lauantai 24. helmikuuta 2018

Neandertalilaiset keksivät luolamaalaukset


Neandertalilaisten taide ei suuremmin eroa Indonesiasta löydetyistä käsipiirroksista. Kuva: Luc-Henri Fage, Public Domain.




Joel Kontinen

Tuore Science raportoi Espanjasta löydetystä neandertalilaisten luolamaalauksista. Tutkijat uskovat, että kolmesta eri luolasta löytyneiden maalausten ajoitus (yli 64 000 vuotta sitten) osoittaa, että neandertalinihmiset kykenivät ajattelemaan abstraktisti.

Punaisella ja mustalla värillä maalatut piirrokset kuvaavat eläimiä, erilaisia merkkejä, geometrisia kuvioita ja käden painalluksia.

Harva voi tämän jälkeen enää väittää, että neandertalilaiset eivät olleet täysin ihmisiä.

Neandertalinihmiset valmistivat puisia työkaluja, lämmittivät kotiluolansa, käyttivät lämmintä vettä, hautasivat kuolleet, valmistivat soittimia, maustoivat ruokansa kamomillalla ja kärsämöllä, purjehtivat Kreikan saaristossa, olivat taitavia luolataiteilijoita, tekivät taidokkaita työkaluja, käyttivät sulkakoristeita, puhdistivat hampaanvälinsä hammastikuilla ja kykenivät puhumaan.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalilaiset olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.

Lähde:

Hoffmann, D. L. et. al. 2018. U-Th dating of carbonate crusts reveals Neandertal origin of Iberian cave art. Science 359 (6378), 912–915. (23.2.).

torstai 22. helmikuuta 2018

Merisiilit murskaavat graniittia superhampaillaan – ja haastavat uskon vuosimiljooniin





Merisiili Strongylocentrotus purpuratus haastaa darvinistisia käsityksiä. Kuva: Taollan82, CC-BY-3.0.

Joel Kontinen

Merisiili on yllättävän kaunis joskin vaarallinen otus. Sen rakenteessa on hyödynnetty Fibonaccin lukujonoa, mikä tekee siitä symmetrisen viehättävän.

Evolutionistit uskovat, että merisiilit humpsahtivat planeetallemme ordovikikauden puolivälissä eli osapuilleen ”450 miljoonaa vuotta” sitten, eivätkä ne ole vielä ehtineet muuttua.

Tuoreen tutkimuksen mukaan merisiili Strongylocentrotus purpuratus pystyy kaivamaan itselleen kotikolon kovaan kallioon. Laboratoriotestien mukaan se kykenee kaivertamaan 45 kuutiosentin kolon jopa graniittiin pelkillä hampaillaan.

Michael Russell (Villanova University, Pennsylvania) ja kollegat myös arvioivat tässä PLoS ONE:ssa julkaistussa tutkimuksessa, että merisiilit tuottavat yllättävän paljon sedimenttiä vuosittain, ehkä jopa 200 tonnia hehtaaria kohti, mikä vastaan monien jokien mereen kuljettamaa määrää.

Myös tämä viittaa siihen, että maapallo ei voi olla niin vanha kuin mitä useimmat koulukirjat meille kertovat.

Lähde:

Supriya, Lakshmi. 2018. Sea urchins can drill holes in solid rock with just their teeth. New Scientist (21.2.).

tiistai 20. helmikuuta 2018

Maakasvit ilmaantuivat jo kambrikaudella, uusi tutkimus kertoo – ja haastaa darvinistisia uskomuksia


Nykyisin kasvit viihtyvät myös autiomaassa.





Joel Kontinen

Tuore Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistu tutkimus haastaa evolutionistien käsityksiä kasvien ilmaantumisesta.

Varhaisimmat kasvifossiilit ovat ”420 miljoonaa vuotta” vanhoja, mutta Bristolin yliopiston tutkijatohtorin Philip Donoghuen mielestä maakasvit näkivät päivänvalon jo kambrikaudella puoli miljardia vuotta sitten.

Tutkijat arvelevat, että varhaiset kasvit muistuttivat lehtisammalta ja valmistivat maaperää maaeläimille, jotka heidän mukaansa ilmaantuivat samoihin aikoihin.

Donoghuen ja kollegojen tutkimus perustuu molekyylikellomenetelmään, joka on tavan takaa ristiriidassa fossiiliajoitusten kanssa.

