maanantai 21. elokuuta 2017

Kalan uinti inspiroi tehokkaampia robotteja

Kuva: Eric Engbretson, U.S. Fish and Wildlife Service. Public domain.




Joel Kontinen

Suunnittelu on niin ilmeistä luomakunnassa, että sitä on entistä vaikeampi kieltää. Monet luonnossa näkyvät ratkaisut ovat moninkertaisesti nerokkaampia kuin mitä ihmiset ovat kyenneet pitkän suunnittelun ja puurtamisen jälkeen tekemään.

Monesti ihminen vain matkii sitä, minkä Jumala loi ensin.

Biomimetiikasta eli luonnossa ilmenevien nerokkaiden ratkaisujen jäljittelystä on tullut tuottava ja trendikäs tutkimusala.

Äskettäin Physical Review Fluids julkaisi Mehdi Saadatin ja kollegoiden tutkimuksen siitä, miten taloudellisesti kalat uivat.

Ne käyttävät pyrstöään optimaalisesti. Miltei kaikki kalat ja monet muut vesieläimet liikuttavat pyrstöään jokaisella iskulla osapuilleen 33 – 100 prosenttia pituudestaan.

Insinöörit pyrkivät hyödyntämään tätä tietoa suunnitellessaan tehokkaampia (ja hiljaisempia) pienoissukellusveneitä, joissa ei tarvita potkuria.

Insinöörit ovat aiemmin hakeneet inspiraatiota esimerkiksi majavan turkista (parempi märkäpuku), luustomme voitelujärjestelmästä (tehokkaampia teollisia voiteluaineita), kissan viiksistä (robotteja), hain evistä (lentokerosiinin säästämiseksi) ja hopeamuurahaisesta (tehokkaampia jäähdytyspintoja).

Luettelo ei ole alkuunkaan tyhjentävä, mutta jo nyt voimme apostoli Paavalin tavoin sanoa:

”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” (Room. 1: 19 – 20.)

Lähde:

Skibba, Ramin. 2017. Solving how fish swim so well may help design underwater robots. New Scientist (21.8.).

lauantai 19. elokuuta 2017

Evolutionistien pulma: pienet vihreät miehet pysyttelevät piilossa

Eikö täältäkään? Galaksi NGC 5949. Kuva: ESA/Hubble & NASA.




Joel Kontinen

Universumi on niin laaja, että älykästä elämää pitäisi olla siellä sekä täällä, ainakin evolutionistien mukaan.

Monet eivät voi hyväksyä sitä, että Maa olisi ainutlaatuinen. He uskovat, että kun elämä on kerran syntynyt täällä, sen on täytynyt kehittyä myös muualla täysin spontaanisti.

Evolutionistit joutuvat tavan takaa keksimään uusia selityksiä, kun he eivät ole saaneet ensimmäistäkään havaintoa ulkoavaruuden elämästä.

Eläkepäivistään nauttiva astrofyysikko Daniel Whitmire ehtii välillä spekuloida, että myös muut (oletetut) sivilisaatiot ovat saattaneet kehittyä yhtä hitaasti kuin meidän. Täällä esimerkiksi radio keksittiin vasta satakunta vuotta sitten.

Whitmire arvelee, että muuallakin on saatettu herätä varsin myöhään, joten he eivät ole vielä ehtineet ottaa meihin yhteyttä.

Kaikki pienten vihreiden miesten oletettavasti lähettämät viestit ovat olleet vääriä hälytyksiä, vaikka kukin niistä herätti aikoinaan melkoisesti huomiota.

Selitys on monesti ollut paljon proosallisempi kuin mitä evolutionisti olisi toivonut.

Evolutionistit joutunevat pettymään vielä monesti, koska elämä syntyy vain elävästä.

Lähde:

University of Arkansas, Fayetteville. 2017. Where is everybody? The implications of cosmic silence. Science Daily. (11.8.).

torstai 17. elokuuta 2017

”100 miljoonaa vuotta” vanhat kukat näyttävät niin tuoreilta kuin ne olisi poimittu eilen

Eucryphia. Kuva: MPF, CC BY-SA 3.0. Tämän kukan muinaiset lähisukulaiset löytyivät Burmasta.



Joel Kontinen


Charles Darwin kutsui kukkien evoluutiota inhottavaksi mysteeriksi (abominable mystery), koska ne eivät näyttäneet sopivan hänen ajatusmaailmaansa.

