Heidi Hautala: lumeton talvi vuodesta 2020.

 

Kuva:  OSCE Parliamentary Assembly, CC BY-SA 2.0.  

Joel Kontinen 

Heidi Hautalan kannattaisi katsoa ulos, Hän kirjoitti vuonna 2009 blogissaan näin:  

”60 leveysastetta, talvi 2020. Kun ilmaston lämmetessä lumesta ja jäästä tulee satunnaista, valon määrä täällä pohjoisen talvessa vähenee dramaattisesti ja lisää mielenterveysongelmia. Tätä ei korvaa se, että puolet vuodesta saamme edelleen nauttia ylenpalttisesta valosta pohjoisen pitkässä kesäpäivässä, jonka valossa voi lukea puoliltakin öin. 

Lumettomilla talvilla on valitettavasti muitakin haittoja. Pelloilta huuhtoutuu vesistöihin entistä enemmän ravinteita, kun maa ei enää jäädy ja peity. Maatalouskäytäntöjen on muututtava koko Itämeren alueella, jos haluamme pysäyttää ainoan, vakavasti sairaan meremme rehevöitymisen. 

Ravinteita on siis kierrätettävä mahdollisimman tehokkaasti. Luomuviljely nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, joskin myös tavanomaisen viljelyn puolella on tehtävissä paljon.”

Miljoonat ihmiset ovat taas viettäneet maan päivää äskettäin,. Tapahtuma toi yhteen ympäristönsuojelijoita ja vihreän aatteen kannattajia ympäri maailmaa.

Esimerkiksi geologi Heikki Hirvas on valittanut, että ilmastonmuutoksesta on tullut uskonto. Hänen mukaansa media on kiinnostunut yksinomaan ilmaston lämpenemistä tukevista tiedoista ja vastakkaiset näkemykset vaietaan kuoliaaksi.

Lähde;Lumeton talvi 2020 - Heidi Hautala. 

 

Trump toivotti rukouksentäyteistä paastonaikaa

Kuva: Jim Hale / LifeSiteNews, Fair use dialogue.




Joel Kontinen

"Liitymme rukoukseen kaikkien kanssa viettäen tätä pyhää päivää ja toivomme sinulle rukouksentäyteistä matkaa paastoon"

Presidentti Donald Trump julkaisi keskiviikkona katolilaisille ja kristityille tarkoitetun viestin, jossa hän kertoi liittyvänsä heihin rukouksessa tuhkakeskiviikkona, jolloin paasto alkaa ja joka johtaa Kristuksen ylösnousemuksen juhlaan pääsiäisenä.

"Katolilaisille ja monille muille kristityille tuhkakeskiviikko merkitsee paastokauden alkua, joka päättyy pääsiäisen sunnuntain iloiseen juhlallisuuteen", presidentti sanoi. ”Miljoonat kristityt ottavat otsaansa tuhkalla piirretyn ristinmerkin. Se on kutsu viettämään aikaa rukoilemalla ja harjoittamalla hyväntekeväisyyttä."

"Tämä voimakas ja pyhä perinne muistuttaa meitä yhteisestä kuolevaisuudestamme, Kristuksen pelastavasta rakkaudesta ja tarpeesta tehdä parannus ja omaksua evankeliumi paremmin", hän jatkoi. "Liitymme yhteiseen rukoukseen seuraten tätä pyhää päivää ja toivotamme sinulle rukouksellista paaston matkaa. Voisitko kasvaa lähemmäksi Jumalaa uskossa tänä siunatun kauden aikana.”

Sosiaalikonservatiivien kannalta "Katolilaisille ja monille muille kristityille tuhkakeskiviikko merkitsee paastokauden alkua, joka päättyy pääsiäisen sunnuntain iloiseen juhlallisuuteen", presidentti sanoi. ”Miljoonat kristityt ottavat otsaansa tuhkalla piirretyn ristinmerkin. Se on kutsu viettämään aikaa rukoilemalla ja harjoittamalla hyväntekeväisyyttä."

"Tämä voimakas ja pyhä perinne muistuttaa meitä yhteisestä kuolevaisuudestamme, Kristuksen pelastavasta rakkaudesta ja tarpeesta tehdä parannus ja omaksua evankeliumi paremmin", hän jatkoi.
Liitymme yhteiseen rukoukseen seuraten tätä pyhää päivää ja toivotamme sinulle rukouksellista paaston matkaa. Voisitko kasvaa lähemmäksi Jumalaa uskossa tänä siunatun kauden aikana. ”

Sosiaalikonservatiivien kannalta "Katolilaisille ja monille muille kristityille tuhkakeskiviikko merkitsee paastokauden alkua, joka päättyy pääsiäisen sunnuntain iloiseen juhlallisuuteen", presidentti sanoi. ”Miljoonat kristityt ottavat otsaansa tuhkalla piirretyn ristinmerkin. Se on kutsu viettämään aikaa rukoilemalla ja harjoittamalla hyväntekeväisyyttä. "

"Tämä voimakas ja pyhä perinne muistuttaa meitä yhteisestä kuolevaisuudestamme, Kristuksen pelastavasta rakkaudesta ja tarpeesta tehdä parannus ja omaksua evankeliumi paremmin", hän jatkoi.
Liitymme yhteiseen rukoukseen seuraten tätä pyhää päivää ja toivotamme sinulle rukouksellista paaston matkaa. Voisitko kasvaa lähemmäksi Jumalaa uskossa tänä siunatun kauden aikana. ”

Sosiaalikonservatiivien kannalta Trumpin uskontomyönteisyys on ollut hänen presidenttikautensa miellyttävä yllätys, kun otetaan huomioon hänen entisen uskottoman avioelämänsä ja tukensa abortille.

Uskonnollinen vapaus on ollut Trumpin hallinnon painopistealue, alkaen Obaman hallinnon ehkäisyvaltuuksien poistamisesta Valkoisen talon toimiston perustamiseen, jonka tehtävänä on haihduttaa uskonnollisten amerikkalaisten huolet ja seurata mahdollisia uhkia. Viime kuussa hallinto julkaisi oppaan, jossa vakuutettiin, että opiskelijoilla on oikeus rukoilla julkisissa kouluissa."

Hän on todella uskoo rukouksen voimaan".


