Israelin tutkijat löysivät kirjoituksia muinaisesta Samariasta

Kuningas Josian ajan ostracon, Kuva: Wimedia.




Joel Kontinen

Israelin tutkijat käyttävät nykypäivän tekoälyä tutkiakseen muinaisia heprealaisia kirjoituksia Samarian raunioista löydettyihin savikappaleisiin, keskiviikkona julkaistun PLOS ONE -artikkelin mukaan.

"Aiemmat kaivaukset Samariassa, Raamatun Israelin pääkaupungissa, tuottivat heprealaisen musteen kerroksen savikirjoituksiin (ostrakon), jotka dokumentoivat viini- ja öljytoimitukset palatsiin ympäröiviltä alueilta", sanotaan artikkelissa.

”Monista kysymyksistä, jotka koskevat näitä 8. vuosisadan alkuajan eKr. tekstejä, erityisesti niiden kirjoittamispaikkaa, on keskusteltu. Maaseudun kylien tai kartanoiden asukkaiden kirjoitustaito todistaisi laaja-alaista lukutaitoa muinaisen Israelin historian suhteellisen varhaisessa vaiheessa ”, artikkeli selittää.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Shira Faigenbaum-Golovin, Arie Shaus, Barak Sober, Eli Turkel, Eli Piasetzky ja Israel Finkelstein.

He sanovat käyttäneensä "algoritmista tutkimusta 31:stä kirjoituksesta", mikä johti heidän päätelmään, että kirjoitukset kirjoittivat todennäköisesti kaksi kirjuria, jotka kirjasivat lähetykset Samariassa. Saavutimme tuloksemme kuvankäsittelymenetelmällä ja vasta kehitetyillä tilastollisilla oppimistekniikoilla.

Uusi tekniikka antoi heille mahdollisuuden tuloksiin, jotka ovat ristiriidassa aikaisempien kanssa, jotka osoittivat Juudan valtakunnassa laaja-alaista lukutaitoa puolitoista tai kaksi vuosisataa myöhemmin, noin. 600 eKr. ” Tämä osoittaa, että "lukutaito on levinnyt merkittävästi Juudasta vuosina ennen Babylonian tuhoamista", he lisäävät.

Babylonialaiset tuhosivat juutalaisen temppelin Jerusalemissa vuonna 586 eKr."Kahden kirjoittajan tässä tutkimuksessa saatu enimmäisarvioitavuus näyttää valaisevan Israelin valtakunnan hallintoa", sanovat tutkijat artikkelissaan.

Seurauksena voi olla hypoteesi, että Joašin päivinä (joka hallitsi kuninkaana 836–796 eKr.) Tai Jeroboam II:n ensimmäisinä vuosina [joka hallitsi Joahin jälkeen] heprealainen kirjoittaminen oli jo kehitetty riittävästi mahdollistamaan kirjoitus ostrakonille; vähän aikaa myöhemmin, valtakunnan huipunvaurauden aikana, järjestelmä olisi voitu vaihtaa tehokkaampaan, ehkä käyttämällä papyrusta ”, heidän tutkimuksensa havaitsivat.

Toisin sanoen, puolitoista tai kahden vuosisadan aikana, jotka erottavat kaksi kirjoitusta, havaitsemme kehitystä kirjallisuudesta, joka on "keskittynyt pääosin kuninkaan tuomioistuimeen, laajaan lukutaidon lisääntymiseen ”, tutkijat päättävät.



Lähde:

World Israel News Staff , 2020. Israeli researchers find origins of literacy in ancient Samaria. World Israel News 23.1.

Presidentti Sauli Niinistö vastusti antisemitismia vainottujen muistojuhlassa

Kuva: Jim Mattis, CC BY 2.0.




Joel Kontinen

Palestiinalaiset halusivat estää vainojen uhrien muistopäivän. Auschwitzin portit avautuivat 70 vuotta sitten. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa Jerusalemissa 27.1.2015 seuraavasti: ”Tasan 70 vuotta sitten avautuivat Auschwitzin portit. Keskitysleiriltä selvinneille koitti epätodelliselta tuntuva pelastus ja vapaus. Heidän vapauttajilleen näky oli karmaiseva. Ihmiskunnalle, meille kaikille, tuo hetki merkitsee edelleen yhtä historiamme mustimman hetken käännekohtaa.

