Evolutionistit eivät pidä tätä planeettaa ainutlaatuisena. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
On vain ajan kysymys, milloin jostain löytyy ensimmäinen maankaltainen elävä planeetta, jossa elämän edellytykset täyttyvät. Mikrobitason elämää saatetaan pian löytää jopa omasta aurinkokunnastamme.
Jos näin käy, ihmiskeskeisyys saa lopullisen kuolemantuomionsa.
Näin kirjoittaa toimittaja Vesa Vanhalakka Aamulehdessä selostaessaan Tieteen päiviä, joiden vetonaulana on kaksi juhlavuotta: Charles Darwinin syntymästä tulee piakkoin kuluneeksi 200 vuotta, ja 400 vuotta siitä, kun Galileo Galilei alkoi tarkkailla avaruutta kaukoputkellaan.
Evolutionistit eivät tunnu hyväksyvän sitä, että planeettamme voisi oikeasti olla ainutlaatuinen. Vaikka mitään todisteita ulkoavaruuden elämästä ei ole löydetty, he eivät ole heittäneet kaukoputkeaan kaivoon vaan uskovat hartaasti, että jossain vielä piilee planeetta, jolla on pieniä vihreitä miehiä.
Astronomit ovat löytäneet yli 300 eksoplaneetta eli aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa. Yksikään niistä ei muistuta Maata.
Mutta evolutionisti uskoo, että kaikki elämä on seurausta luonnonprosesseista. Joten jos sitä on syntynyt sattumalta tänne, sitä on täytynyt syntyä sattumalta myös muualle.
Vika ei ole logiikassa vaan premisseissä. Meillä ei tosin sanoen ole mitään näyttöä siitä, että elämä edes voisi syntyä spontaanisti ilman ulkopuolista ohjausta.
Louis Pasteur (1822-1895), luomiseen uskova suuri kemisti ja mikrobiologi, osoitti vakuuttavasti, että elämä syntyy vain elävästä. Evolutionistit eivät kuitenkaan usko tähän vaan olettavat, että elämän on täytynyt syntyä elottomasta ainakin kerran.
Tällaisella uskomuksella ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.
Lähteet:
Vanhalakka, Vesa. 2009. Ihmiskeskisyyden kuolinkorinaa. Aamulehti A8. (8.1.).
Vanhalakka, Vesa. 2009. Elävä planeetta voi löytyä jo 2015 mennessä. Aamulehti A8. (8.1.).
Tekstit