Eikä arvoitus ole ratkennut yli 150 vuodessa. Varhaisimmat kukat näyttävät aivan nykykukilta, eli niiden evoluutio loistaa poissaolollaan.

Äskettäin kaksi Oregonin valtionyliopiston emeritusprofessoria, George Poinar Jr. ja Kenton Chambers, raportoivat Burmasta eli Myanmarista löydetyistä seitsemästä ”100 miljoonaa vuotta” vanhasta kukasta.

Dinosaurusten ajan kasvit viihtyvät yhä keskuudessamme.

Poinar sanoi, että meripihkaan kivettyneiden kukkien osat näyttivät niin tuoreilta, että ne olisi voitu poimia eilen puutarhasta.

Ne ovat sitä paitsi sukua nykyisin kukkiville lajeille.

Meripihkaan hautautuneet eläimet ja kasvit haastavat evoluution osoittamalla, että sitä ei ole tapahtunut.

Ne haastavat myös uskon vuosimiljooniin. Miten kukka voisi säilyä 100 miljoonaa vuotta näyttämättä ikäänsä?

Lähde:

Oregon State University. 2017. Seven complete specimens of new flower, all 100 million years old. Science Daily (15.8.).

tiistai 15. elokuuta 2017

Karhukainen uhmaa darvinistisia selityksiä superkyvyillään

Pieni mutta sitkeä. Kuva: E. Schokraie, U. Warnken, A. Hotz-Wagenblatt, MA. Grohme, S. Hengherr et al. Comparative proteome analysis of Milnesium tardigradum in early embryonic state versus adults in active and anhydrobiotic state. PLoS ONE 7(9): e45682 (2012). Creative Commons (CC BY 2.5).





Joel Kontinen

Apostoli Paavali kirjoitti Rooman kristityille, että Jumalan teot näkyvät kaikkialla. Me näemme ne kukkien väriloistossa, luonnon matemaattisessa tarkkuudessa (etenkin fraktaaleissa ja Fibonaccin lukujonoissa).

Myös solujemme nanomoottorit ja DNA:n korjausmekanismit kertovat luomisesta.

Lisäksi joissain eläimissä on niin häkellyttäviä piirteitä, että evoluutio ei olisi niitä voinut keksiä: aavikkolisko uhmaa painovoimaa, kaljurotta selviää miltei tyystin ilman happea ja karppi jopa täysin ilman sitä.

Mutta ehkä kaikkien oudoin luotu on pikkuruinen karhukainen, jonka on uhmannut evoluutiota jo ”530 miljoonaa vuotta”.

Karhukainen on eläinkunnan ekstreme-mestari, joka selviää hengissä jopa jäätymisestä.

Tuore tutkimus selvitti, miten se pystyy selviytymään, vaikka sen solut kuivuisivat. Karhukaiset tuottavat proteiinia, jonka avulla niiden solut säilyttävät rakenteensa myös täysin ilman vettä.

Lähde:

Woodward, Aylin. 2017. Tardigrade genomes help explain how they survive without water. New Scientist (27.7.).



sunnuntai 13. elokuuta 2017

Dinokauden älykkäästi suunniteltu merilintu osasi sukeltaa

Dinokauden merilintu osasi nykylintujen metkun.




Joel Kontinen

Auringon alla ei ole kovin paljon uutta.

Dinosaurusten kaudella elänyt merilintu osasi kaikesta päätellen nykylintujen tavoin sukeltaa, mikä kertoo erittäin älykkäästä suunnittelusta.

Science Daily esittelee meille vanhimman Japanista löydetyn lintufossiilin, jonka arvellaan olevan ”84–90 miljoonaa vuotta” vanha.

Dinojen maailmassa eläneestä Chupkaornis keraorumista on säilynyt niin paljon luita, etenkin reisiluita ja nikamia, että se on tunnistettavissa sukeltavaksi vesilinnuksi.

Nykyisin tiedetään, että dinosaurusten kaudella eli ainakin 432 nisäkäslajia ja kymmeniä meillekin tuttuja lintuja, esimerkiksi ankkoja, flamingoja ja papukaijoja.