Holokaustin uhreina kuoli miljoonia viattomia ihmisiä. Koko silloisesta juutalaisyhteisöstä eri arvioiden mukaan yli puolet, noin kuusi miljoonaa, kuoli kansanmurhan uhreina. Juutalaisten rinnalla surmattiin myös muihin vähemmistöihin kuuluneita ihmisiä.

Me emme saa koskaan unohtaa tuota vaihetta historiastamme. Uhrilukujen lisäksi meidän on tärkeää tietää holokaustin vuoksi kuolleiden ihmisten tarinoita; keitä he olivat, mitä he tekivät työkseen, mitä he olisivat aikuisina halunneet tehdä. Meidän on tärkeää kuunnella niitä, jotka ovat joukossamme kertomassa tuosta synkästä ajanjaksosta. Meidän on tiedostettava, mitä perintöä holokaustista vielä kannamme mukanamme, ja miten tuo historian kulku näkyy ympäristössämme. Se kaikki auttaa meitä muistamaan.

Seitsemänkymmenen vuoden jälkeen me emme saa antaa itsellemme lupaa unohtaa. Holokaustin on pysyttävä aina ihmiskunnan yhteisessä muistissa – jotta sellaista ei enää koskaan tapahtuisi. Myös siksi on tärkeää, että me olemme tänään kokoontuneet yhdessä kunnioittamaan ja muistamaan vainojen uhreja.

Viime aikoina olemme jälleen järkyttyneet kuulemastamme ja näkemästämme. Kolme viikkoa sitten Pariisissa surmattiin julmalla tavalla ihmisiä heidän mielipiteidensä ja työnsä vuoksi. Sattumaa ei myöskään ollut samassa yhteydessä tehty isku juutalaiskauppaan. Viattomia ihmisiä surmataan koko ajan myös Nigeriassa , Pakistanissa ja Jemenissä.

Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka on kasvanut. Rasismia ja muukalaisvihaa sekä antisemitismiä on entistä selvemmin havaittavissa yhteisöissämme. Myös viharikokset ja vihapuheet ovat tämän päivän ilmiöitä, joista yksikään valtio ei enää ole vapaa. Näiden laittomien tekojen yksi tarkoitus on luoda turvattomuutta ja levittää pelkoa. Niillä halutaan suistaa tavallisen ihmisen ja toimivan yhteiskunnan arki pois raiteiltaan.

Kansainvälisen yhteisön, jokaisen valtion, kansasalaisyhteiskunnan – meidän kaikkien on tehtävä enemmän töitä näiden rikosten ja ilmiöiden kitkemiseksi.

Kun demokratiaa vastaan hyökätään tai oikeusvaltioperiaatteet kiistetään, demokraattiset valtiot vastaavat siihen demokratian keinoin, avoimuutta kunnioittaen ja oikeusvaltioperiaatteita korostaen. Demokraattinen ja moniarvoinen yhteiskunta perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, suvaitsevuuteen ja ihmisten väliseen tasa-arvoon. Suomi toimii näin ja näitä periaatteita Suomi myös edistää kansainvälisen yhteisön jäsenenä.

Meillä ihmisillä on tarve ja halu ymmärtää, löytää selityksiä erityisesti silloin kun käsittämätöntä pahaa tapahtuu. Me voimme vain yrittää kuvitella, millaisia kysymyksiä Auschwitzin muurien sisällä on esitetty: Miksi? Miksi kukaan ei auta ja puutu? Missä ovat kanssaihmiset ja koko muu maailma? Onko inhimillisyys lopullisesti kadonnut?

Tänä päivänä väkivallan ja vihatekojen takaa voi löytyä monia syitä: on työttömyyttä, taloudellista epävakautta, ylisukupolvista huono-osaisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta, syrjäytymistä – ja monia täysin selittämättömiä yksittäistapauksia, pelkkää terroria.

