sunnuntai 2. maaliskuuta 2008
Darwinin kosto
Tulimaan asukkaat tervehtivät HMS Beagleä. Conrad Martensin vesivärimaalaus. Lähde: Wikipedia.
Joel Kontinen
Montezuman kostolla tarkoitetaan turistien Meksikossa saamaa suolistoinfektiota. Nimi viittaa atsteekkien hallitsijaan Moctezuma II:een (noin 1466-1520). Espanjalaiset valloittajat Hernándo Cortésin johdolla kukistivat hänen joukkonsa, mutta hallitsijan nimi jäi elämään omaa elämäänsä.
Vaikka Montezuman kostolla voi olla hankalia oireita, etenkin oksentelua, ripulia ja kuumetta, historia tietää kertoa kostosta, jonka vaikutukset ovat huomattavasti vakavammat. Oletko kuullut Darwinin kostosta?
Montezuman kostolla ei todellisuudessa ole juurikaan tekemistä Montezuman kanssa. Mutta Darwinin kosto on täysin erilainen tarina ja lisäksi paljon vakavampi.
Nuoruudessaan Charles Darwinilla oli tapana rukoilla. Nuorena miehenä hän jopa suunnitteli ryhtyvänsä papiksi. Mutta Darwin luopui pappisurasta ja merimatkallaan HMS Beaglella (1831-1836) hän luki ensimmäisen osan Charles Lyellin tuoreesta kirjasta Principles of Geology. Myöhemmin hän tutustui myös teoksen toiseen osaan. James Huttonin tavoin Lyell hylkäsi Raamatun ilmoituksen maapallon menneisyydestä ja omaksui idean miljoonista vuosista.
Hutton oli uniformitarismiksi kutsutun ajatusmallin isä. Uniformitarismin mukaan nykyiset hitaat ja vähittäiset geologiset prosessit ovat avain menneisyyden ymmärtämiseen. Darwinille Lyellin ajatukset olivat inspiraation lähde.
Beaglen matkaan mennessä Darwin ei enää uskonut Vanhaan testamenttiin ja pian hän myös menetti uskonsa Uuteen testamenttiin. Vuonna 1851 hänen kymmenvuotias Annie-tyttärensä menehtyi kuumetautiin. Monien muiden skeptikoiden tavoin vastoinkäymiset saivat Darwinin hylkäämään kristinuskon. Esimerkiksi näyttelijä Dana Andrews (1909-1992) myös luopui uskostaan, kun hänen kaksi sisartaan kuolivat äkisti. Darwin ei voinut hyväksyä ajatusta, että Jumala voisi armottomasti ottaa pois hänen tyttärensä.
Darwin ei kyennyt käsittämään, miksi hyvä Jumala voisi sallia pahoja asioita ihmisille, jotka hänen mielestään olivat viattomia. Hän hylkäsi Raamatun maailmanselityksen ja kehitti oman suuren kertomuksensa, jossa eloonjäämistaistelu ja parhaimpien yksilöiden selviytyminen näyttelivät tärkeää osaa. Ajatusmallina evoluution juuret ovat antiikin Kreikan filosofiassa, mutta Darwin keksi yhdistää sen luonnonvalintaan, käsitteeseen, jonka hän lainasi tunnetulta eläintieteilijältä ja kemistiltä Edward Blythelta (1810-1873).
Charles Darwin ei ymmärtänyt, että hän ei enää elänyt alkuperäisessä erittäin hyvässä maailmassa vaan planeetalla, joka huokaa ihmisen synnin vuoksi niin kuin apostoli Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä (8:21-22). Darwin oli lukenut William Paleyn kirjan Natural Theology. Paleyn argumentti, jonka mukaan esimerkiksi kello kertoo suunnittelusta, oli suosittu Darwinin aikana mutta se ei kyennyt selittämään, miksi maailmassa on syntiä ja pahuutta.
Hylkäämällä historiallisen kristinuskon Darwin toi turmiollisia seurauksia monien elämään. Darwinin näkemykset saivat heidät luopumaan raamatullisesta maailmankuvasta ja innoittivat esimerkiksi rasismia ja rodunjalostusta. Kuten Paavali kirjoittaa Galatalaiskirjeessä (6:7), teoilla on seurauksia. Sama näyttää pätevän myös ajatusrakennelmiin.
Emme juurikaan voi välttää Montezuman kostoa, jos käymme Meksikossa ensimmäisen kerran. Mutta meidän ei tarvitse kärsiä Darwinin kostosta ainakaan siinä määrin kuin hän itse. Darwinin kostoon on vastalääke – Jeesuksen Kristuksen evankeliumi. Jeesus sanoi: ”Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teidän vapaiksi” (Johanneksen evankeliumi 8:32).
Lähteet:
Brentnall, John M. & Grigg, Russell M. 1995. Darwin's slippery slide into unbelief. Creation 18:1, 34–37. http://creationontheweb.com/content/view/1025/
Humanist profile: Dana Andrews. The Humanist 62:4, 2 (heinä-elokuu 2002).
Lue lisää luonnonvalinnasta tästä.
Lue miljoonista vuosista tästä.