Kukat aiheuttivat päänvaivaa jo Charles Darwinille, joka luonnehti niiden evoluutiota inhottavaksi mysteeriksi.

Varhaisimmat kukat näyttävät aivan nykykukilta, eli niiden evoluutio on jämähtänyt paikoilleen ja dinosaurusten kauden kasvit, esimerkiksi saniaiset, araukariat ja dinopuu eli Wollemia nobilis viihtyvät yhä keskuudessamme.

Lähde:

Briggs, Helen. 2018. Origins of land plants pushed back in time. BBC News (20.2.).


sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Kari Enqvist ei uskalla väitellä evoluutiosta Matti Leisolan kanssa

Aamulehti julkaisi pitkän jutun emeritusprofessori Matti Leisolasta, joka Evoluutiouskon ihmemaassa jälkeen on Jonathan Wittin kanssa kirjoittanut kirjan Heretic: One Scientist’s Journey from Darwin to Design.



Joel Kontinen


Aamulehti kirjoittaa yllättävän myönteisesti emeritusprofessori Matti Leisolasta, joka luennoi eilen Tampereen kamarimusiikkijuhlilla aiheesta Elämä – ihmeellisesti suunniteltu:

Matti Leisola on uskovainen tiedemies, jonka näkemys elämän älykkäästä suunnittelusta herättää raivoisaa vastustusta tiedepiireissä.

Leisolalle on syytä nostaa hattua sinnikkyydestä ja rohkeudesta.

Leisola tunnetaan Charles Darwinilta lähtöisin olevan evoluutioteorian leppymättömänä arvostelijana, joka pitää darvinismia ateistien uskontona ja koko evoluutioteoriaa ontuvana selityksenä elämän synnylle ja kehitykselle.


Aamulehti antaa Leisolalle tilaa perustella näkemystään:

Darvinismin perusteet ovat erittäin heikkoja. Kokeellinen luonnontiede osoittaa, ettei meillä ole mitään tietoa elämän synnystä tai uusien eliökuntaryhmien synnystä molekyylitasolla.

Leisola selvittää myös, miten suunnittelu liittyy musiikkiin:

Aivan kuin musiikin informaatio on nuoteissa, joista voi tehdä monenlaisia kappaleita, biologian takana on dna:ssa oleva informaatio, josta biologiset lajit voidaan tehdä.

Darvinistinen evoluutio on Leisolan mukaan jotain vallan muuta kuin pieniä muutoksia eliölajeissa:

Eihän kukaan kiellä jotakin pientä muuntelua ja vaikkapa antibioottiresistenssiä. Mutta kun puhutaan todellista uusien rakenteiden ja uuden informaation synnystä, silloin ei evoluutiolle enää löydykään todisteita. Mekanismia ei yksinkertaisesti tiedetä.”

Biologiassa suunnittelu on yhtä ilmeistä kuin esimerkiksi arkeologiassa, jossa saviruukun kappale ei ole voinut syntyä itsestään.

Aamulehti kertoo myös Leisolan englanninkielisestä uutuuskirjasta Heretic, jonka nimi viittaa toisinajatteluun tai kerettiläisyyteen, ja mainitsee, että kukaan naturalistisen luonnontieteen edustaja, esimerkiksi Kari Enqvist ei suostunut keskustelemaan Leisolan kanssa Tampereen tapahtumassa.

Aiemmin myös Esko Valtaoja kieltäytyi keskustelemasta Leisolan kanssa elämän synnystä.


Lähde:

Hautala, Harri. 2018. Voiko saviruukun tekijää verrata Luojaan? Kiistelty Matti Leisola uskoo älykkääseen suunnitteluun ja vastustaa evoluutioteoriaa. Aamulehti (15.2.).

perjantai 16. helmikuuta 2018

Lepakoiden ällistyttävät kyvyt eivät mairittele Darwinia

Lepakko pitää myös kaktuksen medestä. Kuva: U.S. Fish and Wildlife Service Headquarters, CC BY 2.0.





Joel Kontinen

Lepakoiden ällistyttävät kyvyt eivät mairittele Darwinia. Niiden suunnistuskyky on ilmiömäinen, ja ne pystyvät lentämään 160 kilometrin tuntivauhtia. Niiden syke voi vaihdella 200 lyönnistä 1000 lyöntiin minuutissa.