Lähde:

Perot Museum of Nature and Science. 2017. Amateur collectors in Japan discover country's first and oldest fossil diving bird. Science Daily. (8.8.).

perjantai 11. elokuuta 2017

Älykkäästi suunniteltu karppi selviää talven yli hengissä ilman happea

Karppi on suunniteltu kestämään kylmää. Kuva: Type17, CC BY 3.0.





Joel Kontinen

Karppi (Cyprinus carpio) selviää talven yli hengissä ilman happea. Sen entsyymit muuttavat hiilihydraatit alkoholiksi silloin, kun happi käy vähiin – niin kuin jäätyneen järven tai lammen pohjassa toisinaan käy. Se voi sitten vapauttaa liian alkoholin kiduksillaan.

Selostaessaan uutta Scientific Reports -lehdessä julkaistua tutkimusta New Scientist turvautuu spekuloimaan, että karpin ja kultakalan esi-isä kahdensi perimänsä osapuilleen ”8 miljoonaa vuotta” sitten.

Darvinistit pyrkivät tarinoillaan todistamaan mitä kummallisempia asioita.

Jotkut evolutionistit uskovat, että kala kehitti itselleen kopion entsyymistä, joka normaalisti kuljettaa hiilihydraattia solun voimalaitokseen eli mitokondrioon.

He uskovat, että tämä kaksoiskappale muuttaa hiilihydraatit alkoholiksi.

Karpin vereen voi talvisin kertyi 0,55 promillea alkoholia, joten autoilua sen ei kannata harrastaa.

Tutkijat eivät kerro, kuinka monta esi-isää kuoli sukupuuttoon ennen kuin ne keksivät, miten säilyä hengissä talven yli.

Evoluutio on täynnä tällaisia muna vai kana -ongelmia.

Lähde:

Baxter, Rachel. 2017. Goldfish go months without oxygen by making alcohol inside cells. New Scientist (11.8.).

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Jopa ateistit uskovat, että ateistit ovat moraalittomampia kuin muut ihmiset, tutkimus kertoo

Bussikampanjat eivät ole lisänneet ateistien luotettavuutta muiden silmissä. Kuva: Zoe Margolis, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Ateistit ovat ainakin potentiaalisesti moraalisesti turmeltuneita ja vaarallisia. Näin monet uskovat laajan Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkimuksessa mitattiin yli 3 000 ihmisen käsityksiä. Vastaajat olivat peräisin 13 eri maasta viideltä eri mantereelta.

Heille esiteltiin fiktiivinen henkilö, jonka sanottiin jo lapsena rääkänneen eläimiä ja aikuisena surmanneen viisi koditonta ihmistä.

Joka toiselta kysyttiin, miten todennäköisesti rääkkääjä-murhaaja oli ateisti ja joka toiselta, miten todennäköisesti hän tunnusti jotain uskontoa.

Vastaajat pitivät murhaajaa ateistina kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin jonkin uskonnon edustajana. Ainoastaan Suomessa ja Uudessa-Seelannissa ei ero ollut aivan näin suuri.

Jopa ateistit olivat sitä mieltä, että murhaaja on todennäköisesti ateisti.

Tällainen ajattelu heijastuu myös ihmisten päätöksiin:

Äskettäin liberaalit eväsivät Richard Dawkinsilta mahdollisuuden esitellä uutta kirjaansa Berkeleyssä, vaikka tilaisuus oli sovittu jo ajat sitten.

Mutta sitten järjestävät saivat tietää, että Dawkins oli kritikoinut islamia, joten maailman ehkä tunnetuin ateisti sai jäädä kotiinsa.

Tutkimuksen tulosten ei sinänsä pitäisi hämmästyttää meitä, koska ateistit aiheuttivat valtaosan 1900-luvun surmista.

Neuvostoliitto, Maon Kiina, punakhmerien Demokraattinen Kamputsea, Itä-Saksa, Fidel Castron Kuuba, Pohjois-Korea ja monet muut ateismista inspiraatiota hakeneet maat tapattivat surutta omia kansalaisiaan ja myös surmasivat myös miljoonia muita.

Ateismi ei toisin sanoen ole tie autuuteen.

Etenkin kristinusko taas suojaa pahuudelta. Ihmiset tietävät olevansa vastuussa teoistaan.

Lähde:

Phys.org. 2017. Atheists thought immoral, even by fellow atheists: study (7.8.).