Varapresidentti Mike Pence on aiemmin sanonut Trumpista paljastaen, että presidentti pyytää säännöllisesti avaamaan Valkoisen talon kokouksia rukouksella.

Lähde:


Freiburger, Calvin, 2020. Trump wishes Christians a ‘prayerful’ Ash Wednesday, praises tradition of ‘sign of cross’ on foreheads Calvin Life Site News 26. 2.

Stephen Hawking’n viimeinen teos sanoo, ettei Jumalalla ole mitään mahdollisuutta olla olemassa

Kuva: NASA/Paul Alers, Public domain.




Joel Kontinen

Stephen Hawking käy perimmäisten kysymykset pariin uudessa kirjassaan, joka ilmestyi viime viikolla.

Yleisin kysymys on Jumalan olemassaolo.

“Luulen, että universumi luotiin ei-mistään, luonnonlakien mukaan,” Hawking kirjoitti maaliskuussa. “Jos hyväksyt tämän, niin kuin minä hyväksyn, että luonnonlait ovat kaikki säädettyjä, mitä roolia on Jumalalla?”

“Minulle tämä merkitsee, että ei ole tilaa luojalle, koska ei ole tilaa, jossa hän olisi voinut asua.”

Hän ei kuitenkaan käy Big Bangin epäilijöiden kimppuun.

Hawking on puolustanut alkuräjähdystä, välillä varsin keinotekoisesti.

Lähde:

Specktor, Brandon, 2018. Stephen Hawking's Final Book Says There's 'No Possibility' of God in Our Universe, Live Science (17 October).

Evolutionistien joulusatu: moraali ei perustu uskontoon

Kuva: Boxer Codex, public domain.

Joel Kontinen

Joulu ja pääsiäinen kirvoittavat evolutionistit keksimään selityksiä uskonnollisille ilmiöille. Tuorein esimerkki on Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus, joka hakee todisteita uskonnon ja moraalin evoluutiosta filippiiniläisten metsästäjä-keräilijöiden jälkeläisten kansanperinteestä.

Taitavat tarinankertojat personifioivat eläimiä ja taivaankappaleita ja edistivät yhteistyökykyä ja tasa-arvoa ennen kuin evoluutio keksi järjestäytyneelle uskonnolle saman funktion.

Näin ketterästi tutkijat hyppäävät kansantarinoista uskonnon evoluution, ainakin näin joulun edellä.

Evoluutio tarvitsee tarinoita säilyttääkseen edes rippeitä uskottavuudesta.

Lähde:

University College London. 2017. Storytellers promoted co-operation among hunter-gatherers before advent of religion. (5.12.).

Keinoälyguru Anthony Levandowski haluaa luoda digitaalisen jumalan

Kismet on viestimään ohjelmoitu robotti, joka on kaukana kaikkivaltiaasta. Kuva: Polimerek, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Ihmiset ovat liki poikkeuksetta uskonnollisia. Jos he eivät palvo elävää Jumalaa, he palvovat jotain muuta.

Jopa ateistit kaipaavat jonkinlaisia uskonnollisia menoja, koska heillä on oma ateistikirkkonsa (globaalisti toimiva First Church of Atheism).

Äskettäin kävi ilmi, että yllättävän monet jumalankieltäjät eivät usko täysin jumalattomaan maailmaan.

Heidän on vaikea selittää etenkin tietoisuuden syntyä täysin naturalisesti.

Toisaalta kuulemme myös täysin epäloogisia selityksiä. Esimerkiksi Elon Musk on ehdottanut, että elämme tietokonesimulaatiossa.

Ihmisen ikivanha pyrkimys tulla Jumalan kaltaiseksi näkyy etenkin transhumanistien hankkeissa.

Monet ovat nostaneet tieteen jalustalle ja toivovat voivansa kukistaa jopa kuoleman turvautumalla kryoniikkaan käytännössä syväjäähdyttämällä kuolleen.

He arvelevat voivansa herättää vainajan eloon, kunhan lääketiede edistyy niin pitkälle, että kuolemaan johtaneeseen tautiin on keksitty lääke.

Näin tieteisusko syrjäyttää Jumalan heidän maailmankuvassaan.

Toiset taas luottavat keinoälyyn. Monet, esimerkiksi Stephen Hawking ja Elon Musk, pitävät sitä potentiaalisena uhkana ihmiskunnalle, mutta keinoälyguru Anthony Levandowski on toista mieltä.

Levandowski unelmoi digitaalisesta superälystä, joka olisi hyväntahtoinen ja toimisi ihmisen parhaaksi – ja jota voitaisiin palvoa jumalana.

Kuulostaa kummalta. Keinoäly pystyy tekemään vain sen, mitä se on ohjelmoitu tekemään.

Maailmaa se ei pysty luomaan, koska koko universumi on jo luotu.

Lähde:

Cascio, Cascio. 2017. Build an AI god? Beware the downsides of this weird tech plan. New Scientist (3.10.).

Uusateistien ärhäkäs strategia on epäonnistunut, New Scientist myöntää

Evoluutiota? Ateistien tunnus on kehittynyt viime aikoina. Kuva: Steve Rainwater, Creative Commons (CC BY-SA 2.0).




Joel Kontinen

Ateistit kernaasti selittävät, että heidän ideologiansa ei ole uskonto. Mutta heidän uusin symbolinsa jäljittelee varhaisten kristittyjen kalamerkkiä.

Aluksi kalan sisällä luki Darwin. Nyt symbolista on tullut virtaviivaisempi, ja kehitysopin isähahmo on saanut väistyä.

Varhaiskristittyjen kalasymboli Efesoksen raunioissa. ΙΧΘΥΣ (ikhthýs) tulee kreikan kielen sanoista Ίησοῦς Χριστός, Θεοῦ Υἱός, Σωτήρ, ’Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Vapahtaja’.

Pääkirjoituksessaan New Scientist myöntää, että Richard Dawkinsin ja muiden uusateistien ärhäkkä strategia on epäonnistunut.

Se sai jumalankieltäjät innostumaan, mutta samalla se vieroitti monet muut, jotka oivalsivat, että uusateismi on yhtä dogmaattista kuin uskonnot ja siis toimii ikään kuin se olisi uskonto.

Jumalharhassa (The God Delusion) Dawkins pyrki osoittamaan, että uskonto on kaiken pahan alku ja juuri.

