lauantai 14. heinäkuuta 2018

Suomen perhoskannan kasvu






Charles J. Sharp, CC BY-SA 4.0.


Joel Kontinen



Suomeen on tullut tänä vuonna ennätysmäärin päivä- ja yöperhosia. Niitä on tullut useita kymmeniä, joten tänä vuonna onnistuu heinäsirkansyönti, niin kuin Johannes Kastajalla oli tapana.

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Punarinnan ihme



Kuva: Wikinature, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen


Luomakunta on täynnä pieniä ihmeitä, joita emme monesti edes tule ajatelleeksi. Miten esimerkiksi punarinta (Erithacus rubecula) löytää kevät kevään jälkeen tiensä Välimeren rannikolta aina samalle Keski-Suomen pihalle?

Monien muiden muuttolintujen tavoin myös punarinnalla on häkellyttävän nerokas sisäänrakennettu GPS-järjestelmä.

Tämä pikkuruinen navigaattori on linnun silmässä. Se on moninkertaisesti tarkempi ja luotettavampi kuin autojemme parhaimmat laitteet.

Oxfordin yliopiston tutkijat selvittivät, että punarinnan taidot perustuvat kvanttimekaniikasta tunnettuun lomittumiseen eli tilaan, jossa elektronit ovat toisistaan erillään mutta kykenevät vaikuttamaan toisiinsa.

Tutkijat arvelevat, että punarinta kykenee pitämään tätä tilaa yllä silmissään 20 mikrosekuntia kauemmin kuin parhain tunnettu laboratoriojärjestelmä. Se ikään kuin näkee maapallon magneettikentän silmillään ja näin löytää tiensä varmasti juuri meidän pihallemme.

Pieni punarinta kertoo meille suuren Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Jos Hän huolehtii näin paljon pikkulinnuista, niin miten valtavasti Hän huolehtiikaan ihmisistä, jotka Hän loi omaksi kuvakseen?

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Cuculus cancollurus muistaa "kotinsa"

Kuva: Cuculus cancollurus, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen


Kauniisti kukkiva käki on pesäloinen: se munii munansa pikkulintujen pesiin. Erikoista on se, että se valitsee keinoemoiksi sen lajin lintuja, joiden pesässä se on itse kasvanut.




torstai 7. kesäkuuta 2018

Astrofyysikko arvelee, että ilmastonmuutos tappoi alienit ja että se tappanee myös meidät



Kuva: Horacio_Fernandez, CC BY 3.0.



Joel Kontinen

Astrofyysikko Adam Frank arvelee, että ilmastonmuutos tappoi alienit ja että se saattaa koitua myös meidän turmioksemme.

Hän päätyy tähän soveltamalla matemaattisia malleja ihmisen aiheuttamiin sivilisaatioiden kuolemiin.

Professori Frank nostaa Pääsiäissaaren varoittavaksi esimerkiksi ja sanoo, että kun sivilisaatio haaskaa uusiutumattomia luonnonvaroja ja tuhlaa liikaa energiaa, se vaikuttaa koko planeettaan.

Frank ei ehdi pysähtyä hetkeksi miettimään, onko avaruudessa elämää muualla kuin Maa-planeetalla, koska usko evoluutioon edellyttää myös uskoa avaruusolentoihin.

Kukaan ei ole löytänyt mitään merkkiä ulkoavaruuden elämästä.

Lähde:

Specktor, Brandon. 2018. Climate Change Killed the Aliens, and It Will Probably Kill Us Too, New Simulation Suggests. Live Science (6.6.).

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Linnun nerokkaasti rakennettu sulka korjaantuu vedessä


Kuva: Charles J Sharp, CC BY-SA 4.0.




Joel Kontinen

Linnut eivät suotta polski vedessä. Niiden sulat on rakennettu niin nerokkaasti, että ne korjaantuvat vedessä.

Äskettäin Marc Meyers (University of California, San Diego) ja kollegat taivuttelivat korppikotkien sulkia miltei kaksin kerroin, liottelivat niitä vedessä ja lopuksi kuivattivat ne.

