Darvinismin ideologian murtaja Phillip E. Johnson on poissa

Tässä Johnson keskustelee evolutionisti Will Provine kanssa Stanford Universityssä vuonna 1994. YouTubestä kuva.



Joel Kontinen

Äskettäin (2. marraskuuta) menehtynyt Phillip E. Johnson (1940-2019) ei enää ole äänessä. Hän kuoli kotonaan 79-vuotiaana, monen aivoinfarktin jälkeen.

Hän oli Berkleyn professori, joka vapaavuotenaan alkoi lukea Darwinismia ja sen puoltajien sanomaa. Hänelle kävi niin kuin muillekin, jotka ovat avanneet Darwinia: hän ryhtyi sitä vastustamaan. Hänen kirjansa, Darwin on Trial (1991) ja muut teokset, esimerkiksi Defeating Darvinism by Opening Minds, osoittavat, että evoluutio perustuu aivan väärälle ideologiselle pohjalle.

Hän osoitti, että evoluutio ei perustunut tieteeseen vaan naturalismin oletuksiin. Ihminen vapautuu evoluutiosta kuuntelemalla tiedettä.

Johnsonia pidettiin älykkään suunnittelun varhaisena puolustajana. Hän sanoo:

”Darwin on Trial -kirjasta tuli yhdistävä voima, jonka ympärille monet samanmieliset henkilöt - monien alojen tutkijat, seurakunnan jäsenet, opiskelijat ja jopa ennakkoluulottomat agnostikot, jotka uskalsivat laajentaa skeptisyyttään Darwiniin - voisivat koota huutonsa. Monien mielestä huudosta tuli lopulta 'älykäs suunnittelu!' ”

Johnson oli ensimmäisiä, jotka ymmärsivät evoluution naturalismin eli sen väärät arvot.


Lähde:

Klinghoffer. David, 2019. Remembering Phillip E. Johnson (1940-2019): The Man Who Lit the Match. Evolution News org. (3.11.).

Lisää naturalistista toiveajattelua: tutkijat uskovat voivansa muodostaa elämän rakennuspalikoita – säteilyttämällä

Elämää on huomattavasti vaikeampi synnyttää kuin legolinnaa. Kuva: Porfitron, CC BY 3.0.





Joel Kontinen

Tutkijat säteilyttivät elektronitykillä ohuita jäälevyjä, jotka koostuivat metaanin, ammoniakin ja hiilidioksidin perusmolekyyleistä.

Näitä pidetään elämän rakennuspalikoina, vaikka elämään tarvitaan paljon muutakin.

Mutta The Journal of Chemical Physics -lehdessä kirjoittavat tutkijat toivovat, että sopivissa oloissa, joissa tähtipölyä ja säteilyä on juuri oikea määrä, nämä molekyylit voivat muodostaa mutkikkaampia yhdisteitä, kuten esimerkiksi RNA:ta ja DNA:ta.

Tässä kokeessa tutkijat onnistuivat saaman aikaan glysiiniä, joka on yksi geneettisen koodin aminohapoista, joskin niistä pienin ja yksinkertaisin.

He luottavat siihen, että avaruudessa on aikaa yllin kyllin, joten naturalistisia ihmeitä saattaa tapahtua ja elämä tupsahtaa esiin.

Mutta elottomat kaasut tai kuolleet kalliot eivät edes miljardissa vuodessa kykene loihtimaan esiin eläviä olentoja, vaikka niitä kuinka säteilyttäisi.

Scientific Americanin kolumnisti John Horgan myöntää, että tiedemiehillä ei ole hajuakaan siitä, miten elämä syntyi.

Mutta tarinoita riittää ja elämän rakennuspalikat tupsahtavat milloin mistäkin.

Ja toisinaan jopa elämä tippuu ulkoavaruudesta.

Logiikka on tosin lentänyt ikkunasta jo ajat sitten.

Lähde:

American Institute of Physics. 2018. Molecular evolution: How the building blocks of life may form in space: New research offers evidence that humans -- and the rest of life on Earth -- may have been able to form with the right combination of star dust and radiation. Science Daily. (25.4.).

