toistaiseksi näyttää räjäyttävän planeettojen ilmakehiä.

Kuitenkin elämää omaavia eksoplaneettoja syntyy vain jonkun kanssa, joka laittaa niihin elämän. Ilman älykästä suunnittelua se ei onnistu.

Lähde:

Elise Cutts 2026 Earth-size planet spotted with yearlong orbit | Science | AAAS 28.1.

Kvanttitietokoneet voisivat auttaa terävöittämään kuvia eksoplaneetoista

 Taiteilijan näkemys eksoplaneetasta. Kuva: ESA/Hubble (M. Kornmesser)

Joel Kontinen

Kvanttitietokoneet saattavat auttaa meitä näkemään enemmän eksoplaneettoja – ja näkemään ne myös yksityiskohtaisemmin.

Tähtitieteilijät ovat nyt löytäneet tuhansia planeettoja aurinkokuntamme ulkopuolelta, mutta he olettavat, että näitä eksoplaneettoja on itse asiassa miljardeja. Niiden tunnistaminen ja tutkiminen on olennainen osa maan ulkopuolisen elämän etsintää, mutta se on teknisesti haastavaa, koska ne ovat niin kaukana Maasta.

Harvardin yliopiston Johannes Borregaard ja hänen kollegansa väittävät, että kvanttitietokoneet voivat parantaa prosessia merkittävästi.

Tämä tutkimus liittyy siihen, onko eksoplaneetoilla elämää. Mutta vain elämän antaja eli Luoja voi luoda elämää. Evoluutio ei pysty siihen.

 Lähde:

Karmela Padavic-Callaghan 2026 Quantum computers could help sharpen images of exoplanets | New Scientist 12. 1.

Europan paksu jää saattaa haitata elämän etsimistä sen valtamerestä

 

Euroopassa on laaja, suolainen valtameri, jota peittää paksu jääkuori. Kuva: Claudio Caridi / Alamy

Joel Kontinen

Voiko Jupiterin kuussa Europassa olla elämää? Onko sitä ollut ennen? Evolutionistit eivät pääse tutkimaan asiaa.

Europan nestemäinen valtameri voi olla eristyksissä pinnasta kuusi kertaa Etelämantereen syvimpää jäätä paksumman jääkerroksen alla, mikä vaikeuttaa siellä olevan elämän havaitsemista.

Runsaan nestemäisen veden ansiosta Jupiterin kuu Europa nähdään ensisijaisena kohteena maan ulkopuolisen elämän etsinnässä. Näin evolutionistit uskovat, vaikka vain Luoja voi antaa elämää.

Aiemmat arviot valtamerta peittävän jään paksuudesta vaihtelevat alle 10 kilometristä lähes 50 kilometriin. Mutta on myös ajateltu, että jäätyneen levyn halkeamat, raot, huokoset ja muut epätäydellisyydet saattavat mahdollistaa ravinteiden kulkeutumisen pinnan ja valtameren välillä.

Lähde:

James Woodford 2025 Europa's thick ice may hinder the search for life in its oceans | New Scientist 22.12.

Merkit muukalaiselämästä eksoplaneetalla K2-18b saattavat olla vain tilastollista kohinaa

 

NASA:n Goddard Space Flight Center/Science Photo Library

Joel Kontinen

Viime viikolla tähtitieteilijät raportoivat vihjeitä biologisesta aktiivisuudesta kaukaisella planeetalla, mutta heidän datansa uudelleenanalyysi viittaa siihen, että väitettyjä molekyylejä ei ehkä olekaan.

Kun tiedemiehet pohtivat eksoplaneettaa K2-18b, he olettivat sen kantavan merkkejä elämästä, mutta nyt he ovat kuitenkin tulleet toiseen johtopäätökseen.

Näkyvät merkit muukalaiselämästä eksoplaneetalla K2-18b saattavat olla vain tilastollista kohinaa, James Webb -avaruusteleskoopin datan uuden analyysin mukaan.