Monet jumalankieltäjät jäljittelivät tätä näkemystä, mutta nyt myös jotkut ateisteiksi tunnustautuvat tutkijat myöntävät, että uskonnolla on ollut yhteiskuntaa suojaava rooli ihmiskunnan alkuvaiheissa.

Militantit ateistit eivät usko, että uskonnolla enää olisi näin hyvä vaikutus.

Tutkimukset kertovat jotain vallan muuta, joten keskustelu jatkuu.

Jopa Richard Dawkins on joutunut myöntämään, että kristinusko on inspiroinut useita kaikkein aikojen parhaista hengentuotteista.

Ateistien tupaan tuiskii lisää lunta:

Uskontojen väkivaltaisuutta on monesti liioiteltu.

Ateistit mielellään niputtavat kaikki uskonnot yhteen, vaikka olemme viime vuosina nähneet, miten kristinusko eroaa etenkin islamista.

Monet tutkijat myöntävät, että kristinuskon vaikutus on pohjimmiltaan ollut hyvä.

Jeesuksen opetus lähimmäisenrakkaudesta sai kristityt perustamaan kouluja, sairaaloita ja orpokoteja.

Lähetyskentillä kristinuskon vaikutus on ollut hyvin dynaaminen, ja se on poistanut tiedon puutteesta johtuvia epäkohtia.

Monet huomattavat orjakaupan vastustajat olivat tunnustavia kristittyjä.

William Wilberforce (1759–1833) oli kristitty kansanedustaja ja aktivisti, joka taisteli orjakauppaa vastaan vuosikymmenien ajan, kunnes se kiellettiin lailla Brittiläisessä imperiumissa vuonna 1833.

Tunnettu lähetyslääkäri ja tutkimusmatkailija David Livingstone (1813–1873) puolestaan vastusti Afrikassa rehottavaa orjakauppaa.

Modernin tieteen uranuurtajat, esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat Raamattuun uskovia kristittyjä.

Ateismin hedelmiä ei hyvällä tahdollakaan voi luonnehtia hyviksi.

Lähde:

Unholy? Atheists should embrace the science of religion. New Scientist -lehden pääkirjoitus 15. 4. 2017 (julkaistu verkossa 11.4.).

Aamulehti: Uskon ja tieteen sota saa luvan loppua

Kirkonmiehet tutkivat tähtitiedettä ja geometriaa 1400-luvulla. Kuva teoksesta La Vraye Histoire du Bon Roy Alixandre. Public domain.



Joel Kontinen

”Fundamentalistit syyttävät tiedettä sielunvihollisen toiminnaksi. Uusateistien mielestä uskonto on virus, joka väistämättä poistuu, kun ihmiskunta kehittyy.” Näin Kari Salminen kirjoittaa tuoreessa Aamulehden kolumnissaan.

Olisi syytä muistaa, että harva kristitty pitää tiedettä Paholaisen metkuna. Modernin tieteen pioneerit, esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat Raamattuun uskovia kristittyjä, jotka tutkivat luomakuntaa Jumalan kunniaksi.

Skeptikot keksivät tieteen ja uskonnon välisen sodan vasta 1800-luvulla.

Nykyisin moni sekoittaa tieteen löydöt ja tieteen naturalistiset tulkinnat. Ja jostain kumman syystä tiede tarkoittaa liki pelkästään uusdarvinistista evoluutiota.

Monet tieteenalat tulevat mainiosti toimeen ilman evoluutiota. Tämä tietysti ärsyttää darvinisteja, koska he näkevät kaiken evoluution valossa. Ranskalainen jesuiittapappi Pierre Teilhard de Chardin (1881–1955) esimerkiksi sanoi:

”Evoluutio on valo, joka valaisee kaiken tiedon, rata, jota kaiken ajatuksenkulun tulee seurata.”

Tällaista näkemystä ei voida perustella kokeellisesti.

Salminen ryöpyttää taas kerran Richard Dawkinsia ja lainaa kirjallisuuden professori Terry Eagletonin näkemyksiä Dawkinsista.

Eli pitäisi ensin tietää jotain uskonnosta, ennen kuin sitä voi kritikoida.

Salminen suosii esimerkiksi Eero Junkkaalan tavoin Alister McGrathin ratkaisua eli uskonnon ja tieteen vuoropuhelua.

McGrath hakee tukea teistiselle evoluutiolle kirkkoisä Augustinukselta. Hän kirjoitti vuonna 2009 Christianity Todayssä:

”Augustinuksen mukaan Jumala loi universumin, joka oli tarkoituksellisesti suunniteltu edistymään ja kehittymään. Tällaista evoluutiota ei ole suunniteltu mielivaltaisesti, vaan se on ohjelmoitu itse luomisen rakenteeseen. Jumalan kaitselmus valvoo luomisjärjestyksen jatkuvaa kehitystä.”

Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori McGrath sanoo:

"Genesis 1:12 viittaa siihen, että maapallolle annettiin voima tai kyky tuottaa itsestään uutta."

McGrath näkee Aadamin ja Eevan ihmiskunnan symboleina. Hänen mukaansa evoluutio vaikeuttaa uskoa Genesiksen historiallisuuteen.

Mutta olisiko Jeesus kuollut vertauskuvan tai myytin vuoksi? Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas H. Huxley (1825–1895) puhui legendojen juoksuhiekasta, johon kristinusko voi upota.

Huxley ei voinut kunnioittaa kristittyä, joka ei uskonut Raamatun olevan totta.

Ateistien ja kristittyjen kiista tuskin loppuu siihen, että teologit hylkäävät Mooseksen ja omaksuvat Darwinin.

Lähteet:

McGrath, Alister. 2010. What Are We to Make of Adam and Eve? BioLogos (31.3.)

Salminen, Kari. 2016. Sota saa luvan loppua. Aamulehti 17.4. Ihmiset B10.

Darvinismi on panteistinen uskonto, biofysiikan tohtori Kirk Durston sanoo

Charles Darwin patsastelee paikoissa, joista Lenin saattoi vain unelmoida.




Joel Kontinen

Mitä evoluutio on? Esimerkiksi Eero Junkkaala ja jotkut muut teistiset evolutionistit uskovat, että se on Jumalan valitsema luomisen menetelmä.

Harvat tiedemiehet ovat samaa mieltä. Monet näkevät evoluutiossa filosofis-uskonnollisia piirteitä.

