Michael Shermer sotkee tieteen ja humanismin

Kuva: Gage Skidmore, CC BY-SA 3.0.





Joel Kontinen

Michael Shermer sotkee tieteen ja humanismin jäähyväiskirjoituksessaan Scientific Americanissa. Hän kirjoittaa:

”Nykytiede syntyi 16. ja 17. vuosisadalla tieteellisen vallankumouksen ja tieteellisen naturalismin käyttöönoton jälkeen - usko siihen, että maailmaa säätelevät luonnolliset lait ja voimat, jotka ovat tunnettuja, että kaikki ilmiöt ovat osa luontoa ja voidaan selittää luonnollisilla syillä ja että ihmisen kognitiiviset, sosiaaliset ja moraaliset ilmiöt eivät ole vain osa tätä ymmärrettävää maailmaa.”

Tässä on useita ongelmia. Kun ateismi selitetään tieteeksi, Shermeriltä jää huomioitta, että miltei kaikki tieteen uudistajat olivat tätä vastaan. Tiede pystyi kehittymään vain kristilliseltä pohjalta ja monet tieteen uudistajat, esimerkiksi Newton, Kepler, Faraday, Mendel ja Pasteur eivät olleet samaan mieltä hänen kanssaan.

Sitten Shermer jatkaa:

”1800-luvulla tieteellisen naturalismin soveltaminen inhimillisten ja sosiaalisten ongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen johti siihen, että valaistumisen humanismi eli kosmopoliittinen maailmankuva, joka kunnioittaa tiedettä ja järkeä, karttaa taikuutta ja yliluonnollista, on laajalle levinnyt.”

Häneltä jää myös huomaamatta, että moraali ei ulottu tieteeseen: tieteen rasismi, eugenismi ja, ihmiskokeet olivat tieteellisen ihmiskuvan tuotoksia.

Lähde:

Shermer, Michael. 2019. The case for scientific humanism. Scientific American 320, 1, 67 (1.2019).

Skeptikko Michael Shermer: Usko avaruusolentoihin on valepukuinen uskonto

Harmaa vapahtaja? Kuva: LeCire, Public domain.



Joel Kontinen

Ateistit eivät kovin mielellään tunnusta, että heidän ideologiansa on pohjimmiltaan uskonnollinen näkemys.

Äskettäin Skeptic-lehden päätoimittaja ja Scientific Americanin kolumnisti Michael Shermer kuitenkin poikkesi tästä kannasta. Hän tunnusti, että usko alieneihin on ateistien korvike uskolle Jumalaan.

Shermer sanoo, että meillä ei ole mitään todisteita siitä. että avaruusolentoja edes olisi olemassa.

Monesti niitä kuitenkin kuvataan liki jumalankaltaisiksi olennoiksi.

Avaruusolennot ovat Shermerin mukaan täysin mielikuvituksen tuotetta.

Psykologi Clay Routledge ja kollegat sanovat, että henkilöt, joiden uskonnollisuuden taso on matala, uskovat muita herkemmin avaruusolentoihin.

Ateistit kammoksuvat ajatusta, että olisimme yksin maailmankaikkeudessa.

Usko ufoihin kumpuaa evoluutiosta, joka tarjoaa vaihtoehtoista vapahtajaa.

Shermer pitää myös uskontoa evoluution tuotteena ja on aiemmin julistanut, että tiede on hänen vapahtajansa.

Lähde:

Shermer, Michael. 2018. Gods, Aliens, and Atheists: Are We Alone in the Universe? Big Think (9.1.).

Skeptikko: ”Tiede on minun vapahtajani”

Michael Shermerin maailmassa evoluutio on ottanut uskonnon roolin. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer on aikamme tunnetuimpia ateisteja. Vuonna 2005 hän kirjoitti artikkelin, jossa hän luonnehti tiedettä vapahtajakseen.