17. huhtikuuta Nikku Madhusudhan Cambridgen yliopistosta ja hänen kollegansa esittivät hämmästyttävän väitteen, että 124 valovuoden päässä sijaitseva supermaa K2-18b osoitti vahvoja todisteita ilmakehästä, joka sisälsi dimetyylisulfidia, kaasua, jota Maassa tuottavat vain elävät olennot.

Lähde:

Alex Wilkins 2025 Signs of alien life on exoplanet K2-18b may just be statistical noise | New Scientist 24.4.

Yleinen suhteellisuusteoria saattaa pelastaa joitakin planeettoja kuolemalta

 

Taideteos kahdesta planeetasta, jotka kiertävät valkoista kääpiötähteä. Kuva: Julian Baum/Science Photo Library

Joel Kontinen

Jotkut kuolleita tähtiä kiertävät elinkelpoiset planeetat voitaisiin pitää hengissä ikuisuuksien ajan Einsteinin painovoimateorian erikoisuuden ansiosta.

Kuolleita tähtiä, valkoisia kääpiöitä, kiertävät planeetat saattavat pysyä elinkelpoisina, koska yleinen suhteellisuusteoria muuttaa hienovaraisesti niiden liikettä.

Evolutionistien mukaan planeetat, jotka kiertävät valkoisia kääpiötähtiä, voivat säilyä hengissä. Kun Aurinkomme kaltaisten tähtien polttoaine loppuu, ne laajenevat ja muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi ennen kuin ne työntävät ulos ulkokerroksensa jättäen jälkeensä vain tiheän kuuman ytimen – valkoisen kääpiön. Jättiläisplaneettoja on löydetty kiertämästä näitä jäänteitä, mikä viittaa siihen, että planeetat voivat selvitä tähden laajenemisesta.

On myös mahdollista, että kiviplaneetat voisivat kiertää lähellä näitä tähtiä niiden pienillä elinkelpoisilla vyöhykkeillä. Alueella tähden ympärillä on alue, jolla nestemäistä vettä voi esiintyä planeetan pinnalla, vaikka sellaisia ​​ei ole vielä löydetty. Täällä ne voisivat pysyä elinkelpoisina pitkiä aikoja, koska valkoiset kääpiöt jäähtyvät hyvin hitaasti, mahdollisesti biljoonien vuosien aikana.

Lähde:

Jonathan O’Callaghan 2025 General relativity might save some planets from death | New Scientist 6.10.

Avaruusolioiden megarakenteet todennäköisesti tuhoutuisivat itse ennen kuin näkisimme ne

 

Kuva: Aicrovision/Shutterstock

Joel Kontinen

Dyson-pallot, eräänlainen valtava megarakenne, joka on suunniteltu keräämään tähden energiaa, olisi merkki muukalaissivilisaatiosta – jos löydämme sellaisen ennen kuin ne katoavat. 

Jos kehittyneet muukalaiset sivilisaatiot rakentavat valtavia pallomaisia Aicrovision/Shutterstock -satelliittiparvia, jotka on suunniteltu keräämään tähden energiaa, tiedemiesten pitäisi pystyä näkemään ne – miksi emme siis ole nähneet niitä?

Yksi vastaus voisi olla, että uusien laskelmien mukaan nämä rakenteet, jotka tunnetaan Dyson-palloina, todennäköisesti tuhoutuvat itsekseen ennen kuin  sen voi havaita. Ajatuksen rakenteista, jotka voivat imeä suurimman osan energiasta tähdistä, esitti ensimmäisenä fyysikko Freeman Dyson 1960-luvulla. 

Mutta vain Jumala pystyy luoman elämää.

Lähde:

Alex Wilkins 2025 Alien megastructures would likely self-destruct before we spot them | New Scientist 12.5.

Yllättävä uusi idea siitä, mikä herätti elämän maan päällä

 

Kuva: Shutterstock/Perry Correll

Joel Kontinen

Saatamme alkaa saada käsitystä siitä, mikä sai elämän maapallolla käyntiin – ja se voi auttaa meitä etsimään sitä muilta planeetoilta

Ensimmäiset elämälle maapallolla välttämättömät molekyylit olisivat evoluution mukaan voineet syntyä, kun pienet "mikrosalaman" välähdykset vesipisaroiden välillä saivat aikaan tarvittavat kemialliset reaktiot. "Tämä on uusi tapa ajatella elämän rakennuspalikoiden muodostumista", sanoo Richard Zare Kalifornian Stanfordin yliopistosta.