Tieteenfilosofi Michael Ruse kirjoitti National Post -lehdessä vuonna 2000, että evoluutio on maailmanselitysmalli, joka kilpailee kristinuskon kanssa. Hän jatkoi: ”Evoluutio on uskonto. Tämä piti paikkansa evoluutiosta alussa ja se pitää edelleenkin paikkansa evoluutiosta."

Tällainen kanta ei ole kovinkaan harvinainen.

Kosmologi Kari Enqvist myöntää, että luonnontiede on saanut uskonnollisia piirteitä.

”On ateisteja, joille jumalankieltäminen on oma uskontonsa", vapaa-ajattelija Petri Karisma myöntää.

Esimerkiksi varhaiskristillisen kalasymbolin korvaaminen Darwin-kalalla ja darwininpäivän vietto kertovat siitä, että ateistit voivat olla hyvin uskonnollisia.

Darwininpäivä on kaiken kukkuraksi saanut yhä enemmän uskonnollisia piirteitä viime vuosina.

C.S. Lewis varoitti tieteisuskosta. Varoitus on yhä ajankohtainen, 50 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer on aikamme tunnetuimpia ateisteja. Vuonna 2005 hän kirjoitti artikkelin, jossa hän luonnehti tiedettä vapahtajakseen.

Tieteisusko elää esimerkiksi lukiolaisten ja vapaa-ajattelijoiden maailmassa.

TV7:n luonto-ohjelmista tunnettu dosentti Lennart Saari sanoo, että evoluutio on pohjimmiltaan uskonnollinen käsite.

Äskettäin Atlantin toiselta puolelta kuului samanlainen viesti. Biofysiikan tohtori Kirk Durston (University of Guelph) uskoo, että darvinismista on tullut nykyaikainen panteistinen uskonto. Siinä luonto tekee tuhansia ihmeitä, joita ei voida toistaa laboratoriossa.

Hänen mukaansa tiedejulkaisut osoittavat vankkumatonta uskoa siihen, että evoluutio voi tehdä mitä villeimpiä, epätodennäköisimpiä juttuja kymmeniä tuhansia kertoja.

Lähde:

Durston, Kirk. 2016. Probability Mistakes Darwinists Make. Evolution News & Views (5.4.).

Darwininpäivälahja Richard Dawkinsille: Uskonto on hyödyllistä yhteiskunnalle, tuore tutkimus kertoo

Uskonto on yleismaailmallinen ilmiö.




Joel Kontinen

Juuri darwininpäivän (12.2.) alla julkaistu tutkimus viittaa vahvasti siihen, että Richard Dawkinsin näkemykset uskonnosta ovat kaikkea muuta kuin tieteellisiä ja että niiden parasta ennen päiväys on mennyt jo ajat sitten.

Äskettäisestä aivoinfarktistaan toipuva Richard Dawkins ei ole viime aikoina menestynyt tieteessä kovin hyvin. Hänen tarinansa itsekkäästä geenistä on kokenut saman kohtalon kuin esimerkiksi roska-DNA ja surkastumat.

Nyt on siis vuorossa uskonto.

Antropologi Benjamin Purzycki (University of British Columbia) kollegoineen uskoo, että modernit yhteiskunnat saavat kiittää syntyään moraalisista ja kaikkitietävistä jumalista.

Tutkijat muotoilivat näkemyksensä monikossa, koska tutkimus perustuu monien eri uskontojen edustajien käyttäytymiseen.

Ihmiset toimivat paremmin ja rehellisimmin keskenään, jos he tietävät, että heidän on tehtävä tiliä teoistaan.

Darvinistisessa maailmankuvassa ei kukaan ole vastuussa kenellekään, ja sen huomaa.

Evoluutiobiologi Dominic Johnson Oxfordin yliopistosta sanoo, että toisin kuin Dawkins olettaa, uskonto ei suinkaan ole myrkky vaan se pitää yhteiskunnan koossa. Hän tosin olettaa sen kehittyneen evoluution myötä.

Science raportoi samansuuntaisista tutkimustuloksista viime vuonna.

Kun seulomme tutkimustulokset tarpeettomasta darvinistisesta ja polyteistisestä kuonasta, huomaamme, että moraali perustuu tosiaankin siihen, että meillä on Lainantaja, joka on laatinut meille turvalliset pelisäännöt.

Niitä noudattamalla voimme hyvin.

Lähde:

Pearce, Fred. 2016. Belief in punitive gods linked with expansion of human societies. New Scientist (10.2.).

Tiedeportaali satuilee yliluonnollisten uskomusten synnystä

LiveSciencen uskonnonopetuksessa käytetään havaintovälineinä savannia ja leijonaa. Kuva: Vince O'Sullivan/Flickr, Creative Commons (CC BY-NC 2.0).




Joel Kontinen

LiveSciencen toimittaja Elizabeth Palermo pohtii paavin USA:n vierailun herkistämänä uskonasioita. Hän ei kuitenkaan liity pyhän isän fanittajiin, vaan lähtee etsimään uskonnon alkuperää Afrikan savanneilta.

Ja koska hän pitää uskontoa evoluution tuotoksena, tulos on ennustettavissa. Hän lainaa Kelly James Clarkin näkemystä varhaisten ihmisten ja luonnon vuorovaikutuksesta.

Näin tämä vanha evoluutiotarina etenee:

Jos esi-isämme vaani Serengetissä antilooppia ja kuuli yhtäkkiä ruohon kahisevan lähellään, hän ei jäänyt pohtimaan, aiheuttiko sen tuuli vai leijona vaan hän lähti varmuuden vuoksi käpälämäkeen.

Luonnonvalinta suosi niitä kaukonäköisiä yksilöitä, jotka keksivät, että seurauksella (kahina) oli syy (leijona).

Ajan mittaan ihmiset alkoivat ehkä pitää monia asioita tarkoituksellisina. He näkivät syy- ja seuraussuhteita myös ilmiöissä, joissa niitä ei todellisuudessa ollut.

Savannin asukkaat näkivät rajuilmat osoituksena yliluonnollisten olentojen vihasta, ja pian syntyi myös joukko muita jumaluuksia.

Esimerkiksi skeptikko Michael Shermer on päätynyt liki samanlaiseen skenaarioon omissa kirjoituksissaan.

