Urospuoliset palmukakadut rummuttavat toivoen voittavansa naaraita

Kuva: NZdenek.

Joel Kontinen

Uroskakadutt valmistavat rumpupalikoita parittelunäytöksiinsä. Palmukakadut katkaisevat oksia ja vuolevat niitä nokallaan, ja urokset suunnittelevat työkalunsa omalla tyylillään.

 Urospuoliset palmukakadut koputtelevat rytmejä puissa houkutellakseen mahdollisia tovereita, ja jokainen lintu tekee rumpupuikot omalla tyylillään. Ihmisten lisäksi Palmukakadut (Probosciger aterrimus) ovat ainoa tunnettu laji, joka voi luoda työkaluja, joita se käyttää rytmisten äänten tuottamiseen. Pohjois-Australiassa urospuolisten lintujen on havaittu pitävän joko siemenpalkoa tai pientä oksaa jaloissaan koputtaakseen sitä puuta vasten rumpunäytöissään. "Se, mitä katsot, on täysin ainutlaatuista eläinmaailmassa ja hyvin samankaltaista kuin mitä näemme ihmisissä", sanoo Robert Heinsohn Australian kansallisesta yliopistosta Canberrassa.  

 Rummunsoiton jälkeen kakaduilla on tapana heittää työkalunsa pois, joten Heinsohn ja hänen kollegansa päättivät seurata missä ja milloin nämä näytökset tapahtuivat ja kerätä pois heitetyt työkalut Kutini-Payamun kansallispuistossa Queenslandissa. Yhteensä he saivat 256 rumputyökalua 70 puusta. Noin 89 prosenttia työkaluista oli tehty pienistä oksista, mikä osoittaa selkeästi lintujen käyttävän mieluummin oksia kuin siemenpalkoja, vaikka pieni määrä lintuja näytti käyttävän molempia tyyppejä. Tutkijat analysoivat 12 yksilön valmistamia tikkuja vertaillakseen erilaisia malleja. He havaitsivat, että kakaduilla oli yksilöllinen mieltymys erilaisiin koivuihin, jotka ne loivat poimimalla tai katkaisemalla oksan ja vuolemalla sitä nokallaan.

  "Ne olivat hyvin johdonmukaisia suunnittelussaan", Heinsohn sanoo. "Jotkut pitävät niistä pitkistä ja laihoista tikuista, tai pitkistä ja lihavista, tai lyhyistä ja laihoista, ja kaikesta siltä väliltä." Heinsohn sanoo.

 "Palmukakadut ovat älyllisesti erittäin mielenkiintoisia", sanoo tiimin jäsen Christina Zdenek Queenslandin yliopistosta Australiasta. ”Tämä osoittaa, että jokainen lintu on yksilö, jolla on omat itsenäiset ajatuksensa. Tietojen taso tehdä näitä päätöksiä ja kehittää näitä tapoja osoittaa korkeaa älykkyyttä."

 

Lähde:

Ly, Chen. 2023, Male cockatoos make customised drumsticks for their mating displays. New Scientist 13.9. 

Evoluution mukaan varislinnut voivat saada tietonsa aivosoluista

 

Joel Kontinen

Varislintuten älykkyys voi johtua tiettyjen hermosolujen runsaudesta. Mustavariksilla ja muilla varislinnuilla näyttää olevan epätavallisen paljon interneuroneja, aivosoluja, jotka osallistuvat tiedon käsittelyyn.

Varikset voivat tunnistaa itsensä peileistä, käyttää työkaluja ja suunnitella tulevaisuutta. Kaikki niiden kognitiiviset kyvyt ovat enemmän kädellisten kaltaisia kuin useimpien muiden lintujen kyvyt. Tämä älykkyys saattaa liittyä siihen, että niillä on epätavallisen suuri määrä aivosoluja, jotka osallistuvat tietojen käsittelyyn.

Jos uskomme, että Jumala jo alussa loi varislintujen aivoihin suuret määrät interneuroneja, eli niiden älylliset kyvyt johtuvat älykkäästä suunnittelusta, evolutionistien ajatus varislintujen aivojen kehittymisestä vuosimiljoonien aikana on virheellinen. 

Myös muut linnut osoittavat, että, että darvinismin oletus apinoiden etevyydestä on peruttu. 

Lähde:

Murugesu, Jason Arunn, 2022, Crows may owe their intelligence to an abundance of certain neurons, New Scientist  1.4.