Tiedossa elämän alkuperästä on ollut pysyvä aukko, erityisesti kuinka yksinkertaiset kaasut reagoivat muodostaen orgaanisia molekyylejä, joissa on hiiltä ja typpeä sidottu yhteen, kuten proteiineja ja entsyymejä, joissa elämä alkoi sellaisena kuin sen tiedämme. "Jos tarkastellaan kaasuja, joita ihmiset luulivat olevan varhaisessa maassa, ne eivät sisällä hiili-typpisidoksia", Zare sanoo. "Ne ovat kaasuja, kuten metaani, vesi, ammoniakki ja typpi." Stanley Millerin ja Harold Ureyn vuonna 1952 tekemät kokeet paljastivat, että sähkö voisi muuttaa veden ja vastaavat kaasut välttämättömiksi orgaanisiksi molekyyleiksi, mutta heidän hypoteesinsa oli, että sähköenergia tuli salamasta.

Tässä tutkimuksessa oli virheitä, joita ei voi korjata.

Todennäköisyys salaman iskusta suuriin kaasupitoisuuksiin valtamerissä tai ilmakehässä on alhainen. Monet ihmiset eivät ole olleet koskaan vakuuttuneita siitä, että se oli taustalla elämän syntymisen Maahan noin 4 miljardia vuotta sitten.

Tämä on evolutionistien käsitys elämän synnystä, jossa vuosimiljoonat yhdistyvät evoluutioon.

Kirjailija: 

Chris Simms 2025 The surprising new idea behind what sparked life on Earth | New Scientist 14.3.

Titanista otettu kuva 20 vuotta sitten

Kuva: ESA/NASA/JPL/University of Arizona

 Joel Kontinen

Tämä kuva julkaistiin 4.5.2006 Miksi se on niin erikoinen: Tämän kuva on otettu Euroopan avaruusjärjestön Huygens-luotaimen historiallisesta laskuvarjolla tehdystä laskeutumisesta Titanin pinnalle 14. tammikuuta 2005. Kun tämä kuva otettiin, luotain oli noin 5 km:n korkeudella.

 Luotain laskeutuminen kanta-avaruusaluksestaan ​​NASAn Cassinista kesti noin 2,5 tuntia. Kun Huygens laskeutui töksähdyksellä lähelle Adirin kirkasta päiväntasaajan aluetta, se teki historiaa ensimmäisenä ja ainoana ulompaan aurinkokuntaan laskeutuneena luotaimena. Luotain kantoi instrumentteja, joilla tutkittiin Titanin savusumun kaltaista ilmakehää, kemiallisia ominaisuuksia, tuulta, lämpötilaa ja painetta. Se oli myös varustettu kameroilla Titanin pinnan kuvaamiseksi. Vaikka luotain itsessään ei ollut suunniteltu kestämään laskeutumista, se ei ainoastaan selvinnyt siitä, vaan myös palautti kuvia kylmästä Titanin pinnasta vielä tunnin ja 10 minuutin ajan kosketuksen jälk  een, kunnes sen akut tyhjenivät. Vuosien mittaan Huygensin Descent Imager/Spectral Radiometer -laitteen keräämät kuvat paljastivat, että Titanin pinnalla on Maan kaltaisia ​​piirteitä, kuten kapeita salaojituskanavia, kuivia järviä ja saaria.

 Kaksi muuta instrumenttia – kaasukromatografi ja massaspektrometri sekä Surface Science Package – tarjosivat vakuuttavia todisteita metaanisateen ja nesteen esiintymisestä Titanilla. Vaikka joet ja järvet näyttivät kuivilta, kun Huygens kosketti alas, todisteet viittaavat siihen, että nestemäinen metaani on saattanut virrata kuun pinnan poikki vähän aikaa sitten. Huygensin laskeutuminen oli osa Cassini-tehtävää, joka laukaistiin 15. lokakuuta 1997. Vuonna 2017, 20 vuoden jännittävien tutkimusten jälkeen, avaruusalus lähestyi viimeisen kerran Saturnusta, syöksyi sen ilmakehään ja paloi, mikä päätti sen merkillisen matkan dramaattisesti.