Tällainen satuilu voi jossain määrin kuvailla animismia, mutta empiirisen tieteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Uskonto näyttää viehättävän ateisteja yllättävän paljon. Sigmund Freud kirjoitti monoteismin synnystä kokonaisen kirjan, ja äskettäin Science pohti suurten uskontojen syntyä ja yhteiskunnallista funktiota.

Jokin vuosi sitten myös TIME työnsi lusikkansa yhteiseen soppaan.

Tällaiset spekulaatiot on parasta luokitella roskatieteeksi (engl. junk science). Niitä ei voi havainnoida eikä varmentaa tieteen menetelmin.

On hyvä muistaa, että nykytiede syntyi kristinuskon innoittamana, ja monet tieteen pioneerit, esimerkiksi Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur, olivat tunnustavia kristittyjä.

Tarinoinnista voimme sen sijaan kiittää Rudyard Kiplingiä ja darvinisteja.


Lähde:

Palermo, Elizabeth. 2015. The Origins of Religion: How Supernatural Beliefs Evolved. LiveScience (5.10.).

Luonnonpalvojan uudet kuolemansynnit

Moni kuvittelee, että Maa on hänen äitinsä. Kuva: Dan Lietha, Answers in Genesis.



Joel Kontinen

Moni nykyaikainen luonnonpalvoja uskoo, että maa on hänen äitinsä ja apinamies hänen isänsä. Tämä johtaa vaivihkaa siihen, että myös moraalia täytyy muuttaa.

Mäntän Serlachiuksen Göstä -museossa on esitelty aikamme käsityksiä kuolemansynneistä, joita Aamulehti luonnehti superpaheiksi.

Uudet kuolemansynnit ovat yksinäisyys, lapsuuden loppu, eläinrääkkäys, köyhyys, nationalismi, vapaudenriisto ja ympäristötuho. Vihreä ideologia vilahtaa tai jopa paistaa näiden paheiden takaa.

Se on monilta osin rappeutunut luonnon palvonnaksi.

Mutta meidän tulisi muistaa, että Äiti Maa tai Isä Apinamies ei voi säätää meille absoluuttisia lakeja, koska molemmat ovat satuolentoja.

Vaikka moni on kääntänyt selkänsä kristinuskon Jumalalle, ihmiset eivät siitä huolimatta ole tyytyväisiä. He etsivät vastauksia esimerkiksi luonnon palvonnasta tai muista muinaisuskonnoista.

Vastaus löytyy vain ja yksinomaan Kristuksen ristin juurelta. Niin kuin rokkipappi Tarvo Laakso laulaa:

"Krusifiksin juurella palan halusta / tehdä jälleen parannuksen
krusifiksin juurella alan alusta / alla suuren armahduksen." (Krusifiksi juurella (1981)


Lähde:

Iso-Ettala, Sirkka. 2014. Kaksin verroin syntistä menoa Mäntässä. Aamulehti 11.10. B12–13.

Katri Helena, vainajat ja yliluonnolliset ilmiöt mediassa

Hugo Simbergin fresko Kuoleman puutarha Tampereen tuomiokirkossa. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Kiinnostus yliluonnollisiin ilmiöihin on tuskin laantunut viime aikoina. Enkeleiden lisäksi ihmisiä kiinnostaa myös tuonpuoleisen maailman ilmiöt ja ihmiset.

Aamulehti kertoo, että laulaja Katri Helena Kalaoja sanoo saavansa viestejä kuolleilta läheisiltään. YLE esittää ranskalaissarjaa Kuolleista palanneet (Les Revenants), jossa vainajat tupsahtavat elävien maailmaan vuosia kuolemansa jälkeen.

Trendi on sama kuin suomalaisessa muinaisuskonnossa ja monissa kolmannen maailman heimouskonnoissa, joissa vainajien uskotaan yhä osallistuvan yhteisön elämään.

Vaikka kiinnostus yliluonnolliseen onkin hyväksi, siinä on myös huolestuttavia piirteitä. Raamatun mukaan ihminen ei saa leikitellä spiritistisillä ilmiöillä.

Kielto on meidän parhaaksemme, koska myös pahoja enkeleitä on oikeasti olemassa.



Lähde:


Ala-Korpela, Anu. 2014. Toisten maailmojen ammattilaiset. Aamulehti 8.6., B24–27.

Druidismi: Luonnon palvonta lisääntyy Euroopassa

Stonehenge on druidien Mekka. Kuva Wikipediasta. (Creative Commons Attribution 2.0 Generic license).



Joel Kontinen

Ihminen tietää intuitiivisesti, että häntä korkeampi olento on olemassa. Jälkikristillisessä kulttuurissamme monet haluavat luoda oman käsityksensä Jumalasta. He haluavat kesymmän version, joka ei vaadi heitä noudattamaan moraalisääntöjä. He pitävät niitä liian kahlitsevina.

Jotkut kääntyvät ateismiin. Mutta moni hakee edes jonkinlaista kosketusta yliluonnolliseen. Karhun kansa ja jälleensyntymistä opettavat itämaiset uskomukset eivät ole poikkeuksia, vaan esimerkiksi panteismiin vivahtava druidismi on viime vuosina saanut lisää kannattajia.

”Olen aina ollut spirituaalinen. Minulle druidius edustaa henkistä, kulttuurista ja uskonnollista maailmankatsomusta. Yritän muistaa, että olen osa maan äitiä ja saan siitä energiaa”, sanoi englantilainen syöpätutkija ja kotiäiti Rebecca Martin hiljattain Aamulehden jutussa.

Monen muun druidin tavoin Martin palvoo maaemo Gaiaa ja suojelee luontoa. Hän asuu lähellä druidien pyhää paikkaa Stonehengeä, jossa he viettävät kesäpäivän seisausta ja muita Maan kierrosta kertovia juhlia.

Kristinusko perustuu todellisiin historiallisiin tapahtumiin, joilla oli silminnäkijöitä. Druidismi sen sijaan perustuu siihen, että ihminen käsittää, että materian lisäksi maailmassa on myös aineeton ulottuvuus. Mutta hän ei vielä ole valmis tunnustamaan Luoja-Jumalaa, jolle hän on vastuussa teoistaan.