Yleensä skeptikot tarkoittavat tieteellä darvinistista evoluutiota. Shermerin maailmassa kehitysopilla on samanlainen rooli kuin kristinuskolla monien muiden maailmankatsomuksessa.

Shermer on samoilla linjoilla kuin tieteenfilosofi Michael Ruse, joka tunnusti: ”Evoluutio on uskonto. Tämä piti paikkansa evoluutiosta alussa ja se pitää edelleenkin paikkansa evoluutiosta.”

Skeptikkojen näkemys ei ole kovinkaan tieteellinen, koska he hyväksyvät vain omaa maailmankatsomustaan tukevia näkemyksiä ja hylkäävät sen kanssa ristiriidassa olevat tutkimustulokset.


Lähteet:

Ruse, Michael. 2000. How Evolution Became a Religion Creationists correct?: Darwinians wrongly mix science with morality, politics. National Post (13.5.)

Shermer, Michael. 2005. Science is My Savior. Science & Spirit 16:4, 48.

Skeptikko: Missä Jumala oli, kun katastrofit kohtasivat USA:ta?

Michael Shermer ei ymmärrä, miksi dollarin setelissä pitää olla Jumalan nimi. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Miksi pahoja asioita tapahtuu? Missä Jumala oli 11. syyskuuta vuonna 2001, kun terroristit iskivät World Trade Centeriin? Skeptikko Michael Shermer käyttää näitä ikivanhojen kysymysten muunnelmia argumenttina USA:n päättäjiä vastaan.

USA:n edustajainhuone päätti viime viikolla äänin 396–9 säilyttää kansallismoton In God We Trust (Jumalaan me luotamme) sekä seteleissä että hallituksen rakennuksissa.

Siitä ei ateistiksi tunnustautuva Shermer pitänyt, vaan hän rupesi opettamaan Jumalaa, mitä Hänen tulisi tehdä.

Pahan ongelmaa ei voi ymmärtää erillään siitä, mitä alussa tapahtui. Genesis kertoo meille syntiinlankeemuksesta – tragediasta, joka toi kärsimyksen ja kuoleman maailmaan.

Vaikka Shermer käyttääkin viattomien lasten kärsimyksiä argumenttina Jumalaa vastaan, kukaan Aadamin sukuun syntynyt ihminen ei ole täysin viaton.

Mutta niin kuin Shermerkin tietää, maailmankaikkeuden Luoja on valmistanut ratkaisun ihmisen moraaliseen ahdinkoon. Kaksi vuosituhatta sitten Golgatalle pystytettiin risti, jolla Hän kärsi enemmän kuin kukaan ihminen on koskaan kärsinyt - Aadamin jälkeläisten vuoksi.

Lähde:

Shermer, Michael. 2011. What’s God got to do with it? Skepticblog. (15.11.)

Skeptikko spekuloi, miltä ET ei näytä

Skeptikko Michael Shermerin mielestä ET ei näytä tällaiselta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer (lue hänestä lisää tästä, tästä, tästä ja tästä) on ottanut missiokseen vastustaa kaikkea, mikä ei ole sopusoinnussa evoluutiosta inspiraatiota ammentavan naturalistisen maailmankuvan kanssa. Aiemmin tänä vuonna julkaistulla videolla hän vakuuttaa, että avaruusoliot eivät voi muistuttaa meitä. Hänen mukaansa todennäköisyys, että ET olisi kahdella jalalla kävelevä kädellinen, on käytännössä nolla.

Tohtori Shermer perustelee näkemystään darvinistisella evoluutiolla, jota hän kaikkien oikeaoppisten ja dogmaattisten skeptikkojen tavoin pitää totena. Eli jos elämä on syntynyt täysin sattumalta maapallolla, sen on täytynyt syntyä sattumalta myös muualla.