“Me olemme tulevaisuuden jumalia”: Yuval Noah Hararin darvinistis-buddhalainen dystopia

Professori Harari leipoo meistä jumalia, mutta kaikkivaltiaita emme ole.



Joel Kontinen

Professori Yuval Noah Harari on tottunut keikuttelemaan veneitä. Kirjassaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia hän sanoo, että ihminen saavutti asemansa kuvittelemalla asioita, joita ei oikeasti ole olemassa.

Hararin mukaan uskonnot, lait ja ideologiat tekivät ihmisestä maapallon valtiaan.

Uudessa kirjassaan Homo Deus: A Brief History of Tomorrow Harari astuu jokusen askeleen eteenpäin valitsemallaan reitillä, jossa hän näkee ihmisen vain yhtenä lajina muiden joukossa.

Sekoittamalla buddhalaisuutta ja tieteisuskoa hän ei ehkä johda meitä aivan nirvanaan vaan aluksi jonkinlaiseen utopiaan, jossa ihmisestä on tullut luoja.

Myös moni muu sekularisti haluaisi tehdä meistä jumalia.

Mutta ihmisen kehittämät algoritmit alkavat hyvin pian uhata hänen asemaansa, ja ennen pitkää käärme luikertelee tieteisuskon paratiisiin.

Ihminen on syrjäyttänyt Jumalan ja täyttänyt tyhjiön omalla tahdollaan. Hän on luonut teknologiaa, joka algoritmeillään mittaa kaikkea, mitä teemme.

Luonnonvalinnan ohjaamassa teknisessä kehityksessä yksilöllisyys kuolee ja sen tilalle tulee uskonto, jota voitaneen kutsua dataismiksi.

Darvinistisesta luonnon palvonnasta ei ole kovin suuri harppaus tieteisuskoon.

Algoritmit oli tarkoitettu rengeiksi, mutta niistä onkin tullut isäntiä, jotka tietävät meistä enemmän kuin me itse, ja näin utopia on vaihtunut dystopiaksi.

Hararin skenaario jää toivottomaksi, koska se perustuu myyttiin ja koska tieteisusko ei pysty pelastamaan meitä itseltämme.

Toisin kuin moni toivoisi, teknologia ei kykene tekemään tyhjiksi synnin seurauksia.

Monien muiden Darwinin inspiroimien tulevaisuuden näkymien tavoin myös Hararin versio on synkkä. Hänen maailmastaan puuttuu aito toivo, jonka vain kristinusko voi antaa.

Lähde:

Kane, Pat. 2016. We are gods of the future – but what will we do? New Scientist (24.8.).

Historioitsija Yuval Harari satuilee ihmisen historiasta

Professori Yuval Harari uskoo selvittäneensä, mikä teki ihmisestä erikoisen.




Joel Kontinen

Darvinismi hurjine spekulaatioineen viihtyy populaarimediassa. Fiktio yleensä voittaa faktan. Näin käy myös vastikään julkaistussa kirjassa Sapiens: Ihmisen lyhyt historia.

Sapattivuotta viettävä Jerusalemin heprealaisen yliopiston professori Yuval Harari kävi Helsingissä esittelemässä kohuttua kirjaansa, jossa hän väittää, että olemme ymmärtäneet väärin monet merkittävät asiat lajimme historiasta.

Helsingin Sanomat tiivistää historioitsija Hararin avainteesit näin:

”Homo sapiens oli satojentuhansien vuosien ajan vähäpätöinen laji. Ihmiskunta eli erillisinä, pieninä ja toisistaan tietämättöminä ryhminä metsästäen, keräillen ja suurpetoja peläten.

Sitten saavutimme erityiskyvyn, joka nosti meidät maailman valtiaiksi.”

Hararin mukaan esi-isillämme oli ainutlaatuinen kyky, joista eläimet eivät voineet edes haaveilla: ”kyky kuvitella olemattomia: Osaamme kertoa tarinoita ja suostutella muutkin uskomaan niihin.”

