Arseenista pitävä bakteeri ei välttämättä pitänytkään arseenista

Arseenia suvaitseva mikrobi löytyi Lake Monosta. Kuva: Michael Gäbler, Wikipedia.




Joel Kontinen

Käsitys vaihtoehtoisesta elämänmuodosta on kokenut kovia viime päivinä.

Monet tutkijat ovat kritikoineet Sciencen hiljattain julkaisemaa tutkimusta arseenia hyödyntävästä mikrobista. He sanovat, että kyseinen mikrobi ei käytäkään arseenia DNA:n rakennuspalikkana vaan yrittää etsiä mahdollisimman paljon fosfaattia. Heidän mukaansa se pikemminkin yrittää suojautua arseenilta estääkseen myrkytyksen.

Biogeokemisti Roger Summons Massachusetts Institute of Technologystä sanoo, että vaikka Sciencen tutkimuksessa osoitettiin, että organismit käyttävät arseenia, he eivät ole kyenneet näyttämään toteen, että mikään orgaaninen yhdiste sisältäisi arseenia.

Arseenibakteerille on käymässä niin kuin kävi surullisenkuuluisalle Idalle: kun mediakohu hälvenee, kriittiset tutkijat osoittavat, että otsikot eivät lainkaan vastanneet sisältöä.

Näyttäisi siis siltä, että outoelämä ei taidakaan olla kovin outo.

Lähde:

Katsnelson, Alla. 2010. Microbe gets toxic response. Nature News 7.12.

Outoelämää maapallolla?

Fyysikko Paul Davies maailman tiedefestivaaleilla v. 2008. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Elämää ei kannata etsiä ulkoavaruudesta. Sitä kannattaa etsiä maapallolta. Näin Arizonan yliopiston professori Paul Davies valisti yleisöään AAAS:in (American Association for the Advancement of Science) tiedepäivillä Chicagossa helmikuussa.

Davies vihjaisi, että planeetallamme saattaa olla muutakin elämää kuin se, minkä me tunnemme. Tällaista ”outoelämää” (weird life) voi hänen mielestään piileskellä myrkkyjen saastuttamissa järvissä, syvänmeren kuumissa lähteissä, autiomaissa, suolajärvissä tai runsaalle ultraviolettisäteilylle altistuvissa paikoissa. Niiden etsintä tulisi Daviesin mukaan halvemmaksi kuin pienten vihreiden miesten etsiminen ulkoavaruudesta.

Davies leikittelee ajatuksella, että elämä on voinut syntyä useammin kuin kerran maapallolla. Näkemys on ongelmallinen, koska elämä voi syntyä vain elämästä. Spontaani elämän synty on mahdottomuus.

Charles Darwin jo unelmoi pienestä lämpimästä lammikosta, ja sen jälkeen monet muutkin ovat ilmaisseet spekulaatioitaan, mutta elämän synty on naturalistiselle tieteelle edelleenkin arvoitus.

Se, että AAAS:in tiedepäivillä esitelmöidään outoelämästä, kertoo pikemminkin nykytieteen alennustilasta (tai Daviesen sensaatiohakuisuudesta) kuin aidosta halusta tehdä tiedettä.

Mutta kun Jumala työnnetään syrjään, niin tilalle otetaan joukko villejä spekulaatioita.

Lähteet:

Morgan, James. 2009. Alien life ’may exist among us’. BBC News 16.2. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7893414.stm


Vanhalakka, Vesa. 2009. Toinen elämänmuoto voi lymytä lähempänä kuin uskotkaan. Aamulehti 24.3. B19.