Uuspakanat tekevät niin kuin apostoli Paavali sanoo kirjeessään roomalaisille – he palvovat luontoa Luojan asemesta.


Lähde:

Mård, Anna. 2014. Druidi palvoo maaemoa ja luontoa. Aamulehti 3.4., A21.

Karhun kansa ja muut pakanauskonnot rantautuvat Suomeen

Uusi uskonnollinen yhdyskunta sai nimensä karhusta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aamulehti julkaisi sunnuntaina kuuden sivun reportaasin Karhun kansa -nimisestä uuspakanallisesta yhteisöstä, josta viime joulukuussa tuli ensimmäinen virallisesti hyväksytty (rekisteröity) selvästi pakanallinen uskontokunta Suomessa.

Lehti yrittää selvittää, mikä uuspakanuudessa viehättää. Jutussa haastatellut yhteisön jäsenet pitivät kristinuskoa liian lakihenkisenä, mutta he eivät olleet valmiita omaksumaan ateismia.

Karhun kansa näyttää olevan paluu jonkinasteiseen animismiin, jossa elämää ja henkiä nähdään puissa, kivissä ja kannoissa ja oikeastaan kaikkialla. Voinemme nähdä siinä ikivanhaa luonnon palvontaa.

Vaikka monet arvostavat tiedettä suuresti, luonnon palvonta ei ole kadonnut mihinkään. Äiti Maa on usein syrjäyttänyt Isä Jumalan ihmisten ajattelussa.

Sääntöjä ei tässä uskonnossa ole, joten jokainen saa palvoa luontoa niin kuin itse haluaa. Tämä houkuttelee monia. He haluavat itse laatia omat moraalisääntönsä. Pohjimmiltaan se on kuitenkin itsepetosta.

Uuspakanuutta ei voida pitää rationaalisena uskontona, ja se eroaa myös siltä osin kristinuskosta.

Kristinusko on historiaan tiukasti ankkuroitu uskonto. Historiantutkimus ja arkeologia ovat todentaneet monia sen pääväitteistä. Uususkonnot eivät sen sijaan pyrikään totuuteen.

Suomalaisiin muinaisuskomuksiin perustuva uskonto viehättää samasta syystä kuin jälleensyntymistä opettavat idän ideologiat.

Rukouksiin suomalaiset muinaisjumalat eivät kykene vastaamaan.



Lähde:

Karhunkorpi, Marjaana. 2014. Malja teille, esi-isät. Aamulehti 16.3. Sunnuntai 10–15.

Kyselytutkimus: ”ET ei uhkaa uskontoa”

ET ei New Scientistin mukaan uhkaa uskontoa. Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Kun tieteessä ei juurikaan tapahdu, populaarilehdet ryhtyvät spekuloimaan. Tuorein esimerkki on New Scientistin viehtymys ulkoavaruuden elämään. Viime viikolla lehti pohti, miten avaruusolioiden kanssa tulisi kommunikoida. Nyt vuorossa on ET:n vaikutus uskontoon.

Lontoon Royal Societyssä käsiteltiin viime tiistaina kyselytutkimusta, jossa kartoitettiin ihmisten käsitystä siitä, miten elämän löytyminen avaruudesta vaikuttaisi heidän uskoonsa. Systemaattisen teologian professori Ted Petersin laatimaan tutkimukseen vastasi 1300 ihmistä lähinnä USA:ssa. He edustivat eri uskontoja, joskin osa piti itseään uskonnottomina.

ET:n löytyminen ei juurikaan vaikuttaisi buddhalaisten uskoon. Roomalaiskatolilaisista vain 8 prosenttia arveli, että se heikentäisi heidän uskonnollista vakaumustaan. Protestantitkaan eivät oleta sen tekevän loppua heidän uskostaan. Prosentti uskonnottomista tai ateisteista arveli löydön vaikuttavan heidän ”uskoonsa”.

Pienistä vihreistä miehistä on joka tapauksessa tullut uskonnollisen palvonnan kohteita. Suurin syyllinen lienee darvinistinen evoluutio.

New Scientist kertoi myös astrobiologi Paul Daviesin näkemyksistä. Hänen mukaansa Jeesus tuli pelastamaan ihmiskunnan eikä delfiinejä, neandertalinihmisiä tai ET:itä. Hänen mukaansa ulkoavaruuden elämä voi uhata kristillistä uskoa.

Aidon kristillisen maailmankatsomuksen mukaan neandertalinihmiset ovat ihmisiä, Aadamin jälkeläisiä, siinä missä Paul Davieskin. Raamattu ei puhu mitään maapallon ulkopuolisesta elämästä, joten kannattanee jättää spekulaatiot sikseen.

New Scientist olisi myös voinut pohtia, miten ateismille tai uskolle evoluutioon käy, jos ilmenee, että ulkoavaruudessa ei olekaan älyllistä elämää.


Lähde:

Griggs, Jessica. 2010. Religion could survive discovery of ET, survey suggests. New Scientist (26.1.) http://www.newscientist.com/article/dn18437-religion-could-survive-discovery-of-et-survey-suggests.html?DCMP=NLC-nletter&nsref=dn18437

Ateismi 3.0: Uskonto on hyväksi ihmisille ja yhteiskunnalle

Bruce Sheiman on ateisti, joka puolustaa uskontoa.



Joel Kontinen


Militantit ateistit ovat kaiuttaneet ideologiaan varsin kovaäänisesti viime vuosina. Richard Dawkins, Christopher Hitchens ja Sam Harris eivät juurikaan ole mainostaneet uskonnon myönteisiä puolia.

Uusi ateistien sukupolvi ei kuitenkaan suhtaudu uskontoon yhtä aggressiivisesti. Bruce Sheiman esimerkiksi puolusti uskontoa kirjassaan An Atheist Defends Religion: Why Humanity Is Better Off with Religion than Without It (2009).

Sheimanin mukaan uskonto antaa miljoonille uskoville elämäntarkoituksen, kannustaa heitä huolehtimaan toisista ihmisistä ja edistää terveyttä. Hän myöntää, että kristinusko on motivoinut monia länsimaisen sivilisaation saavutuksia.

Bruce Sheiman ei suinkaan ole viimeinen mohikaani aateveljiensä joukossa. Uskontoon myönteisesti suhtautuvia ateisteja alkaa olla niin runsaasti, että USA Today otti käyttöön ilmaisun ateismi 3.0.

