Maahan on lähetetty viesti avaruusolijoilta

 

Kuva: Seth Shostak/SETI Institute. 

Joel Kontinen

 Marsia kiertävästä avaruusaluksesta on lähetetty Maahan koodattu viesti simuloimaan mahdollista kommunikaatiota kehittyneeltä muukalaissivilisaatiolta

 Marsia kiertävästä avaruusaluksesta on lähetetty Maahan viesti, joka simuloi edistyneen avaruussivilisaation mahdollista viestintää.

Toukokuun 24. päivänä Marsissa sijaitsevalla avaruusaluksella Trace Gas Orbiter (TGO) lähetettiin koodattu viesti – vain muutaman kilotavun kokoinen – planeetallemme. SETI:n Allen Telescope Array Kaliforniassa on poiminut Marsia kiertävältä avaruusalukselta lähetetyn viestin.

Tämä on evolutionistien näkemys. Elämää täytyy heidän mukaansa olla Marsissa ja kaikkialla avaruudessa. 

 Lähde; 

O’Callaghan, Jonathan. 2023.  Fake alien message sent to Earth to prepare us for first contact New Scientist 25.5.

Kysymyksiä, joita pelkään: Kuinka universumi sai alkunsa ja mikä on aika-avaruus?

 

Kuva:  NASA, ESA, CSA, STScI; J. DePasquale, A. Koekemoer, A. Pagan (STScI), . 

Joel Kontinen

On kaksi kysymystä, joita jokseenkin pelkään, kun tiedotan tieteestä yleisölle. Ja valitettavasti ne ovat melko yleisiä, koska ne kiinnostavat kaikkia, myös minua.

Ensimmäinen on: "Mitä oli ennen maailmankaikkeuden alkua?" Toinen: "Mikä on aika-avaruus?" Saatat ajatella, että todella nauttisin mahdollisuudesta vastata sellaisiin kyselyihin, koska ne ovat minun kaltaisteni teoreettisten kosmologien toiminnan ydin. Se on kirjaimellisesti työnkuvassa, jonka kerron usein ihmisille yrittäväni ymmärtää aika-avaruuden alkuperää ja kehitystä ja kaikkea sen sisällä.

Kysymyksiin voisi vastata Genesiksen sanoilla, alussa ei ollut mitään, sitten Jumala loi taivaan ja maan, Sitä tuli aika-avaruus.  

Lähde:

Prescod-Weinstein, Chanda., 2023.  Questions I dread: How did the universe begin, and what is space-time? New Scientist 24. 5.

 

Perhoset kehittyivät evoluution mukaan Amerikassa

 

Shutterstock / Katherenes. 

Joel Kontinen

Perhoset kehittyivät 100 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa.

Monet tutkijat luulivat, että perhoset kehittyivät ensin Aasiassa, mutta maailmanlaajuinen geneettinen analyysi viittaa siihen, että ne syntyivät Pohjois-Amerikassa, paljon ennen kuin evoluution mukaan muut kuin linnut ja dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.

Perhoset leijuivat ensimmäisen kerran näyttämölle Pohjois-Amerikassa noin 100 miljoonaa vuotta sitten geneettisen analyysin mukaan. Löytöjä on käytetty yksityiskohtaisen perhosten sukupuun luomiseen, mikä antaa tutkijoille uusia käsityksiä perhosten evoluution alkuperästä ja niiden leviämisestä ympäri maailmaa.

"Yllättäen perhosten perhesuhteita ja historiaa ei tunneta kovin hyvin", sanoo Akito Kawahara Floridan yliopistosta.

Aiemmissa pienemmissä hankkeissa oli yritetty löytää hyönteisten vanhimmat esi-isät, Kawahara sanoo.

Lähde:

 Buehler,  Jake, 2023.  Butterflies evolved 100 million years ago in North America, New Scientist  15.5.

,

 

Älykkäästi suunniteltu perhonen välttelee virusinfektioita

Shutterstock/SoFlo Shots.  

Joel Kontinen

 

Ruokinta eksoottisella rikkaruoholla kotoperäisten kasvien sijaan näyttää auttavan valkoisia riikinkukkoperhosia torjumaan virusinfektioita. Löydös viittaa tiettyjen lajien kykyyn hyödyntää ympäristöönsä tuotua uutta kasvistoa parantaakseen selviytymismahdollisuuksiaan. 

Nadya Muchoney Nevadan yliopistosta Renossa ja hänen kollegansa halusivat tutkia ruokavalion vaikutusta valkoisiin riikinkukkoperhosiin (Anartia jatrophae) – suuriin mustavalkoisiin perhoslajeihin, joita tavataan tyypillisesti Amerikasta.

Evoluutio ei opeta perhosia välttemään virustauteja, sen tekee älykäs suunnittelu. 

Lähde:

Bolakhe, Saugat, 2023, Eating non-native plants helps some butterflies fight viral infections. 

New Scientist,  11.3. 

 

Grönlanninvalaat voivat elää yli 200 vuotta

 

Kuva:Nature Picture Library / Alamy arkistovalokuva.