Näihin taustatekijöihin on tietenkin puututtava ja löydettävä ratkaisuja. Meidän on vahvistettava koulutusta ja sivistystä, luotava työtä. Mutta sekään ei vielä välttämättä ole tarpeeksi. Miten voisimme tunnistaa ja torjua ihmisen ajatuksiin pesiytynyttä äärimmäistä mutta hiljaista vihaa ennen kuin tuo viha tekee isännästään renkinsä?

Väkivallan ja vihan teot kylvävät ympärilleen lisää vihaa ja paljon pelkoa. Tavallisen ihmisen arki joutuu helposti niiden panttivangiksi. Turvallisuudentunne katoaa eikä elämä tunnu enää omalta. Pariisissa yritetään parhaillaan palata takaisin tavalliseen arkeen, samalla kun kadut ovat täynnä sotilaita. Se on vaikeaa.

Mikään vääryyden kokemus ei voi koskaan, eikä missään tilanteessa, oikeuttaa loukkaamaan tai vahingoittamaan toista. Ei sanoin eikä teon. Se on aina väärin. Meidän on kunnioitettava myös heitä, jotka ovat kansamme eri mieltä. Meidän on käytettävä omia oikeuksiamme niin, että samalla kunnioitamme toisten oikeuksia. Väärää suvaitsevaisuutta on se, että ei puututa, jos huomaa vääryyttä tapahtuvan.

Totuus toimii parhaiten oikeudenmukaisuuden puolustajana.

Auschwitz on juutalaiskansan suurin hautausmaa, jonne on siroteltu syyttömien uhrien tuhkat. Se on nykyisin myös hiljentymisen, mietiskelyn ja anteeksipyynnön paikka. Samaan aikaan tänään meidän tilaisuutemme kanssa Auschwitziin on palannut sen kauhuista 70 vuotta sitten selviytyneitä eri puolilta maailmaa. Muistojuhlassa kynttilät sytytetään yhdessä nuorten kanssa. Elämä jatkuu.

Tänään muistamme ja kunnioitamme vainojen uhreja. Samalla on tärkeää muistaa ja kunnioittaa myös heitä, joilla on ollut uskallusta ja rohkeutta toimia vainoja vastaan. Heitä me tarvitsemme vielä tänäänkin.”


Lähde;

Presidentti Sauli Niinistö otti kantaa antisemitismia vastaan vainottujen muistojuhlassa Seurakuntalainen 26.1.

Assyrian jumalat ratsastivat lohikäärmeellä

Kuva. Paolo Uccello (1397–1475) Pyhä Yrjö ja lohikäärme, Public Domain.


Joel Kontinen


Italialaisen Udinen yliopiston mukaan italialaiset ja irakilaiset arkeologit paljastivat viime vuoden lopulla Assyrian kaiverrukset, jotka ovat lähes 3000 vuotta vanhoja. Ne ovat Feddan alueella, Duhokin kaupungin eteläpuolella, noin 480 kilometriä Bagdadista pohjoiseen.

Jokainen paneeli näyttää kulkueen seitsemästä muinaisesta assyrialaisesta jumalasta ja jumalattaresta, jotka seisovat tai istuvat lohikäärmeiden, leijonien, härkien ja hevosten selässä.

"Jumaluuksista voidaan tunnistaa Assurien pääasiallinen jumala Ashur, joka ratsastaa lohikäärmeen ja sarvellisen leijonan selässä; hänen vaimonsa Mullissu istuu koristetulla valtaistuimella, jota leijona tukee, kuujumala Sin ratsastaa sarvellisella leijonalla".

Kulkue osoittaa myös assyrialaisen viisaudenjumalan, joka ratsastaa lohikäärmeellä, auringonjumala Shamashin hevosen selässä, sääjumalan Adadin sarvellisen leijonan ja härän selässä sekä leijonalla ratsastavan Ishtarin, joka oli rakkauden ja sodan jumalatar.
Monet kuvaukset lohikäärmeistä muistuttavat yllättävän paljon sitä, mitä me nykyisin tiedämme dinosauruksista.