Loogisempaa olisi uskoa, että olemme luovia, koska Jumala loi meidät kuvakseen. Ja Hän on todella luova.

Harari on omaksunut naturalistisen maailmankatsomuksen, jossa ei ole tilaa Jumalalle. Hän pitää myös valtioita ja rahaa uskomusten perustalle rakennetuiksi asioiksi, joiden ”varassa miljoonat ihmiset voivat järjestäytyä tekemään yhteistyötä.”

Professori Harari ei aikoinaan saanut vanhempiaan eikä opettajiaan selittämään elämän tarkoitusta. Nyt hän yrittää tehdä sen itse. Helsingin Sanomat esittelee hänen valtavirrasta poikkeavia näkemyksiään:

· ”Vehnä ja vuohi kesyttivät ihmisen. Ne orjuuttivat vapaana kulkeneen metsästäjä-keräilijän raatamaan viljanjyvien ja kotieläinten lisääntymisen eteen.”
· ”Ihminen ei ensi alkuun tullut maata viljelemällä paremmin ravituksi eikä terveemmäksi. Ruoka muuttui yksipuolisemmaksi, kadon sattuessa uhkasi nälkä. Pysyvissä asumuksissa viihtyivät myös syöpäläiset. Isoissa yhteisöissä levisivät kulkutaudit, joista tuhoisimmat siirtyivät ihmisiin kotieläimistä. ”
· ”Paikalleen asetuttuaan ihmiset pystyivät kuitenkin tekemään lapsia entistä tiuhemmin. He elivät kurjasti mutta lisääntyivät monin verroin nopeammin kuin ennen.”
· ”Työn ääreen kesyyntyminen ei ole tehnyt meistä onnellisempia. Kanoista ja naudoista olemme kuitenkin tehneet maailmanhistorian onnettomimpia olentoja.”
· ”Tuotantoeläinten kohtelu on vuosisatojen vieriessä muuttunut yhä julmemmaksi. Orjia ovat nyt todellakin eläimet.”
· ”Muutoinkin ihmisestä on tullut aina vain tuhoisampi muille maapallon lajeille. Tieteen nousu ei ole toistaiseksi auttanut meitä kääntämään suuntaa.”

Monien muiden sekularistien tavoin Harari yhdistää eläimiin ominaispiirteitä, joita niillä ei ole. Todellisuudessa vain ihmiset voivat olla orjia.

Harari suuntaa tykistönsä seuraavaksi kapitalismiin, jonka alttarille ihmiskunta on valmis uhraamaan kaikkensa. Hän myös suree sitä, että ihmiset eivät ole myöntäneet ihmisoikeuksia eläimille.

Yhdessä asiassa Harari on oikeassa: ihmiskunnan historia ei ole ollut kovin pitkä. Loppu on spekulaatioita.

Lajimme todellinen historia on luettavissa Genesiksestä.


Lähde:

Mutanen, Annikka. 2016. Ihmislajista tuli maailman valtias, koska uskomme asioihin jotka eivät ole totta, sanoo tutkija Yuval Harari. Helsingin Sanomat (18.3.).

Darvinistinen naturalismi on epätieteellinen maailmankuva, kristinuskon puolustaja Arthur Balfour osoitti

Arthur James Balfour. Ellis William Robertsin maalaama muotokuva Arthur Balfourista. Wikipedia.





Joel Kontinen


Arthur James Balfour (1848 – 1930) muistetaan parhaiten vuoden 1917 Balfourin julistuksesta, jonka nojalla Iso-Britannia sitoutui tukemaan pyrkimyksiä perustaa juutalaisille kansallinen koti Palestiinaan.

Balfourin jaarli oli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä 1902–1905. Harvat enää muistavat, että hän oli myös filosofi, joka kirjoituksissaan kritikoi naturalismin perusteita varsin ankarasti.

Historian ja tieteenfilosofian professori Mike Keas kirjoitti äskettäin Balfourin filosofisista näkemyksistä.

On aika harvinaista, että huippupoliitikko on myös filosofi, mutta Balfour onnistui olemaan molempia.