Kuitenkin jo Louis Pasteur osoitti kokeellisesti, että elämä voi syntyä vain elävästä. Tohtori Werner Gitt on dokumentoinut kirjassaan In the Beginning was Information, että informaatio edellyttää aina lähettäjää. Toisin sanoen: avaruusolioita ei voi olla olemassa, ellei niitä ole varta vasten luotu.

Meillä ei ole todisteita siitä, että niitä olisi luotu muualla kuin Hollywoodissa.

Lähde:

Shermer, Michael. 2009. Aliens.

Viimeinkin skeptikot heräävät huomaamaan, mitä kreationistit oikeasti uskovat

Michael Shermerin lehti Skeptic lienee skeptikkojen tunnetuin julkaisu. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Monista kirjoistaan ja kirjoituksistaan tunnettu Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer ei kaihda ottaa kantaa kiistanalaisiin asioihin. Uudessa E-Skeptic julkaisussa hän suosittelee kollegansa Daniel Loxtonin artikkelia, jossa tämä laittaa yhtäläisyysmerkin nuoren maan kreationismin ja darvinismin välille.

Varsin vanhan myytin mukaan kreationistit uskovat, että lajit eivät ole muuttuneet juuri lainkaan luomisesta lähtien.

Loxton kävi kuitenkin tutustumassa Answers in Genesiksen ja Luominen -lehdestään tunnetun Creation Ministries Internationalin kotisivuihin ja hämmästyi miltei säikähtäen.

Hän huomasi, että kreationistit eivät kiistäkään luonnonvalintaa eivätkä sitä, että lajit ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleenkin.

Nooan ajan vedenpaisumus oli geneettinen pullonkaula, joka edisti lajiutumista.

Loxton kävi jopa Creationwikissä katsomassa, mitä baraminologia tarkoittaa. Käsite on peräisin heprean kielen sanoista bara (’luoda’) ja min (’laji’) eli baraminologia tutkii luotuja lajeja.

Lajit muuttuvat mutta vain lajiensa mukaan. Otan esimerkin. Australian villikoiraa dingoa (Canis lupus dingo) pidetään nykyisin omana lajinaan. Sen uskotaan kehittyneen kesystä koirasta (Canis lupus familiaris), joka aikoinaan villiytyi. Kesykoira taas polveutui sudesta (Canis lupus). Koirasta ei kuitenkaan koskaan voi kehittyä esimerkiksi kissaa eikä yksisoluisesta monisoluista, koska siihen tarvittaisiin niin paljon hyödyllisiä mutaatioita, että evoluutiolta loppuisi aika pahasti kesken.

Darvinistinen evoluutio ei toimi. Se ei pysty selittämään, mistä puuttuva geneettinen informaatio tulee. Ilman sitä yksisoluinen organismi on ainiaaksi tuomittu jäämään yksisoluiseksi.




Lähde:

Loxton, Daniel. 2009. Young Earth Creationism = Darwinism. Skepticblog (8.12.)
http://skepticblog.org/2009/12/08/young-earth-creationism-darwinism/

Skeptikon näkemys uskonnon evoluutiosta

Skeptikko Michael Shermer pohtii uskonnon alkuperää. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Ihmisillä on tapana selittää kaikki olevainen omasta maailmankuvastaan käsin. Tämä ei liene ihme, sillä oman näkemyksen kannalta hankalasti selitettävät ilmiöt aiheuttavat herkästi kognitiivista dissonanssia.

Niinpä esimerkiksi Sigmund Freud kehitti teorian (tai pikemminkin hypoteesin) uskonnon alkuperästä. Hän selitti freudilaiseen tapaan, mistä uhraaminen sai alkunsa.

Hiljattain Skeptic- lehden päätoimittaja Michael Shermer ilmaisi oman käsityksensä uskonnon alkuperästä. Hänen mukaansa ihmiset uskovat Jumalaan, koska meillä on taipumus etsiä syy- ja seuraussuhteita luonnonilmiöistä. Shermer keittää selityssoppansa animistien uskomuksista, Afrikan savannien äänistä ja sosiaalisesta tarkoituksenmukaisuudesta.