Titan ei sovi avaruuden ja tähtien syntyyn 4,5 miljoonan vuotta sitten.

Lähde:

Shreejaya Karantha 2025 Space photo of the week: Look into Titan's 'eye,' 20 years after the Huygens spacecraft's historic landing on Saturn's largest moon | Live Science 19.1.

Elämä Marsissa saattaa selviytyä syvällä maan alla

 

Kuva: NASA/JPL/USGS

Joel Kontinen

Punaisen planeetan Acidalia Planitia -alueella saattaa olla mahdollisuus metaania röyhtäilevien bakteerien esiintymiselle pinnan alla

Tietty alue Marsissa on tunnistettu mahdolliseksi sijainniksi nykyiselle elämälle – eliöt elävät kaukana pinnan alla. Andrea Butturini Barcelonan yliopistosta ja hänen kollegansa tutkivat mahdollisia paikkoja Marsissa, joissa voisi olla eläviä organismeja, keskittyen alueisiin, joilla saattaa olla oikea määrä vettä, lämpöä ja energiaa elämän olemassaoloon.  

Tiedemiehet luulevat, että Mars on rakennettu samalla tavalla kuin Maa:  että sieltä myös löytyy maanalaista elämää, mutta vain Maa on valmistettu ihmisiä varten, joten todennäköisesti elämää löytyy vain maapallolta.

Lähde:

Jonathan O’Callaghan 2024 Life on Mars could be surviving in an area deep underground | New Scientist 29.11.

Räjähtävät tähtienväliset avaruuskivet saattavat aiheuttaa mystisiä radioaaltojen välähdyksiä

 

 Kuva: Science Photo Library / Alamy Stock Photo

Joel Kontinen

Arvoituksellinen ilmiö, jota kutsutaan nopeiksi radiopurskeiksi, saattaa johtua tähtienvälisten esineiden törmäämisestä voimakkaasti magnetoituneiden neutronitähtien kanssa

” Salaperäiset radioaaltojen välähdykset avaruudesta voivat komeettojen törmäyksestä neutronitähtiin.

Tähtitieteilijät havaitsivat ensimmäisen nopean radiopurskeen (FRB) vuonna 2007, ja sen jälkeen niitä on löydetty useita tuhansia. Niiden uskotaan olevan peräisin neutronitähdistä, joidenkin tähtien räjähtämisen jälkeen supernovina jääneistä erittäin tiheistä ytimistä, mutta niiden tarkka syy on epäselvä.”

Avaruuden viestit siis eivät ole avaruusmuukalaisten välittämiä viestejä. Meidän ei pitäisi odottaa näkevämme valkoisia pikkumiehiä niiden lähettiläinä.

Lähde:  

Jonathan O’Callaghan 2024 Exploding interstellar space rocks could explain mystery radio flashes | New Scientist 25 November 

Isä-tytärtiimi purkaa Marsista tulevan avaruusolentosignaalin, joka järkytti maailmaa vuoden ajan

 Kuva: Ken and Keli Chaffin

Joel Kontinen

Yhdysvalloissa asuvat isä ja tytär ovat dekoodaneet ESAn ExoMars Trace Gas Orbiterista vuosi sitten lähetetyn avaruusolentosignaalin - mutta maan ulkopuolisen viestin merkitys on edelleen mysteeri.

Europa lähetettiin ESAn ExoMars Trace Gas Orbiterista osana kansalaistieteellistä hanketta toukokuussa 2023. Kolme radio-observatoriota maan päällä kuuli viestin, ja tiedot asetettiin yleisön saataville. Ensimmäinen vaihe oli signaalin erottaminen raakatiedoista ja toinen oli sen purkaminen. Viesti on osa "A Sign in Space", tiede-/taideprojektia, joka tutkii, kuinka ihmiskunta voi reagoida saatuaan todellisen viestin avaruudesta.

