maanantai 22. tammikuuta 2018

Huonoja uutisia ulkoavaruuden elämän etsijöille: joitakin oletettuja eksoplaneettoja ei ehkä ole olemassa


Punaiset jättiläiset ovat isoja. Kuva: AtteLPublic domain.





Joel Kontinen

Jotkin punaisia jättiläisiä kiertävät eksoplameetat saattavat olla optisia illuusioita. Tähtitieteilijät ovat otaksuneet, että tähden valon muutokset aiheutuvat siitä kiertävän planeetan himmentävän valoa tullessaan kiertoradallaan tähden ja meidän väliin.

Mutta tuore tutkimus viittaa siihen, että punaisten jättiläisen pinnan liikkeet saattavat aiheuttaa samanlaisen havainnon.

Väärät hälytykset kuuluvat oleellisesti eksoplaneettojen etsintään. Esimerkiksi fanfaarein julkaistua Gliese 581g:tä ei tiettävästi ole olemassa, ja monet Maan kaltaisiksi ja/ tai elinkelpoisiksi mainostetut eksoplaneetat ovat kaikkea muuta kuin elinkelpoisia.

Monien on vaikea hyväksyä sitä, että maapallo on ainutlaatuinen, joten he haluavat kiihkeästi löytää elämää myös muista maailmoista ja toivottaa muukalaiset tervetulleiksi Maa-planeetalle.

Lähde:

Crane, Leah. 2018. Some exoplanets orbiting red giant stars may just be a mirage. New Scientist (18.1.).

lauantai 20. tammikuuta 2018

Meidän aurinkokuntamme on ainutlaatuinen, NASA:n tutkimus kertoo

Kepler-11 -järjestelmässä Auringon kaltaista tähteä kiertää kuusi planeettaa. Kuva: Tim Pyle/NASA.




Joel Kontinen

Meidän aurinkokuntamme näyttää olevan ainutlaatuinen.

NASA julkaisi äskettäin Kepler-avaruusteleskoopin keräämiin tietoihin perustuvan tutkimuksen, joka osoittaa, että useimmissa aurinkokunnissa eksoplaneetat ovat yhtä suuria ja että niiden kiertoradat ovat suunnilleen yhtä kaukana toisistaan.

Meidän aurinkokunnassamme on paljon enemmän vaihtelua. Merkurius on vain kolmasosa Maasta, ja Jupiter on halkaisijaltaan 11 kertaa suurempi kuin maapallo. Myös etäisyyksissä on huimia eroja.

NASA:n tutkimusryhmä tarkasteli 355 tähteä, joilla on yhteensä 909 planeettaa. Nämä eksoplaneetat kiertävät aurinkoaan 1000–4000 valovuoden päässä meistä.

Monet eksoplaneetat horjuttavat tai suorastaan halveksivat naturalistisia planeetanmuodostusteorioita. Ne ovat monin tavoin kummajaisia.

Useat niistä ovat aivan liian kuumia elämälle.

Suurin osa tähdistä, etenkin punaiset kääpiötähdet, eivät suosi elämää, mutta maapallon elämälle suotuisa Aurinko ja iso Kuu tekevät planeetastamme ainutlaatuisen.

Lähde:

Howell, Elizabeth. 2018. Earth Resides in Oddball Solar System, Alien Worlds Show. Space.com (16.1.).

torstai 18. tammikuuta 2018

Amazonin harvinainen hybridilintu ihastuttaa lintutieteilijöitä

Lepidothrix vilasboasi. Kuva: Dysmorodrepanis, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Lepidothrix vilasboasi on lakkitanssijoihin kuuluva Amazonin alueella elävä varpuslintu. Se löydettiin alun perin vuonna 1957 Brasiliasta, ja seuraavaa havaintoa saatiin odottaa vuoteen 2002 saakka.

Lintutieteilijät ovat selvittäneet, että L. vilasboasi on kahden eri lakkitanssijalajin hybridi.

Luonnossa tavattavat hybridit ovat aika harvinaisia.

Ne kertovat siitä, että biologian käsite laji on suppeampi kuin Genesiksessä käytetty sana laji (hepr. baramin, ’luotu laji’).

Voit lukea hybrideistä lisää täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Kuten Genesis meille kertoo, eläimet lisääntyvät lajiensa (baramin) mukaan.

Lähde:

Mathewson, Samantha. 2018. Rare Hybrid Bird Discovered in the Amazon in a First. Live Science (9.1.).

tiistai 16. tammikuuta 2018

Keihäsrausku inspiroi pehmeitä robotteja

Kuva: Jeremy Collins, CC BY 1.0.



Joel Kontinen

Biotekniikan professori Ali Khademhosseini kollegoineen on suunnitellut robotin, joka jäljittelee keihäsrauskun (Dasyatis pastinaca) biomekaniikkaa.

