Aamulehti: Uskon ja tieteen sota saa luvan loppua

Kirkonmiehet tutkivat tähtitiedettä ja geometriaa 1400-luvulla. Kuva teoksesta La Vraye Histoire du Bon Roy Alixandre. Public domain.



Joel Kontinen

”Fundamentalistit syyttävät tiedettä sielunvihollisen toiminnaksi. Uusateistien mielestä uskonto on virus, joka väistämättä poistuu, kun ihmiskunta kehittyy.” Näin Kari Salminen kirjoittaa tuoreessa Aamulehden kolumnissaan.

Olisi syytä muistaa, että harva kristitty pitää tiedettä Paholaisen metkuna. Modernin tieteen pioneerit, esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat Raamattuun uskovia kristittyjä, jotka tutkivat luomakuntaa Jumalan kunniaksi.

Skeptikot keksivät tieteen ja uskonnon välisen sodan vasta 1800-luvulla.

Nykyisin moni sekoittaa tieteen löydöt ja tieteen naturalistiset tulkinnat. Ja jostain kumman syystä tiede tarkoittaa liki pelkästään uusdarvinistista evoluutiota.

Monet tieteenalat tulevat mainiosti toimeen ilman evoluutiota. Tämä tietysti ärsyttää darvinisteja, koska he näkevät kaiken evoluution valossa. Ranskalainen jesuiittapappi Pierre Teilhard de Chardin (1881–1955) esimerkiksi sanoi:

”Evoluutio on valo, joka valaisee kaiken tiedon, rata, jota kaiken ajatuksenkulun tulee seurata.”

Tällaista näkemystä ei voida perustella kokeellisesti.

Salminen ryöpyttää taas kerran Richard Dawkinsia ja lainaa kirjallisuuden professori Terry Eagletonin näkemyksiä Dawkinsista.

Eli pitäisi ensin tietää jotain uskonnosta, ennen kuin sitä voi kritikoida.

Salminen suosii esimerkiksi Eero Junkkaalan tavoin Alister McGrathin ratkaisua eli uskonnon ja tieteen vuoropuhelua.

McGrath hakee tukea teistiselle evoluutiolle kirkkoisä Augustinukselta. Hän kirjoitti vuonna 2009 Christianity Todayssä:

”Augustinuksen mukaan Jumala loi universumin, joka oli tarkoituksellisesti suunniteltu edistymään ja kehittymään. Tällaista evoluutiota ei ole suunniteltu mielivaltaisesti, vaan se on ohjelmoitu itse luomisen rakenteeseen. Jumalan kaitselmus valvoo luomisjärjestyksen jatkuvaa kehitystä.”

Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori McGrath sanoo:

"Genesis 1:12 viittaa siihen, että maapallolle annettiin voima tai kyky tuottaa itsestään uutta."

McGrath näkee Aadamin ja Eevan ihmiskunnan symboleina. Hänen mukaansa evoluutio vaikeuttaa uskoa Genesiksen historiallisuuteen.

Mutta olisiko Jeesus kuollut vertauskuvan tai myytin vuoksi? Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas H. Huxley (1825–1895) puhui legendojen juoksuhiekasta, johon kristinusko voi upota.

Huxley ei voinut kunnioittaa kristittyä, joka ei uskonut Raamatun olevan totta.

Ateistien ja kristittyjen kiista tuskin loppuu siihen, että teologit hylkäävät Mooseksen ja omaksuvat Darwinin.

Lähteet:

McGrath, Alister. 2010. What Are We to Make of Adam and Eve? BioLogos (31.3.)

Salminen, Kari. 2016. Sota saa luvan loppua. Aamulehti 17.4. Ihmiset B10.

Aatehistorian tuntija ryöpyttää tiedeuskovaisia

Kirjallisuuden professori ja filosofi käyvät Richard Dawkinsin kimppuun. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Richard Dawkins kirjoittaa olennosta, jonka olemassaoloon hän ei usko. Kirjallisuuden professori Terry Eagleton taas kertoo Ditchkinsistä, kuvitteellisesta ateistista, joka käy omaa sotaansa kuvitteelliseksi olettamaansa Jumalaa vastaan. Ditchkins pitää uskontoa kaiken pahan alkuna ja juurena, vaikkei hän juurikaan ole perehtynyt siihen, mistä kirjoittaa.

Ditchkins on yhdistelmä Richard Dawkinsista ja Christopher Hitchensistä, joita toimittaja Kari Salminen luonnehti tuoreessa kirjaesittelyssään uuden ateismin ja rationaalisen maailmankuvan profeetoiksi.

Ateistista maailmankuvaa on tosin miltei mahdotonta kutsua rationaaliseksi. Ateisti joutuu lainaamaan rationalisminsa juutalaiskristillisestä perinnöstämme.

Kari Salminen esitteli Aamulehdessä kaksi uskontoa käsittelevää kirjaa, joiden lähestymistapa eroaa tyystin viime vuosina uutisissa olleiden militanttien ateistien pamfleteista. Terry Eagletonin Reason, Faith and Revolution: Reflections on the God Debate (Yale University Press, 2009) ja Slavoj Zizekin, John Milbankin ja Creston Davisin The Monstrosity of Christ. Paradox or Dialectic? (The MIT Press, 2009) lähestyvät aihetta filosofian historian perspektiivistä.

Eagleton on verrannut Dawkinsin kirjoituksia uskonnosta henkilöön, joka esitelmöi biologiasta vaikka tuntee ainoastaan Ison-Britannian lintuoppaan. Moni muukin on syyttänyt Dawkinsia siitä, ettei hän ole vaivautunut ottamaan selvää siitä, mitä hän niin kiivaasti riepottelee.

Salminen toteaa:

Uusateistit väittävät, etteivät uskonnot ole ikinä tuottaneet mitään hyvää. Väite on todistusaineiston valossa suoranainen valhe. Valistuksen ja kehityksen nimissä puhuvat eivät olekaan kiinnostuneet epäoikeudenmukaisuuksista, joita vastaan uskonnolliset ryhmittymät ovat taistelleet.

Kristillinen kirkko on monin paikoin taistellut yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Esimerkiksi orjakauppaa vastustanut William Wilberforce oli vakaumuksellinen kristitty. Kristityt edistivät tasa-arvoa ja koulutusta. Yliopistolaitos syntyi katolisen kirkon suojissa aikana, jota ateistit mielellään kutsuvat pimeäksi keskiajaksi – koska eivät tunne Euroopan kulttuurihistoriaa.

Salminen jatkaa:

Dawkins ja Hitchens ovat luoneet Jumalan kuvakseen. Heidän Jumalaansa ei kristinusko tunne, eikä ihme, sillä Dawkins on muovannut sen oman tieteellis-teknisen maailmankuvansa näköiseksi olennoksi.

Jos Dawkins tutustuisi Uuden testamentin Jeesukseen, hänen kirjoituksensa voisivat muuttua varsin paljon.


Lähteet:

Eagleton, Terry. 2006. Lunging, Flailing, Mispunching. London Review of Books. (19.10.) http://www.lrb.co.uk/v28/n20/eagl01_.html

Salminen, Kari. 2009. Uskonnosta voi keskustella älykkäästi. Aamulehti 2.7. B17.