Kesti vain 10 päivää ja viesti osoittautui kuvaksi, joka kuvaa viiden aminohapon, proteiinien rakennuspalikoiden, rakennetta. Se oli A Sign in Spacen, verkkoyhteisön, johon kuului de Paulis, sekä tietojenkäsittelytieteilijä, runoilija, radioinsinööri, fyysikko ja avaruuslakimies sekä useita tähtitieteilijöitä ja astrobiologeja. Se poimi viestin raakatiedoista, mutta sen purkaminen oli vaikeampaa: se tapahtui vasta 7. kesäkuuta 2024, jolloin Chaffins lähetti viestin projektin perustajalle ja taiteelliselle johtajalle Daniela de Paulisille.

Hankkeelle sai lisätukea SETI Institute – voittoa tavoittelematon järjestö, joka on sitoutunut etsimään maan ulkopuolista elämää – ja Green Bankin observatorio Länsi-Virginiassa. Viestin purkaminen vaati useita tunteja tietokonesimulaatioita. Chaffinit onnistuivat murtamaan koodin, kun he huomasivat, että viesti sisälsi joitain biologisia piirteitä, ESA raportoi.

Mutta mitä avaruusolennot yrittäisivät viestiä lähettämällä kuvan viidestä aminohaposta? Se mysteeri on vielä ratkaistava. Nyt kansalaistutkijat kokoontuvat Discord-palvelimelle keskustelemaan ja pohtimaan viestin merkitystä. Tulevatko alienit rauhassa? Tuo kysymys saattaa olla vaikein vastata.

 Avaruusolennot eivät asu Marsissa. Vain Jumala pystyy luomaan elämää.

Lähde:

Stephanie Pappas 2024. Father-daughter team decodes 'alien signal' from Mars that stumped the world for a year | Live Science 2.11.  

Planeetan havaittiin kiertävän Barnardin tähteä vain 6 valovuoden päässä

 

Kuva: ESO/M. Kornmesser

Joel Kontinen

Yhtä auringon lähimmistä naapureista, Barnardin tähteä näyttää kiertävän ainakin yksi planeetta sekä kolme muuta mahdollista planeettaa. Havainto tarvitsee vielä lisävahvistusta.

 Tähtitieteilijät ovat vuodesta 1960 etsineet planeettoja Barnardin tähden ympäriltä, ​​joka 5,96 valovuoden päässä on meitä seuraavaksi lähin tähti Alpha Centauri -järjestelmän kolmen tähden jälkeen. Vuonna 2018 tutkijat väittivät löytäneensä planeetan, joka oli vähintään kolme kertaa suurempi kuin Maa ja jota he kutsuivat Barnardin tähdeksi b, mutta seuranta-analyysi osoitti, että näennäisen planeetan signaalit johtuivat odotettua suuremmasta tähtien aktiivisuudesta. Nyt Jonay González Hernández Kanarian saarten astrofysiikan instituutista ja hänen kollegansa kertovat löytäneensä uuden Barnardin tähden b, joka on noin 40 prosenttia niin massiivinen kuin Maa. Planeetta on paljon lähempänä tähteään kuin mikään aurinkokuntamme planeetoista, ja se suorittaa kiertoradan hieman yli kolmessa Maan vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa myös, että sen pinta on liian kuuma nestemäiselle vedelle tai elämälle, ja sen lämpötila on noin 125 °C (257 °F).

Evolutionistit luulevat, että elämää synnyttävä planeetta on löytynyt mutta vain Jumala voi tehdä planeetasta elävän.

Lähde:

Alex Wilkins 2024. Planet spotted orbiting Barnard's star just 6 light years away | New Scientist 1.10.

Kuumat olosuhteet ovat vääntäneet Maan kaltaisen planeetan munaksi

 

Kuva: Nazarii_Neshcherenskyi/Shutterstock

Joel Kontinen

Planeetat, jotka kiertävät lähellä emotähtiään, räjähtävät säteilystä ja vääntyvät painovoiman vaikutuksesta – ja eksoplaneetta TOI-6255b saattaa olla tähän asti äärimmäisin esimerkki.