Teoksessaan The Foundations of Belief: Being Notes Introductory to The Study of Theology (Longman, Green and Co, 1895) Balfour esimerkiksi totesi naturalismin perusteista seuraavaa:

1) Naturalismin uskomukset – jos ne ylipäätään perustuvat argumentointiin – perustuvat viime kädessä atomien törmäilyn tuottamiin premisseihin [perusteisiin].
2) Atomeilla ei ole totuutta suosivia ennakkonäkemyksiä, joten ne tuottavat yhtä todennäköisesti vääriä premissejä kuin oikeita, joten väärää on enemmän kuin totuutta.
3) Premissit ja siten myös päätelmät ovat epäluotettavia ja todennäköisesti vääriä. Ne ovat siinä mielessä vääriä, että niitä ei voida korjata, koska ne voidaan korjata vain premisseillä, jotka eivät kärsi samanlaisista puutteista. Mutta [naturalismissa] ei sellaisia premissejä ole.

Myös Charles Darwin oli heikkona hetkenään ehtinyt epäillä filosofiansa loogisuutta: ”Miksi kukaan luottaisi apinan mielen vakuutteluihin, jos sellaisessa mielessä ylipäätään on mitään vakuutteluja?” hän kirjoitti vuonna 1881.

Ateistit puhuvat monesti tieteellisestä maailmankuvasta, mutta sopivampi ilmaus oli epätieteellinen maailmankuva.

Lähde:

Keas, Mike. 2014. Remembering Arthur Balfour, Friend of Science and Friendly Opponent to Atheist Bertrand Russell.

Pääsiäisohjelma: Egyptin vitsaukset selitetään taas luonnonkatastrofeiksi

Jusepe de Ribero: Mooses (1638). Kuva Wikipediasta. National Geographicin versiossa Mooseksen on täytynyt elää yli 300-vuotiaaksi.




Joel Kontinen


Pääsiäinen lähes aina inspiroi mediaa esittämään naturalistisia selityksiä Raamatun ihmeistä. Välillä Jeesuksen sanotaan kävelleen jäälautalla, välillä taas Mooseksen väitetään saaneen ilmestyksensä lääkekasvin ansiosta. Kolme vuotta sitten, kun aloitin tämän blogin, ykkösaihe oli Jeesuksen oletetun perhehaudan löytyminen.

Tänä vuonna vuorossa on taas Mooses. Joukko tutkijoita on vaihteeksi tarkastellut Egyptin vitsauksia naturalistisesta perspektiivistä.

National Geographic Channelin ohjelmassa vitsaukset selitetään sarjaksi luonnonkatastrofeja. Spekulaatiot käynnistyvät Ramses II:n hallintokauden ilmastosta, jota jotkut tutkijat pitävät hämmästyttävän suotuisana.

Mutta sitten tuli äkillinen kuivuus, joka toi Oscillatoria rubescens –sinilevän Niiliin. Näin vesi muuttui punaiseksi (ensimmäinen vitsaus). Levät ajoivat sammakot maalle (toinen vitsaus), ja kun ne kuolivat, syöpäläiset ja paarmat lisääntyivät ja levittivät tauteja (kolmas ja neljäs vitsaus).

Taudit levisivät sekä eläimiin (viides vitsaus) että ihmisiin (kuudes vitsaus).

Seuraavaksi avuksi täytyy ottaa Theran eli nykyisen Santorinin tulivuorenpurkaus, joka mullisti ilmaston ja toi rakeet (seitsemäs vitsaus), heinäsirkat (kahdeksas vitsaus) ja pimeyden (yhdeksäs vitsaus). Tämä lienee NG:n mallin uskottavin kohta.

National Geographic selittää viimeisen vitsauksen viljaan iskeneellä sienitaudilla. Ensimmäiset jyvät annettiin esikoispojille, jotka kuolivat ensin. Tässä selitysmallissa ei Jumalaa tarvita lainkaan.

Vaikka Jumala voi hyvinkin käyttää luonnonilmiöitä apunaan, kaiken selittäminen luonnollisiksi katastrofeiksi ei ole ensinkään uskottavaa.