Michael Shermer on ateisti, joka pitää darvinistista evoluutiota totena. Hänen mukaansa uskonto on evoluution oheistuote, joka on lajillemme eduksi.

Shermer otaksuu, että Afrikan savanneilla aikoinaan eläneet villi-ihmiset yhdistivät ruohon kahinan petoeläimiin ja myöhemmin oppivat näkemään muitakin syy- ja seuraussuhteita luonnossa. Hänen mukaansa tämä on johtanut siihen, että ihmiset uskovat sieluun, henkiin, jumaliin, demoneihin, enkeleihin, avaruusolioihin, älykkääseen suunnitteluun ja hallitusten salajuoniin.

Luonnonvalinta näyttelee Shermerin selityksessä keskeistä roolia. Meille on hyväksi elää sovussa muiden ihmisten kanssa, ja uskonto tarjoaa tähän normiston, joka palvelee lajimme kehitystä.

Moraali ja uskonnot ovat siis luonnonvalinnan juonia saada meidät noudattamaan sosiaalisia ja moraalisia sääntöjä. Jossain vaiheessa ihmiset keksivät ulkoistaa normien alkuperän, ja näin Jumala kehitettiin lainantajaksi.

Shermerin selitykset uskonnon kehityksestä eivät ole sen vakuuttavampia kuin Freudin tarinointi. Ne ovat enimmäkseen perinteistä darvinistista satuilua. Näyttää siltä, että niiden ensisijainen tarkoitus on vähentää Shermerin omaa kognitiivista dissonanssia.



Lähde:

Shermer, Michael. 2009. Homo religious. http://skepticblog.org/2009/08/18/homo-religious/

Skeptikko haastaa progressiivisen kreationismin

Tälle skenaariolle ei ole sijaa “skeptisessä” ajattelussa. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Skeptikko Michael Shermer on viime aikoina tutustunut henkilöihin, jotka eivät jaa hänen näkemystään perimmäisistä kysymyksistä. Helmikuun alussa hän kävi katsastamassa Nooan arkkia ja kuun loppupuolella hän väitteli Hugh Rossin ja Fazale Ranan kanssa Pohjois-Floridan yliopistossa Jacksonvillessä.

Astrofyysikko Ross ja biokemisti Rana ovat Reasons to Believe (RTB) – järjestön kärkimiehiä. RTB on kristillinen apologiajärjestö, joka tunnetaan yrityksestään yhdistää Raamatun totuus ja geologian oletetut vuosimiljoonat.

RTB:n progressiivinen luomismalli hyväksyy suurimman osan tieteen valtavirran tulkinnoista (alkuräjähdys, 4,6 miljardin vuoden ikäinen maapallo, esi-aadamilaiset hominidit). Ainoa poikkeus on darvinistinen käsitys ihmisen alkuperästä. RTB:n mukaan Jumala loi olemassaolevat lajit vuosimiljoonien aikana.

Freelancekirjoittaja ja psykologi Gary Whittenberger kirjoitti väittelystä raportin E-Skeptic –uutiskirjeeseen. Hän ei pitänyt Rossin ja Ranan argumentteja uskottavina. Hänen mielestään universumin hienosäätö voidaan selittää luonnollisilla syillä. Sehän on joka tapauksessa tapahtunut tosiasia.

Hän vetoaa siihen, että tietomme todellisesta maailmasta voi estää meitä näkemästä, että hienosäätö ja fysiikan vakiot, jotka tekevät elämän mahdolliseksi, ovat voineet syntyä sattumalta:

[Emme] tiedä, ovatko universumin yksittäiset fysiikat vakiot riippumattomia toistaan. Voi olla, että nämä vakiot, jos ne voisivat olla erilaisia kuin ne ovat, ovat täysin riippuvaisia toisistaan.