Kaukainen Maan kokoinen planeetta kiertää niin lähellä emotähteään, että painovoima venyttää sitä äärimmäisen paljon ja muuttaa sen munanmuotoiseksi. Kourallinen tunnetuista eksoplaneetoista on erittäin lähellä emotähtiään, mikä altistaa ne uskomattoman ankarille olosuhteille. Nämä "erittäin lyhyen ajanjakson" planeetat – niillä kestää alle päivä yhden kierroksen kiertämiseen tähtensä ympäri – räjähtävät säteilyn vuoksi ja niiden pinnat koostuvat usein kokonaan laavasta.

Tältä planeetalta ei voida odottaa löytyvän elämää.

Lähde:

Alex Wilkins 2024 Hellish conditions have warped an Earth-like planet into an egg | New Scientist 15.8.

Varhaisen maan protosolut on saattaneet muodostua geysireiden paineenvaihteluissa

 

Kuva: Jevheni Chulovskyi/Shutterstock.

Joel Kontinen

Varhaisen maan kuoren simulaatiot osoittavat, että geysirien tai vuorovesivoimien aiheuttamat painesyklit ovat saattaneet synnyttää solumaisia rakenteita ja jopa hyvin yksinkertaisia proteiineja.

Geysirit olisivat voineet luoda oikeat olosuhteet solumaisten rakenteiden syntymiselle. Laboratoriokokeissa on luotu solumaisia rakenteita, jotka sisältävät hyvin yksinkertaisia proteiineja ja jopa huokosia niiden ympärillä olevassa kalvossa, joiden tarkoituksena on jäljitellä varhaisen Maankuoren olosuhteita. "Aloitamme hyvin primitiivisillä kemikaaleilla ja saamme jotain entistä monimutkaisempaa ja järjestyneempää", sanoo Christian Mayer Duisburg-Essendarvin yliopistosta Saksasta. "Uskomme, että tätä järjestelmää on erittäin mielenkiintoista tarkastella elämän alkuperän suhteen."

Mutta vain Jumala voi luoda elämää. Darvinistiset prosessit eivät voi sitä tehdä.

Lähde:

Michael Le Page 2024 Protocells on early Earth may have been formed by squeezing geysers | New Scientist 3.5. 

Purppurabakteerit voivat olla avainasemassa maan ulkopuolisen elämän löytämisessä eksoplaneetoilta

 

Kuva NASA Goddard

Joel Kontinen

Monilla eksoplaneetoilla paras vihje elämän olemassaolosta voi olla violetti sävy. Uusi tutkimus eräistä maapallon äärimmäisistä bakteereista selittää miksi.

 Tässä NASA-kuvassa kaukaisesta galaksista hohtavat korkeaenergiset gammasäteilyt violettina. Violettisävyisten eksoplaneettojen etsiminen voi auttaa tutkijoita löytämään merkkejä elämästä, uusi tutkimus ehdottaa.

Löytääkseen elämän kaukaisilta planeetoilta tähtitieteilijöiden on ehkä etsittävä purppuraisia pisteitä. Maapallolla hallitseva värisignaali elämälle on vihreä, kiitos bakteerien ja kasvien, jotka käyttävät vihreää klorofylliä muuttamaan näkyvää auringonvaloa energiaksi. Pienempää, himmeämpää tähteä kiertävällä planeetalla organismit menestyvät kuitenkin todennäköisemmin, jos ne voivat ohjata aineenvaihduntaa näkymättömällä infrapunavalolla. Infrapunavoimalla toimivia bakteereja esiintyy monissa maapallon markkinaraoissa, erityisesti paikoissa, joihin auringonvalo ei tunkeudu, kuten hämärissä soissa tai syvänmeren hydrotermisissä aukoissa.

Uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin 16. huhtikuuta Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -lehdessä, Cornellin yliopiston astrobiologi Lígia Fonseca Coelho ja  kollegat kasvattivat näytteen näistä bakteereista, mittasivat niiden heijastaman valon aallonpituuksia ja simuloivat, miltä nuo valomerkit näyttäisivät erilaisissa kaukaisissa maailmoissa.

Teleskoopit, kuten Chilessä rakenteilla oleva Extremely Large Telescope ja vielä suunnitteluvaiheessa oleva Habitable Worlds Observatory pystyvät etsimään näitä valospektrejä, tutkijat sanoivat. "Meidän on luotava tietokanta elämänmerkeistä varmistaaksemme, että kaukoputkemme eivät menetä elämää, jos se ei näytä täsmälleen samalta, mitä kohtaamme ympärillämme päivittäin", toinen kirjoittaja Lisa Kaltenegger, Cornellin yliopiston tähtitieteilijä ja johtaja. Carl Sagan -instituutin edustaja sanoi lausunnossaan.

Coelho ja hänen kollegansa kasvattivat 20 purppuraa rikkiä tuottavaa bakteerilajia ja 20 purppuraa ei-rikkiä tuottavaa bakteerilajia. He poimivat näitä lajeja erilaisista ympäristöistä, kuten olemassa olevista laboratoriopesäkkeistä; vedet lähellä Cape Codia, Massachusettsissa ja lampi Cornellin kampuksella New Yorkin osavaltiossa. Nämä bakteerit sisältävät itse asiassa lukuisia värikkäitä pigmenttejä purppuran lisäksi, kuten oranssit ja punaiset karotenoidit. Määritettyään, mitkä valon aallonpituudet nämä bakteerit heijastivat voimakkaimmin, tutkijat simuloivat, miltä nämä aallonpituudet näyttäisivät tulevalta useilta mahdollisilta eksoplaneetoilta: Maan kaltaisesta ympäristöstä, jossa 70 % on valtamerta ja 30 % maata, 100 % valtamerestä, 100 % jäässä maailma, ja lumipallomaailma puoliksi kuivalla maalla ja puoliksi lunta. "Mallimme osoittavat, että riippuen eliöstön pintapeitosta ja pilvipeitosta useilla maanpäällisillä planeetoilla voi olla merkkejä purppuranpunaisten bakteerien pinnan biopigmenteistä", tutkijat kirjoittivat artikkelissaan. "Vaikka ei tiedetä, voiko elämä - tai violetit bakteerit - kehittyä muissa maailmoissa, violetti saattaa olla vain uusi vihreä pintaelämän etsimisessä."

Mutta elämä ei synny ilman sen synnyttäjää.

Lähde:

Stephanie Pappas 2024, Alien life may thrive on purple planets, new study of extreme bacteria suggests (msn.com) 16.4.

Tulipaloja ei voi syttyä eksoplaneetoilla, joilla ei ole paljon happea.

 

Kuva:  Shutterstock/ppl

Joel Kontinen

Vähähappisissa maailmoissa asuvat muukalaiset eivät ehkä koskaan löydä tulta.

Matala happitaso planeetoilla, joilla muukalaiselämä voisi mahdollisesti kehittyä, saattaa tehdä teknologian kehittämisen siellä mahdottomaksi, koska siellä ei tapahdu palamista.  

Avaruusmuukalaisten elämä planeetalla, jolla on alhainen happipitoisuus, ei ehkä koskaan pysty kehittämään tekniikkaa, koska palaminen olisi mahdotonta. Tämä kehittyneiden sivilisaatioiden luomisen pullonkaula voi myös auttaa selittämään, miksi ei ole vielä havaittu elämää muualla lähes äärettömässä universumissa. 

Teknologian kehitys maapallolla perustui tuleen, joka tunnetaan myös nimellä palaminen, kemiallinen reaktio, joka käyttää happea tuottaakseen suuria määriä lämpöä. Tämä on ratkaisevan tärkeää muun muassa metallien louhinnassa.

Happea tarvitaan elämän ylläpitämiseen.

Lähde:

Alex Wilkins 2023. Aliens on low-oxygen worlds may never discover fire | New Scientist 15.8.