NG:n skenaariossa on sitä paitsi pienoinen laskuvirhe: Thera purkautui kaikesta päätellen kolmisensataa vuotta ennen 1200-luvulla eKr. eläneen Ramses II:n aikaa, joten tässä versiossa vitsaukset alkoivat järeämmästä päästä ja jatkuivat kolme vuosisataa.

Mooseksen on siis täytynyt olla yli 350-vuotias, kun hän johdatti israelilaiset pois Egyptistä. Vanhan testamentin mukaan hän eli 120-vuotiaaksi.

Raamatun ihmeitä on tavan takaa selitetty luonnonilmiöiksi jo 1700-luvulta lähtien, jolloin epäilystä tuli muoti-ilmiö, mutta monesti tuloksena oli täysin absurdeja skenaarioita. Niinpä Jeesus esimerkiksi kävelee jäälautalla järvellä, jonka ei koskaan tiedetä jäätyneen.

NG:n pääsiäisohjelma on tosin hieman uskottavampi, mutta 2. Mooseksen kirja aitoine ihmeineen on sen rinnalla huomattavasti johdonmukaisempi esitys siitä, miten Israel vapautui neljän vuosisadan orjuudesta.

Lähteet:

Gray, Richard. 2010. Biblical plagues really happened say scientists. Daily Telegraph (27.3.)
http://www.telegraph.co.uk/science/science-news/7530678/Biblical-plagues-really-happened-say-scientists.html

Eskola, Terhi. 2010. Oikeita vitsauksia. Aamulehti 3.4., A17.

Apulaisprofessori James Sire: Kristinuskon hylkääminen johtaa irrationaaliseen maailmankatsomukseen

James W. Siren suosittua teosta The Universe Next Door käytetään oppikirjana yli sadassa yliopistossa ja muussa opinahjossa. Sitä on myyty yli 250 000 kappaletta.



Joel Kontinen

Kristinuskon hylkääminen johtaa irrationaaliseen maailmankatsomukseen. Tämä käy ilmi englannin kielen ja kirjallisuuden apulaisprofessorin James W. Siren kirjasta The Universe Next Door: A Basic World View Catalog. Hän määrittelee maailmankatsomuksen (ennakko-) oletukseksi, joka meillä on joko tietoisesti tai tiedostamattomasti siitä, millainen maailmamme on pohjimmiltaan.

Siren mukaan ateistien suosima naturalismi on kaikkea muuta kuin rationaalista. “Jos Darwinin naturalismi on totta, [meillä] ei ole mitään keinoa edes osoittaa sen uskottavuutta saatikka todistaa sitä.” (s. 84).

Ateismi ei esimerkiksi johda rationaaliseen ajatteluun vaan nihilismiin, joka puolestaan johtaa tarkoituksettomuuteen. Kaikki naturalistit eivät kuitenkaan ole nihilistejä, koska he eivät ole johdonmukaisia. He eivät toisin sanoen täysin usko omaan maailmankatsomukseensa. Jos he uskoisivat, tarkoituksettomassa universumissa esimerkiksi itsemurha olisi aivan yhtä käypä ratkaisu kuin Walt Disneyn tuottaman piirroselokuvan katselu (s. 93-94).

Apulaisprofessori Sire kritikoi myös ”teistiseen” eksistentialismiin tukeutuvaa raamatuntulkintaa, jota Suomessakin on viime vuosikymmeninä harjoitettu turhan paljon (esimerkiksi Heikki Räisänen ja Matti Myllykoski edustavat tällaista näkemystä). Rudolf Bultmannin jalanjälkiä seuraavat teologit eivät halua kuullakaan monista uusista tutkimuksista, jotka kertovat Vanhan testamentin tapahtumien historiallisesta luotettavuudesta (s.124-125).

Siren sujuvasti kirjoitettua mutta silti akateemista tekstiä on ilo lukea. Vuoden 1976 painoksessa on asia- ja henkilöhakemisto sekä liki parikymmentä sivua viitteitä.

Lähde:

Sire, James W. 1976. The Universe Next Door: A Basic World View Catalog. Downers Grove: InterVarsity Press.