Tutkijat toivovat, että heidän keksintönsä edistää robotiikan lisäksi myös lääketiedettä. Sitä voisi hyödyntää etenkin kuntouttaessa potilaita, jotka toipuvat sydänkohtauksesta.

Tämä Advanced Materials -lehdessä julkaistu läpimurto on tuorein esimerkki biomimetiikasta eli luomakunnan nerokkaiden ratkaisujen hyödyntämisestä.

Tutkijat ovat hyödyntäneet esimerkiksi majavan turkkia, kissan viiksiä, hain eviä, kameleontin kieltä, merihevosen pyrstöä ja gekkon jalkaa keksinnöissään ja /tai tuotekehittelyssään.

Evoluutio on sokea, mutta Jumala on jo alun perin luonut toimivia ratkaisuja, joita ihminen matkii.

Lähde:

UCLA Henry Samueli School of Engineering of Applied Science. 2018. Stingray soft robot could lead to bio-inspired robotics: Developing soft biobots. Science Daily. (13.1.).

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Darwinin ”inhottava mysteeri” eli kukkien evoluutio ja voittokulku on yhä darvinistinen ongelma

Darwinille kukkien evoluutio oli inhottava mysteeri.



Joel Kontinen

Charles Darwin kutsui kukkien evoluutiota ja ällistyttävää levinnäisyyttä inhottavaksi mysteeriksi (abominable mystery), koska ne näyttivät tupsahtaneen yhtäkkiä maailmaan ja valloittaneen sen.

Kukat ovat menestyneet paremmin kuin dinosaurusten aikakauden kuvista tutut havupuut ja saniaiset, jotka edelleenkin viihtyvät ajassamme.

Eikä arvoitus ole ratkennut yli 150 vuodessa. Varhaisimmat kukat näyttävät aivan nykykukilta, eli niiden evoluutio on jämähtänyt paikoilleen.

Viime vuonna ranskalaistutkijat väittivät ratkaisseensa mysteerin ainakin osittain, mutta äskettäin PLOS Biologyssä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että kukkien evoluutio on edelleenkin naturalistinen arvoitus.

Nyt tutkijat arvelevat, että kukkien menestys johtuu siitä, että niiden genomi eli geeniperimä pieneni liitukaudella enemmän kuin muiden kasvien.

Tämä on silkka olettamus, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa.

Me joka tapauksessa hyödymme tästä inhottavasta mysteeristä. Vai miltä näyttäisi kukaton maailma?

Kukat kertovat meille siitä, että niiden luoja on suuri taiteilija, joka arvostaa kauneutta, jota näkyy myös syntiin langenneessa maailmassa.


Lähde:

Briggs, Helen. How flowering plants conquered the world. BBC News (13.1.).


perjantai 12. tammikuuta 2018

Pohjois-Carolinan alligaattorit selviävät jäätyneessä suossa älykkäällä tempulla

Kuva: Fritz Geller-Grimm, CC BY 2.5.



Joel Kontinen

Tammikuun pakkaskelit ovat paljastaneet yllättäviä piirteitä eläimistä.

Floridassa iguanat tipahtivat kohmeina puista, mutta elpyivät, kun ne pääsivät auringonpaisteeseen.

Pohjois-Carolinan alligaattorit työntävät päänsä suon jään läpi voidakseen hengittää.

Luomisperspektiivistä katsottuna näiden strategioiden ei pitäisi hämmästyttää meitä, koska Jumala huolehtii eläinten hyvinvoinnista myös syntiinlankeemuksen jälkeisessä maailmassa.

Lähde:

Geggel, Laura. 2018. Alligators 'Snorkel' to Survive Ice-Covered Swamp. Live Science (10.1.).

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Talvimyrskyjen viskomat lohkareet muistuttavat vedenpaisumuksesta

Vedenpaisuksesta jäi myös muunlaisia muistoja. Kuva: Karsten Sperling, CC BY-SA 2.0.





Joel Kontinen

New Scientist myöntää, että valtamerien aallot voivat tuoda mukanaan kivenlohkareita, jotka voivat painaa satoja tonneja, ja viskata niitä kallioiden päälle.

Irlannin talven 2013–2014 myrskyjen jäljiltä Williams Collegen professori Rónadh Cox ja kollegat löysivät maan itärannikolta 620 tonnin painoisen lonkareen.

New Scientist painottaa, että lohkare painaa yhtä paljon kuin kolme vapaudenpatsasta.

Mutta Nooan ajan vedenpaisumukseen verrattuna nykyiset talvimyrskyt olivat pikkuruisia loiskahduksia.

Siitä on löytynyt todisteita Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Aasiasta ja Australiasta.


Lähde:

Joel, Lucas. 2018. Storm waves can move boulders heavier than the Statue of Liberty. New Scientist (10.1.).