Richard Dawkins käytti Ernst Haeckelin sikiökuvia todisteena evoluutiosta

Ernst Haeckelin sikiökuvat tiedettiin väärennöksiksi jo 135 vuotta sitten. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Richard Dawkins käytti Ernst Haeckelin väärennettyjä sikiökuvia todisteena evoluutiosta vuonna 2008 kuvatussa TV-sarjassa The Genius of Charles Darwin, josta ainakin osa on nähtävissä You Tubissa.

Ernst Haeckel julkaisi surullisenkuuluisat sikiökuvansa alun perin teoksessa Generalle Morphologie der Organismen vuonna 1866. Hän spekuloi, että eri lajit näyttävät samoissa kehitysvaiheissa samanlaisilta. Tämän hypoteesin mukaan ihminen käy siis lävitse esimerkiksi kalavaiheen ennen syntymäänsä.

Osa Haeckelin aikalaisista epäili hänen sikiönkehitysmalliaan. Jo vuonna 1874 professori Wilhelm His totesi piirrosten olevan väärennyksiä.

Vuonna 1997 Michael K. Richardson kollegoineen julkaisi Anatomy and Embryology-lehdessä kuvia siitä, miltä eri lajien sikiöt oikeasti näyttävät. Ne erosivat jyrkästi Haeckelin piirtämistä kuvista.

Sekä Science että New Scientist raportoivat Richardsonin löydöistä. Viimeistään nyt olisi kuolinkellojen pitänyt soida Haeckelin väärennöksille, mutta niitä muistuttavia kuvia näkyi pitkään senkin jälkeen esimerkiksi suomalaisissa lukion biologian oppikirjoissa.

Näyttää siltä, että joko Richard Dawkins ei lue tiedelehtiä tai ei välitä tutkimuksista, jotka esittävät evoluutiota huonossa valossa.

Tai sitten hänen mielestään maailmankatsomusten välisessä kamppailussa saa käyttää harhaanjohtavia todisteita.

Hiljattain Richard Dawkins torjui Stephen Meyerin kutsun väitellä evoluutiosta. Meyerin kirja Signature in the Cell julkaistiin syyskesällä.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Dawkins kieltäytyy edes keskustelemasta darvinismista sen kriitikoiden kanssa. Reilu vuosi sitten hän ei esimerkiksi suostunut väittelemään turkkilaisen evoluutioskeptikon Harun Yahyan kanssa.

Dawkins olisi tuskin menestynyt väittelyssä, jos hän olisi käyttänyt Haeckelin sikiökuvia todisteena lajien samankaltaisuudesta.





Lähteet:


Grigg, Russell. 1998. Fraud rediscovered. Creation 20:2, 49–51.

West, John. 2009. No Joke: Richard Dawkins Still Peddling Haeckel’s Fraudulent Embryo Diagrams! Evolution News & Views (8.10.) http://www.evolutionnews.org/

Suomalaiset kreationistit julkaisivat tutkimuksen huippulehdessä

Joel Kontinen

Biokemisti Pauli Ojala ja professori Matti Leisola julkaisivat tutkimuksen Ernest Haeckelistä Journal of Creation –lehdessä.[1] Journal of Creation on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä erittäin arvostettu kreationistinen peer-review[2] -julkaisu.


Ernst Haeckel: evoluution markkinamies

Ernst Haeckel (1834-1919) oli saksalainen eläintieteen professori, joka saavutti kuuluisuutta tehdessään evoluutiota tunnetuksi. Haeckel oli evoluution ehkä innokkain markkinoija manner-Europassa. Hän ei kaihtanut keinoja popularisoidessan näkemystä, jonka mukaan ihminen oli vain yksi eläimistä.

Nykyisin Haeckel muistetaan lähinnä väärennetyistä sikiökuvistaan. Hän väitti, että tietyssä kehitysvaiheessa eri lajien sikiöt muistuttavat toisiaan. Jo hänen tiedemieskollegansa osoittivat, että Haeckel erehtyi.[3] Haeckelin näkemys sai kuoliniskun viimistään vuonna 1997, kun johtavat tiedelehdet Science ja New Scientist julkaisivat sikiökuvia, jotka paljastivat Heckelin väärentäneen omia piirroksiaan sumeilematta.

Toinen Haecklin ”löydös” oli apinamies, joka sai nimen Pithecanthropus alalus, ”puhekyvytön apinamies”. Löydön tueksi ei ollut tarjota edes yhtä hammasta, ja tästä välimuodosta luovuttiin melko pian.

Haeckel myös väitti löytäneensä elollisen ja elävän välimuodon, jota hän kutsui moneroniksi.

Darwinin bulldoggina tunnettu Thomas Huxley sanoi löytäneensä Haeckelin kuvaileman olennon Pohjois-Atlantilta. Huxley antoi sille tieteelliseltä kalskahtavan nimen Bathybius haeckelii. Löytö osoittautui myöhemmin kipsiksi.


Tarkoitus näytti pyhittäneen Haeckelin keinot. Hän uskoi, että valkoinen ”rotu” oli kehittyneempi kuin tummat ”rodut”. Näin hän tuli samalla innoittaneeksi 1900-luvulla hyvin yleistä rodunjalostusta ja natsien rotu-oppia.

Viitteet

[1] Ojala, Pauli J. ja Leisola, Matti. 2007. Haeckel: legacy of fraud to popularise evolution. Journal of Creation 21:3, 102-110.
[2] Peer review eli vertaisarviointi tarkoittaa käytännössä sitä, että vähintään kahden asiantuntijan on hyväksyttävä kirjoittajien tutkimus ennen kuin se voidaan hyväksyä
[3] Grigg, Russell. 1996. Ernst Haeckel: Evangelist for Evolution and Deceit. Creation 18:2, 33-36.