Pyhän Yrjön tapaus lienee tutuin länsimaissa, mutta samantapaisia traditioita ihmisen ja lohikäärmeen kohtaamisesta on niin Pohjois-Amerikassa kuin Australiassakin.

Historian isänä tunnettu muinaiskreikkalainen historioitsija Herodotus kirjoitti niistä, Aleksanteri Suuren kerrotaan nähneen lohikäärmeen Intiassa, ja Marco Polo kuuli niistä Kiinassa.

Jobin kirja kertoo pelottavasta Behemotista, joka oli luultavasti dinosaurus.

Lähde:

Metcalfe, Tom, 2020. Ancient Assyrian rock carvings in Iraq show procession of gods riding mythical animals Live Science 22.1.

Ovatko linnut dinosauruksia?

Tältä näytti maailman vanhin lintu.´




Joel Kontinen


Nykylintujen alkuperä voidaan jäljittää theropodiin, jotka olivat enimmäkseen lihansyöjiä dinosaurusten sukupuussa.

Miten varpunen, hanhet ja pöllöt ovat yhteistä velociraptorille tai mahtavalle Tyrannosaurus rexille? Kaikkien niiden alkuperä voidaan jäljittää lähinnä lihaa syövään dinosaurusryhmään, nimeltään theropodit ("pedonjalka"), joka ilmestyi alun perin noin 231 miljoonaa vuotta sitten, myöhäisen triaskauden aikana,

Varhaisimmilla linnuilla oli paljon yhteistä theropodi sukulaistensa kanssa, mukaan lukien höyhenet ja muninta. Tietyt piirteet - kuten jatkuva, lento - erottivat muinaiset linnut muista theropodoista ja lopulta määrittelivät nykylintujen linjan (vaikka kaikki nykyaikaiset linnut eivät lentäisi).

Toinen fossiilinen todiste, joka yhdistää muinaiset linnut nykysukulaisiinsa on ruuansulatus - varhaisimmin tunnetun lintupelletin eli linnunkakan muodossa - fossiilisia todisteita: massa sulamattomia kalanluita.

Linnut ovat eläviä dinosauruksia, aivan kuten olemme nisäkkäitä", kertoi lennon kehitystä tutkiva paleontologi ja professori Julia Clarke, joka on työskennellyt geologisten tieteiden laitoksella Texasin yliopistossa Austinissa.

Tämä käsitys on muun muassa Wikipediassa.

Huolimatta eroista, jotka erottavat kaikki nisäkkäät muista lajeista, jokainen ryhmän eläin - elävä ja sukupuuttoon kuollut - voidaan jäljittää tietyjen anatomisten ominaisuuksien perusteella yhteiseen esi-isään. Ja sama pätee lintuihin, Clarke kertoi Live Science:lle"Kaikki linnut, joita meillä on tänään, ovat yhden dinosauruslinjan jälkeläisiä: theropod-dinosaurukset.”

Archeopteryx ("muinainen siipi") eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Etelä-Saksassa. Eläin painoi noin 2 kiloa ja oli pituudeltaan noin 50 senttimetriä. Fossiiliset todisteet osoittavat, että se oli höyhenpeitteinen ja sen pyrstössä oli sulkia. Eturaajojen ja höyhenten muoto viittaa myös siihen, että Archeopteryx kykeni lentämään pitkään, ominaisuus, joka liittyy useimpiin nykyaikaisiin lintuihin. Toisin kuin nykyään linnuissa, Archeopteryxillä oli kuitenkin yksittäiset sorkkamaiset sormensa siipiensä kärjissä.

Koillis-Kiinasta on löydetty varhaisen liitukauden (145,5 - 65,5 miljoonaa vuotta sitten) lintujen fossiileja, kuten Confuciusornis, joka eli noin 125 miljoonaa vuotta sitten ja jolla oli nokka ja pitkät pyrstösulat. Joihinkin vuonna 2013 kuvattuihin Confuciusornis-fossiileihin sisältyi jopa nivelluu, Varhaisin tunnettu lintu on pehmytkudos,jota löytyi sukukypsistä naaraslinnuista.