He raportoivat Advanced Functional Materials -lehdessä, että sulan kuidut muistavat alkuperäisen muotonsa ja suoristuvat, kun niitä liotetaan.

Myers arvioi, että sulan koostumusta jäljittelemällä voidaan valmistaa itsekorjaantuvia rakenteita, esimerkiksi antenneja, jotka korjaantuvat sateella.

Luomakunta on täynnä älykkäitä korjausmekanismeja. Ne voivat korjata esimerkiksi säteilyn aiheuttamia haittoja.

DNA:lla on myös omat korjausmekanisminsa.

Lähde:

Crane, Leah. 2018. Bent bird feathers repair themselves when soaked in water. New Scientist (31.5.).

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Megachirella wachtleri: Vanhin sisilisko näytti aivan nykyliskolta

Megachirella wachtleri. Kuva: Ghedoghedo, CC BY-SA 3.0.



Joel Kontinen

Megachirella wachtleri on evolutionistien mielestä 240 miljoonaa vuotta vanha eli ”75 miljoonaa vuotta” vanhempi kuin aiempi ennätyslisko, mutta se muistuttaa suuresti nykyliskoja.

Liskot ovat muutenkin olleet laiskoja muuttumaan. Gekko ei ole muuttunut ”100 miljoonaan vuoteen”, ja tuatara on vastustanut evoluutiota ”225 miljoonaa vuotta”.

Varhaisin sisilisko oli sataprosenttisesti lisko, eikä se ollut muuttunut siksi jostain muusta eliöstä.

Nature julkaisi äskettäin Albertan yliopiston tohtorikoulutettavan Tiago Simõesin ja kollegojen tutkimuksen tästä Pohjois-Italiasta löydetystä liskosta, jota on jo ehditty kutsua kaikkien sisiliskojen äidiksi.

Jotkut uskovat, että kaikki nykyiset sisiliskot ja käärmeet ovat kehittyneet Megachirellasta, mutta pitäviä tieteellisiä todisteita ei tästä ole.

Lähde:

University of Bristol. 2018. Scientists discover world’s oldest lizard fossil. (30.5.).


perjantai 1. kesäkuuta 2018

Eläinlajit ovat paljon nuorempia kuin mitä niiden evoluution mukaan pitäisi olla, uusi sekulaarinen tutkimus kertoo


Kuva: National Human Genome Research Institute, Public domain.




Joel Kontinen

Suurin osa eläimistä ilmaantui maapallolle samaan aikaan ihmisen kanssa, noin 100 000 – 200 000 vuotta sitten, tuore DNA-viivakoodaukseen perustunut tutkimus kertoo.

Mark Stoeckle (Rockefeller University) ja David Thaler (Baselin yliopisto) kävivät läpi tutkimustiedot 100 000 nykylajin mitokondriaalista DNA:sta. Ne oli kerätty aiemmissa tutkimuksissa.

Toisin kuin nukleaarinen DNA, mitokondriaalinen DNA periytyy vain äidiltä.

Stoecklea ja Thaleria kiinnosti etenkin COI-niminen geeni, jonka avulla voidaan luoda DNA-viivakoodeja.

Heidän oli vaikea uskoa, mitä heidän tutkimuksensa kertoi, eli että lajit ilmaantuivat evoluution kannalta liian myöhään, joten he spekuloivat, että jokin katastrofi tappoi entiset lajit yllättävän myöhään.

Jos he uskoisivat Genesikseen, niin he huomaisivat, että Nooan ajan vedenpaisumus olisi loogisin selitys. Se tuhosi valtaosan elämästä noin 4 500 vuotta sitten.

Lähteet:

Arce, Nicole. 2018. Massive Genetic Study Reveals 90 Percent Of Earth’s Animals Appeared At The Same Time. Tech Times (30.5.).

Stoeckle, M.Y. ja D.S. Thaler. 2018. Why should mitochondria define species? Human Evolution 33 - n. 1–2 (1–30).