Joel Kontinen

 

Grönlanninvalaat, maailman pisimpään elävät nisäkkäät, kärsivät harvoin syövästä, ja tämä voi osittain johtua siitä, että niiden solut korjaavat vaurioituneen DNA:n erittäin tehokkaasti.

Suurissa eläimissä on enemmän soluja kuin pienissä, joten niiden pitäisi olla todennäköisemmin syöpää, mutta näin ei näytä olevan. Tämä odottamaton ilmiö tunnetaan Peton paradoksina.

Itse asiassa monilla massiivisilla eläimillä on erittäin alhainen syöpäriski, mukaan lukien keulavalaat (Balaena mysticetus).  

Grönlanninvalaat ovat älykkäästi sunniteltuja. 

Lähde:  

Wong Carissa. 2023. a Bowhead whales may resist cancer thanks to superior DNA repair ability, New Scientist 22.5. 

Mustekalat voivat nähdä painajaisia saalistajista, jotka hyökkäävät niitä vastaan

 

Kuva: Albert Kok, CC BY-SA 3.0, 

Joel Kontinen 

Akvaariossa oleva mustekala on kuvattu menevän syvästä unesta puskemaan ja ruiskuttamaan mustetta – petoeläinten vastainen puolustus, joka viittaa siihen, että se näki unta hyökkääjästä.

Mustekalat voivat nähdä painajaisia. Tämä on yksi mahdollinen selitys laboratorioakvaariossa olevaa mustekalaa tarkkailevien kameroiden havaitsemalle poikkeukselliselle käytökselle, sanoo Marcelo Magnasco New Yorkin Rockefeller-yliopistosta.

Vuonna 2021 hänen tiiminsä osti Floridasta pyydetyn mustekalan (Octopus insularis) pääjalkaisten kognitiotutkimustaan varten. Mustekala, joka on nimetty Costelloksi erään Arrival-elokuvan "heptapod"-avaruuden olennon mukaan, sopeutui nopeasti vankeuteen ja alkoi nukkua ulkona eikä luolassa, kuten mustekalat tekevät luonnossa.

Evolutionistien mukaan meidän ja mustakalojen esi-isä eli yli 500 miljoonaa vuotta sitten, Mutta mitä mustekaloilla on yhteistä ihmisten kanssa?

Mustekalat ovat darvinistisia arvoituksia. Joustavuus, jolla eläin voi sopeutua ja mukauttaa käyttäytymistään uusiin tilanteisiin, on hyvä osoitus sen kognitiivisista kyvyistä. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että mustekalojen käyttäytyminen on erittäin joustavaa riippumatta siitä, ovatko ne luonnossa vai laboratorion säiliössä.

Lähde:

Le Page, Michael. 2023,  Octopuses may have nightmares about predators attacking them. New Scientist  18.5.  

Elämän synty on darvinistinen ongelma

 

Kuva: Shutterstock Ye.Maltsev. 

Joel Kontinen

"Se on yksi näistä suurista kysymyksistä, joista olemme todella tietämättömiä tässä vaiheessa", sanoo Lena Vincent NASA:n Jet Propulsion Laboratorysta Pasadenassa, Kaliforniassa. " Suhtaudun skeptisesti niihin, jotka muuta väittävät."

Ei tarkoita, että meillä olisi pulaa ideoista siitä, miten elämä maapallolla sai alkunsa. Päinvastoin kaikenlaisia hypoteeseja on esitetty selitykseksi, kuinka elottomat kemikaalit voivat koota itsensä eläväksi organismiksi ilman Luojaa tai suunnittelua. Jotkut luottavat hypoteettisiin itsestään replikoituviin molekyyleihin, jotkut läiskämäisiin rakenteisiin, jotka olisivat voineet olla solujen edeltäjiä, kun taas toiset keskittyvät monimutkaisiin kemiallisten reaktioiden sykleihin.

Silti mikään näistä ajatuksista ei ole saanut laajaa hyväksyntää, joka olisi johtanut kokeiluun. Tämän takia elämän alkuperän ajatteleminen on harkintaa epävarmuudessa. Kyse on siitä, kuinka tehdä ero todella lupaavan idean ja sellaisen idean välillä, jolla on vain uskottavuus.

Totuus on, että emme voi tietää tarkasti, kuinka elämä maapallolla alkoi, Vincent sanoo. "Meillä ei vain ole pääsyä tähän planeetan historian osaan, joka antaisi meille mahdollisuuden varmistaa sen." Parasta, mitä voimme tehdä, on demonstroida elämää tuottavia prosesseja ja osoittaa, että ne ovat yhteensopivia sen kanssa, mitä tiedämme varhaisesta maapallosta.

Tästä syystä Vincent puhuu mieluummin "elämän alkuperästä", jotta hän ei antaisi ymmärtää, että tutkimme yhtä tiettyä tapahtumaa. Se "on voinut tapahtua monta kertaa", evolutionisti sanoo, ja "saattaa tapahtua edelleen" jossain universumissa.

Ensimmäinen elämä ei ollut evoluution sepittämä tarina vaan Jumalan luomaa. Genesis  sanoo kaiken olleen kaunista.

Lähde: 

Marshall,  Michael . 2023, Why the origins of life remain a mystery – and how we will crack it. New Scientist 10. 5.