Lähde:

Weisberger, Mindy. 2020. Are Birds Dinosaurs? Live Science, 20. 1.

Suomalaisten pitää suhtautua vakavasti antisemitismiin, huomauttaa Peter Östman

Hamasin raketinkappaleista tehty patsas. Kuva: Udi Steinwell, CC BY 2.5.





Joel Kontinen

Antisemitismin yleinen lisääntyminen Euroopassa on selvästi havaittavissa. Suomalaistenkin pitää suhtautua vakavasti juutalaisvihan ja Israel-vastaisuuden nousuun, muistuttaa Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman.
Hän suhtautuu kriittisesti ja kummastellen Vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan Gaza-tapaukseen.

Vaasan vaalipiiriä edustava Östman toimii eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Hän on Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja.

Kansanedustaja Anna Kontula matkusti tällä viikolla Israeliin osoittaakseen mieltään Israelia vastaan lähellä Gazan rajaa.

Peter Östman kehottaa edustaja Kontulaa ja hänen kollegoitaan suhtautumaan vakavasti kasvavaan antisemitismiin ja luopumaan Israelin valtioon ja juutalaisiin liittyvästä vihamielisyydestä ja negatiivisista pakkomielteistä.

Östmania hämmästyttää keskusteluyhteyden puute – tai vuoropuhelun suuntaaminen totalitaristisiin tai jihadistisiin suuntiin.

"Valitettavasti vihamielisyys juutalaisvaltiota kohtaan näyttää usein olevan voimakkaampaa kuin valmius dialogiin. Vaikuttaa siltä, että jotkut vasemmistopoliitikot haluaisivat käydä vuoropuhelua mieluummin minkä tahansa totalitaristisen tai jihadistisen valtion kanssa kuin Lähi-idän ainoan demokratian, Israelin kanssa," Peter Östman arvostelee.

Tiedotusvälineiden kyvyttömyys nähdä ja välittää Israelin näkökulmia vaikeisiin tilanteisiin on Östmanin mukaan toinen merkittävä ongelma. Tietämättömyys johtaa myös virheellisiin syytöksiin, mistä Kontulan toimet hänen mielestään selvästi kumpuavat.

"Israelin alkuperästä ja historiasta liikkuu monia väärinkäsityksiä ja harhaluuloja. Maan syntyvaiheisiin ja historiaan sisältyy paljon levottomuuksia, mutta konfliktit liittyvät etupäässä ympäröivien arabimaailman haluttomuuteen hyväksyä juutalaisten tarve ja oikeus omaan valtioonsa."
"Länsimaisessa demokratiassa jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseensä ja sen vapaaseen ilmaisemiseen."
"Näkemysten olisi kuitenkin perustuttava tosiasioihin. Virheet voivat tällaisissa tapauksissa johtaa erittäin vakaviin seurauksiin, kansanedustaja ja Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman huomauttaa."

Kontula ei ole ottanut huomioon, että Hamas aiheuttaa tahallaan kärsimyksiä juutalaisväestöön räjäyttämällä raketteja esimerkiksi päiväkoteihin.

Lähde:

Kunnas, Kristiina. 2020. Peter Östman ottaa kantaa Kontulan Gaza-tapaukseen: ”Vastuullisen kansanedustajan ei pidä lietsoa Israel-vihaa” 16.1. KD-lehti

Jerusalemista löydettiin saviruukku, jossa on hepreankielistä tekstiä

KUVA; Azusa Pacific University, Fair Use dialogue.



Joel Kontinen

Useita kertoja heprealaisessa Raamatussa mainitaan Abel Beth Maacah, joka on Pohjois-Israelissa. Sieltä on löydetty 2800-vuotias saviruukku, johon on kirjoitettu hepreaksi "Benayo".