Sikäli kuin tiedämme, jo varhaisin lepakko muistutti nykylepakoita kaikuluotaimineen.

Joillain lepakoilla on karvainen kieli, jolla ne imevät hedelmistä nektariinia. Tuoreen tutkimuksen mukaan nämä lentävät nisäkkäät pystyvät kielensä hiusmaisilla ulkonemilla hörppimään kukkien mettä ihanteellisen tehokkaasti.

Tästä ei voida kiittää darvinistisia prosesseja vaan Jumalaa, joka on kaiken luonut toimivaksi jo alusta lähtien.


Lähde:

Crane, Leah. 2018. Bats’ hairy tongues are perfectly adapted for lapping up nectar. New Scientist (15.2.).

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Tuulahdus Baabelista: amerikkalaisnainen alkoi puhua brittikorostuksella toivuttuaan pahasta päänsärystä

Pieter Brueghel vanhempi: Baabelin torni (1563). Kuva public domain.



Joel Kontinen

Michelle Myers on 45-vuotias amerikkalaisnainen, joka ei ole koskaan käynyt USA:n ulkopuolella.

Rouva Myers on toistuvasta kärsinyt pahasta päänsärystä, ja kerran toivuttuaan siitä hän puhui englantia irlantilaisella korostuksella kaksi viikkoa.

Toisella kerralla hän puhui australialaisella korostuksella.

Kaksi vuotta sitten hän heräsi aamulla pahan päänsäryn jälkeen ja rupesi puhumaan brittikorostuksella, jota hän edelleenkin käyttää.

Oireyhtymä tunnetaan anglosaksisessa kirjallisuudessa nimellä Foreign Accent Syndrome. Yleensä se ilmenee aivoinfarktin tai muun aivovamman jälkeen, ja lääketiede tuntee vain kuutisenkymmentä tällaista tapausta.

Vuonna 2010 tuolloin 13-vuotias kroatialaistyttö Sandra Ralic ei herättyään koomasta enää ymmärtänyt äidinkieltään vaan puhui sujuvasti saksaa, josta hän ennen onnettomuutta osasi vain alkeet.

Vuonna 2013 australialaisnainen alkoi autokolarin jälkeen ääntää englantia ranskalaiskorostuksella.

Tällaiset tapaukset muistuttavat meitä Baabelin (tai Babylonin) kielensekoituksesta, jota kuvaillaan 1. Mooseksen kirjan eli Genesiksen 11. luvussa.

Kielet muuttuivat tuolloin kesken sivulauseen.

Lähde:

Horton, Alex. 2018. An American says she fell asleep with a headache — and woke up with a British accent. The Washington Post (13.2.).

maanantai 12. helmikuuta 2018

Evoluutio ei selitä pommikiitäjän häkellyttäviä kykyjä


Pommikiitäjäinen (Brachinus crepitans). Kuva: Peter Halasz, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Pommikiitäjä on osoitus nerokkaasta suunnittelusta, joka tuo evolutionisteille harmaita hiuksia.

Pommikiitäjäinen suuntaa tulikuumaa (100°C) hydrokinonin ja vetyperoksidin sekoitusta saalistajaa kohti, joka yleensä katsoo parhaaksi perääntyä.

Hiljattain Koben yliopiston tutkijat Shinji Sugiura ja Takyua Sato katsoivat, mitä tapahtuu, kun sammakko nielaisee pommikiitäjäisen, joka ei ole vielä ehtinyt laukaista kiehuvaa seostaan.

Pommikiitäisen tykki toimii tehokkaasti myös sammakon vatsassa, joten melko usein (yhden tutkimuksen mukaan 43 prosentissa tapauksista) sammakkoparka joutuu oksentamaan ateriansa, joka kömpii vahingoittumatta tiehensä.

Näin saattaa käydä jopa 107 minuutin kuluttua, mutta jos tutkijat onnistuivat provosoimaan kiitäjiä laukaisemaan tykkinsä ennen kuin ne kohtasivat sammakon, niille saattoi käydä kalpaten.

Pommikiitäjän aseistus ei ole voinut kehittyä asteittain darvinistisen yritys-ja-erehdys strategian tuotoksena.


Lähde:

Coghlan, Andy. 2018. Beetles escape alive after almost 2 hours in a toad’s stomach. New Scientist (7 2.).