Millaista skeptisismiä tämä oikein on? Sitä voitaisiin kutsua silkaksi spekulaatioksi, mutta jospa emme ala jossitella.

Whittenberger ei myöskään tunnusta, että DNA:n hierarkkinen rakenne muistuttaa luonnollista kieltä ja siten viittaa suunnitteluun. Skeptikkojen näkemys muistuttaa vanhaa darvinistista selitystä: jos se kävelee kuin ankka ja ääntelee kuin ankka, sen täytyy olla höyhenpukuinen T. rex.

Skeptikko Whittenberger ei huomaa omaa epäjohdonmukaisuuttaan vaan syyttää Rossia ja Ranaa siitä, että nämä

pelaavat … peliä, jossa etsitään vastaavuuksia, koska todella halutaan löytää niitä.

Tällainen tulkinta sopii oivallisesti darvinistiseen selitysperinteeseen. Miltei jokainen uusi apinamainen fossiili tulkitaan (ainakin aluksi) ihmisen esi-isäksi eli löydetään se, mitä etsitäänkin.

Useimpien skeptikkojen tavoin Whittenberger ei halua tunnustaa, että hänkin pelaa peliä, jossa hylätään kaikki, mikä vähänkin kuulostaa suunnitellulta.

Todellinen syy saattaa hyvinkin piillä siinä, että hän ei halua myöntää Suunnittelijan olemassaoloa. Jos Suunnittelija on oikeasti olemassa, olemme Hänelle vastuussa teoistamme.

Valitettavasti RTB:n luomismalli ei ole todellinen Raamattuun perustuva malli. Whittenberger syyttää perustellusti Rossia ja Ranaa siitä, että he tulkitsevat Raamattua valikoidusti saadakseen sen sopimaan selitysmalliinsa. He esimerkiksi tulkitsevat Genesiksen luomispäivät miljoonien vuosien pituisiksi ajanjaksoiksi. He eivät pidä Nooan ajan vedenpaisumusta globaalisena tuhotulvana ja väittävät, että neandertalinihminen ja muut varhaiset Homo-suvun ihmiset olivat sieluttomia apinaihmisiä.

Jostain syystä nämä “apinamiehet” hautasivat kuolleensa, jättivät jälkipolvien ihailtaviksi kalliomaalauksia, joiden tasoon harva näkytaiteilija yltää, ja valmistivat työkaluja ja soittimia. Tuorehkon tutkimuksen mukaan he myös käyttivät kenkiä.

RTB hyväksyy sekulaarin valtavirtatieteen näkemyksen fossiiliaineistosta, vaikka eläinten joukkohaudat ja vanhat fossiilit puhuvat verenvuodatuksesta ja kuolemasta jo kauan ennen Aadamin syntiä - paitsi jos hyväksymme Raamatun opetuksen kuoleman alkuperästä.

Kun Jeesus opetti rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk. 16), hän kertoi, mihin Vanhan testamentin epäileminen johtaisi:

Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.

Loppujen lopuksi Mooses ilmaisi selvästi, kuinka kauan koko universumin luominen kesti:

Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on. (2. Moos. 20:11).

Toisin sanoen kompromissi ei ole oikea tapa saada skeptikko vakuuttuneeksi luomisesta.


Lisätietoa:

Jonathan Sarfatin teos Refuting Compromise (Master Books, 2004) dokumentoi progressiivisen kreationismin tieteelliset ja teologiset virheet. Kemian tohtori Sarfati työskentelee nykyisin Creation Ministries Internationalissa. Hänen uusin kirjansa By Design julkaistiin vuonna 2008.


Lähde:

Whittenberger, Gary J. 2009. “Reasons To Believe” … or Not. E-Skeptic (4. 3.).

Skeptikko uskaltautuu Nooan arkkiin

Vielä tilaa on paljon. Nooan arkin pienoismalli Answers in Genesiksen luomismuseossa.