Myös Harvardin yliopiston humanistinen kappalainen Greg M. Epstein ja entinen YK:n virkailija Austin Dacey kuuluvat uuden polven ateisteihin, joiden mielestä uskonnolla on tärkeä funktio yhteiskunnassa.

Tällainen "evoluutio" on tervetullutta, varsinkin näin Charles Darwinin juhlavuotena.


Lähde:

Burke, Daniel. 2009. Atheism 3.0 finds a little more room for religion. USA Today. (19.10.)
http://www.usatoday.com/news/religion/2009-10-19-atheism-belief_N.htm

Ateisti puolustaa uskontoa

Ateistin uutuuskirjan yllättävä sanoma: uskonto on hyödyllistä.



Joel Kontinen

Uskonto on ihmisille hyväksi. Se antaa elämälle tarkoituksen, ja tekee heistä onnellisia. Uskonto on hyväksi myös yhteiskunnalle, koska varsinkin kristityt ovat perustaneet kouluja ja sairaaloita ja auttavat hätääkärsiviä.

Ajatus ei sinänsä ole uusi. Teologit ja sosiologit ovat tienneet tämän jo vuosikausia, mutta nyt idea tulee varsin yllättävästä lähteestä.

Ateistina itseään pitävä Bruce Sheiman päätyy kirjassaan An Atheist Defends Religion: Why Humanity Is Better Off with Religion than Without It näin yllättävään lopputulokseen.

Richard Dawkins, Christopher Hitchens ja muutama muu militantti ateisti ovat viime vuosina ilmeisesti T. H. Huxleyn esimerkin innoittamina käyneet ankarasti uskonnon kimppuun. Nyt ohjelmassa näyttää seuraavan maltillisten ateistien puheenvuoro.

Äskettäin Sheimanin ateistikollega Bradley Monton puolusti älykästä suunnittelua.

Mitähän ateistit seuraavaksi keksivät puolustaa? He voisivat vaikkapa osoittaa, että Nooan ajan vedenpaisumus auttaa selittämään fossiilihautausmaiden synnyn ja että tyhjä hauta kertoo vakuuttavasti Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Meidän kannattaa muistaa, että myös C. S. Lewis oli ateisti ennen kuin hänestä tuli kristinuskon ehkä tunnetuin puolustaja.


Lähde:

Galli, Mark. 2009. A Pretty Good Religion. Christianity Today. (27.8.) http://www.christianitytoday.com/ct/2009/augustweb-only/134-41.0.html

Skeptikon näkemys uskonnon evoluutiosta

Skeptikko Michael Shermer pohtii uskonnon alkuperää. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Ihmisillä on tapana selittää kaikki olevainen omasta maailmankuvastaan käsin. Tämä ei liene ihme, sillä oman näkemyksen kannalta hankalasti selitettävät ilmiöt aiheuttavat herkästi kognitiivista dissonanssia.

Niinpä esimerkiksi Sigmund Freud kehitti teorian (tai pikemminkin hypoteesin) uskonnon alkuperästä. Hän selitti freudilaiseen tapaan, mistä uhraaminen sai alkunsa.

Hiljattain Skeptic- lehden päätoimittaja Michael Shermer ilmaisi oman käsityksensä uskonnon alkuperästä. Hänen mukaansa ihmiset uskovat Jumalaan, koska meillä on taipumus etsiä syy- ja seuraussuhteita luonnonilmiöistä. Shermer keittää selityssoppansa animistien uskomuksista, Afrikan savannien äänistä ja sosiaalisesta tarkoituksenmukaisuudesta.

Michael Shermer on ateisti, joka pitää darvinistista evoluutiota totena. Hänen mukaansa uskonto on evoluution oheistuote, joka on lajillemme eduksi.

Shermer otaksuu, että Afrikan savanneilla aikoinaan eläneet villi-ihmiset yhdistivät ruohon kahinan petoeläimiin ja myöhemmin oppivat näkemään muitakin syy- ja seuraussuhteita luonnossa. Hänen mukaansa tämä on johtanut siihen, että ihmiset uskovat sieluun, henkiin, jumaliin, demoneihin, enkeleihin, avaruusolioihin, älykkääseen suunnitteluun ja hallitusten salajuoniin.

Luonnonvalinta näyttelee Shermerin selityksessä keskeistä roolia. Meille on hyväksi elää sovussa muiden ihmisten kanssa, ja uskonto tarjoaa tähän normiston, joka palvelee lajimme kehitystä.

Moraali ja uskonnot ovat siis luonnonvalinnan juonia saada meidät noudattamaan sosiaalisia ja moraalisia sääntöjä. Jossain vaiheessa ihmiset keksivät ulkoistaa normien alkuperän, ja näin Jumala kehitettiin lainantajaksi.

Shermerin selitykset uskonnon kehityksestä eivät ole sen vakuuttavampia kuin Freudin tarinointi. Ne ovat enimmäkseen perinteistä darvinistista satuilua. Näyttää siltä, että niiden ensisijainen tarkoitus on vähentää Shermerin omaa kognitiivista dissonanssia.



Lähde:

Shermer, Michael. 2009. Homo religious. http://skepticblog.org/2009/08/18/homo-religious/

Aatehistorian tuntija ryöpyttää tiedeuskovaisia

Kirjallisuuden professori ja filosofi käyvät Richard Dawkinsin kimppuun. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Richard Dawkins kirjoittaa olennosta, jonka olemassaoloon hän ei usko. Kirjallisuuden professori Terry Eagleton taas kertoo Ditchkinsistä, kuvitteellisesta ateistista, joka käy omaa sotaansa kuvitteelliseksi olettamaansa Jumalaa vastaan. Ditchkins pitää uskontoa kaiken pahan alkuna ja juurena, vaikkei hän juurikaan ole perehtynyt siihen, mistä kirjoittaa.

Ditchkins on yhdistelmä Richard Dawkinsista ja Christopher Hitchensistä, joita toimittaja Kari Salminen luonnehti tuoreessa kirjaesittelyssään uuden ateismin ja rationaalisen maailmankuvan profeetoiksi.

Ateistista maailmankuvaa on tosin miltei mahdotonta kutsua rationaaliseksi. Ateisti joutuu lainaamaan rationalisminsa juutalaiskristillisestä perinnöstämme.