Joel Kontinen


Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer kävi hiljattain Charles Darwinin kotikonnuilla. Samalla hän myös pistäytyi Bristolin lähellä sijaitsevassa Nooan arkin eläinpuistossa.

Nooan eläinpuistossa (Noah’s Ark Zoo Farm) on sata eläintä. Lajeja on valkoisesta sarvikuonosta strutseihin ja kirahveihin sekä boakäärmeistä iguaaneihin. Puistossa käy 125 000 vierailijaa vuodessa.

Anthony Bush, joka pitää eläintarhaa vaimonsa kanssa, uskoo, että Nooan ajan vedenpaisumus oli maailmanlaajuinen tuhotulva. Hän myös suhtautuu skeptisesti ajanmääritysmenetelmien luotettavuuteen.

Mutta Bush ei tästä huolimatta ole perinteinen kreationisti. Hän uskoo, että Jumala loi maailman 100 000 vuotta sitten. Ennen kuin Aadam ja Eeva luotiin osapuilleen 21 000 vuotta sitten, dinosaurukset vallitsivat pre-aadamilaista maailmaa.

Tämäkin on liikaa Shermerille, jonka ateistista maailmankuvaa sävyttää miljoonia vuosia kestänyt darvinistinen olomassaolon kamppailu. Pesunkestävänä skeptikkona hän torjuu Bushin selitykset.

Skeptikot tunnetaan skeptisyydestään - paitsi silloin, kun puheeksi tulee evoluutio. Siitä he pitävät dogmaattisesti kiinni. Darvinistisen evoluution kieltäminen merkitsisi sitä, että kaiken takana onkin kaikkivaltias Jumala, joka loi kaiken sanallaan.

Vaikka darvinistisen evoluution vastustaminen onkin tuiki tarpeellista, Bushin strategiassa on myös vaaransa. Luomisviikon venyttäminen kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi heikentää Raamatun arvovaltaa. Genesis kertoo selvästi, että kuolema tuli maailmaan sen jälkeen, kun Aadam ja Eeva lankesivat syntiin. Uuden testamentin kirjoittajat vahvistavat tämän useissa jaksoissa. Paavali esimerkiksi toteaa Roomalaiskirjeen 5:12:ssa:

Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman.

Ja 1. Korinttilaiskirjeen 15: 21:ssa hän sanoo:

Kuolema on tullut ihmisen kautta.

Fossiilit kertovat kuolemasta, kärsimyksistä ja väkivallasta. Vanhat luut todistavat synnin turmelemasta maailmasta. Vuonna 1844, viisitoista vuotta ennen Lajien synnyn julkaisemista, Lordi Tennyson kuvaili luontoa, joka oli hampaita ja kynsiä myöten punainen.

Tämä on kaukana 1. Mooseksen kirjan alkulukujen hyvästä maailmasta. Ylimääräisten vuosien lisääminen Genesikseen on huonoa eksegeesiä. Vaikka darvinistisen evoluution vastustaminen on sinänsä kiitettävää, pääasian tulisi olla Jumalan sanan auktoriteetin puolustamisessa.

Raamattu ei puhu vuosimiljoonista eikä edes sadastatuhannesta vuodesta. 2. Mooseksen kirjan 20:11:ssä sanotaan selvästi:

Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on.

Jo tämä jae riittänee kumoamaan näkemyksen, jonka mukaan maailman luomisen ja Aadamin ja Eevan luomisen välillä oli 79 000 vuotta. Jeesus itse sanoo Markus 10:6:ssa:

Luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi’.

Tämä alku ei suinkaan ollut 79 000 vuotta alun jälkeen.



Lähteet:


Noah’s Ark Zoo Farmin nettisivut

Shermer, Michael. 2009. A Skeptic Goes Inside Noah’s Ark. (17 February) http://skepticblog.org:80/2009/02/17/a-skeptic-goes-inside-noahs-ark/