Kari Salminen esitteli Aamulehdessä kaksi uskontoa käsittelevää kirjaa, joiden lähestymistapa eroaa tyystin viime vuosina uutisissa olleiden militanttien ateistien pamfleteista. Terry Eagletonin Reason, Faith and Revolution: Reflections on the God Debate (Yale University Press, 2009) ja Slavoj Zizekin, John Milbankin ja Creston Davisin The Monstrosity of Christ. Paradox or Dialectic? (The MIT Press, 2009) lähestyvät aihetta filosofian historian perspektiivistä.

Eagleton on verrannut Dawkinsin kirjoituksia uskonnosta henkilöön, joka esitelmöi biologiasta vaikka tuntee ainoastaan Ison-Britannian lintuoppaan. Moni muukin on syyttänyt Dawkinsia siitä, ettei hän ole vaivautunut ottamaan selvää siitä, mitä hän niin kiivaasti riepottelee.

Salminen toteaa:

Uusateistit väittävät, etteivät uskonnot ole ikinä tuottaneet mitään hyvää. Väite on todistusaineiston valossa suoranainen valhe. Valistuksen ja kehityksen nimissä puhuvat eivät olekaan kiinnostuneet epäoikeudenmukaisuuksista, joita vastaan uskonnolliset ryhmittymät ovat taistelleet.

Kristillinen kirkko on monin paikoin taistellut yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Esimerkiksi orjakauppaa vastustanut William Wilberforce oli vakaumuksellinen kristitty. Kristityt edistivät tasa-arvoa ja koulutusta. Yliopistolaitos syntyi katolisen kirkon suojissa aikana, jota ateistit mielellään kutsuvat pimeäksi keskiajaksi – koska eivät tunne Euroopan kulttuurihistoriaa.

Salminen jatkaa:

Dawkins ja Hitchens ovat luoneet Jumalan kuvakseen. Heidän Jumalaansa ei kristinusko tunne, eikä ihme, sillä Dawkins on muovannut sen oman tieteellis-teknisen maailmankuvansa näköiseksi olennoksi.

Jos Dawkins tutustuisi Uuden testamentin Jeesukseen, hänen kirjoituksensa voisivat muuttua varsin paljon.


Lähteet:

Eagleton, Terry. 2006. Lunging, Flailing, Mispunching. London Review of Books. (19.10.) http://www.lrb.co.uk/v28/n20/eagl01_.html

Salminen, Kari. 2009. Uskonnosta voi keskustella älykkäästi. Aamulehti 2.7. B17.

Evolutionistien ohjelmajulistus

Tässä on osa evoluution hyvästä sanomasta. Piirros: José-Manuel Benito Álvarez, Wikipedia.


Joel Kontinen

En usein saa sähköpostia, joka alkaa sanoin “Hyvät evolutionistitoverit”, mutta alkuviikosta sain tällaisen viestin. Lähettäjä oli pastori Michael Dowd, joka ilahdutti minua The Evolutionary Times - uutiskirjeellään.

Jos kuvittelet, että evoluutio ei ole uskonto, et ehkä ole kuullut pastori Dowdin puhuvan “yhteisestä luomismyytistämme – kosmoksen suuresta kertomuksesta.”

Michael Dowd tunnetaan kirjastaan Thank God for Evolution. Pastori Dowd tuntuu olevan täynnä suuria odotuksia. Hän sanoo olevansa evolutionarinen evankelista, joka matkustaa ristiin rastiin Pohjois-Amerikkaa “kertomalla uskonnollisesti inspiroivalla tavalla tieteen valtavirran esittämää universumin 14 miljardin vuoden historiaa.”

Aivan. Dowd sanoo, että evoluutio on uskonnollisesti inspiroivaa. Sen lisäksi, että hän aloitti sähköpostinsa sanoin “Hyvät evolutionistitoverit” hän päätti sen ilmauksella “Yhdessä evoluution puolesta”.

Hänellä on muutenkin tapana viljellä värikkäitä ilmauksia, esimerkiksi ”matelijamenneisyys” (lizard legacy) ja ”marakattimieli” (monkey mind) havainnollistaakseen hyvää sanomaansa siitä, että olemme osa eläinkuntaa.

Hän luonnostelee tavoitteensa The Evolutionary Timesissa:

Kaksiosainen visiomme: (1) Vuoteen 2050 mennessä valtaosa uskonnollisista ja uskonnottomista ihmisistä kaikkialla maailmassa on riemullisesti omaksunut evolutionistisen, ekologisen maailmankatsomuksen.

(2) Näemme myös, että vuosisadan puoleenväliin mennessä ihmiskunta on symbiootisessa yhteydessä teknologiamme ja yhteiskunnallisten rakenteidemme kanssa suurelta osin siirtynyt kaikkia osapuolia hyödyntävään suhteeseen laajemman elämänmuotojen joukon kanssa, jonka osa me olemme.

Näyttänee siis siltä, että pastori Dowdin tavoite on perustaa uusi sekulaarinen uskonto, joka yhdistää aikamme kaksi suurta kvasitieteellistä rakennelmaa: uusdarvinistisen evoluution ja uskon ihmistekoisen ilmastonmuutoksen vääjäämättömyyteen.

Pastori Dowdin kotisivuilla näytelmäkirjailija Bill Bruehl luonnehtii kirjaa Thank God for Evolution seuraavin sanoin: “Tämä on hyvin tarpeellinen kirja, jopa pyhä kirja, kirjoitus, joka kertoo hengellisestä herätyksestä kaikkien uskontojen edustajille sekä myös järjestäytyneiden uskontojen ulkopuolella eläville ihmisille.”

Valitettavasti tämä “hengellinen uudistus” on täysin vastoin kristinuskon opetuksia. Apostoli Paavali olisi kutsunut sitä suureksi eksytykseksi. Vaikka esimerkiksi Skeptic-lehden päätoimittaja Michael Shermer on ylistänyt Dowdin kirjaa, luulisi, että evoluutiota on entistä vaikeampi luokitella puhtaasti tieteeksi.

Lienee syytä välittää pastori Michael Dowdille suurkiitokset siitä, että hän rohkenee osoittaa evoluution todellisen luonteen.

Lähde:

The Evolutionary Times. 25. 11. 2008. http://thankgodforevolution.com/newsletter/200811