Koska Benayo (tai Benayau) on jahwistinen nimi (se sisältää osan Jahven nimestä), mies todennäköisesti palvoi Yahwehia, Israelin jumalaa. Pohjoisessa Jahven nimen osan sisältävät nimet päättyivät yleensä heprealaisin kirjaimin, jotka voidaan kääntää "yo" tai "yau", kertoi Robert Mullins, Kalifornian Azusa Pacific -yliopiston raamatullisten ja uskonnollisten tutkimusten laitoksen professori, joka on Abel Beth Maacahin kaivausten apulaisjohtajana.

Saviruukku löytyi useiden muiden saviastioiden kanssa huoneesta, joka on vasta osittain kaivettu. Yksi muista ruukuista sisältää viinistä mahdollisesti peräisin olevia jäämiä, ja vieressä on rypälekuoppa. Vaikka astioiden sisällön varmistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, on mahdollista, että kaikki astiat sisältävät viiniä ja Benayo "on saattanut olla viininviljelijä", Mullins sanoi. Hän totesi, että Abel Beth Maacahin ympäristö on ihanteellinen viinintuotantoon.

Isrealin arkeologit ovat viime vuosina löytänet Siseran, Emmauksen , Daavidin pojan sinetin ja Pontius Pilatuksen sormuksen.

Lähde.
Jarus , Owen. 2020. Ancient Yahweh Worshipper's Jar Bears Hebrew Script in Biblical City Live Science 16.1.

Mullan vaikutus ihmisten terveyteen

Porkkana kasvaa mullassa, Carl_Axel_Magnus_Lindman Public domain.





Joel Kontinen

Suomen ja Venäjän välisellä rajan molemmin puolin elävät ihmiset antavat arvokasta tietoa, joka voisi valaista ihmisten suhteita luontoon - etenkin kun kyse on ympäristön altistumisen ja immuuniterveyden välisestä yhteydestä. Toisen maailmansodan aikana Suomi luovutti suuren alueen Neuvostoliitolle. 1900-luvun jälkipuoliskolla Suomen puolta uudistettiin, kun taas Neuvostoliiton puolella ihmiset elivät perinteistä elämää. 2000-luvulle mennessä Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan allergioiden esiintyvyys Karjalan raja-alueen Suomen puolella oli huomattavasti korkeampi kuin Venäjän puolella asuvien ihmisten.

Immunologi Nanna Fyhrquist, joka liittyi Helsingin yliopiston tiimiin vuonna 2011 ja auttoi suorittamaan tutkimusta, halusi tietää miksi. Ryhmä epäili, että Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin esiintyvillä eroilla allergioissa saattaa olla jotain tekemistä ympäristömikrobille altistumisen kanssa. Helsingin yliopiston ekologi Ilkka Hanski yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tutkijoiden Tari Haahtelan ja Leena von Hertzenin kanssa ovat viime aikana muodostaneet biologisen monimuotoisuuden hypoteesin väittäen, että ihmisten elinympäristöjen kokonaisvaltainen biologinen monimuotoisuus ja vastaavasti mikrobinen monimuotoisuus vaikuttaa ihmisen terveyteen aiheuttaen muutoksia mikrobiomin koostumuksessa. He väittivät, että biologisen monimuotoisuuden maailmanlaajuinen menetys oli syyllinen ihmisen immuunijärjestelmän häiriöihin ja siten allergisten ja tulehduksellisten sairauksien lisääntymiseen kehittyneissä maissa ympäri maailmaa.

Idea on jatko vuosikymmenten vanhalle hygieniahypoteesille, joka kehitettiin 1980-luvun lopulla ja 90-luvulla, kun tutkijat ymmärsivät, että eläminen nykyaikaisessa maailmassa, jossa bakteerialtistus on rajoitettua, on yhteydessä lisääntyneeseen heinänuhaan ja muihin sairauksiin, joille on ominaista immuunijärjestelmän häiriöt.

Myöhemmin University College Lontoon mikrobiologi ja immunologi Graham Rook päätyi samanlaiseen näkemyksen "vanhojen ystäviensä" hypoteesin kanssa, jonka mukaan ihmiset - ja erityisesti heidän immuunijärjestelmänsä - on tullut riippuvaiseksi mikrobeista, joiden kanssa he ovat eläneet kymmenien tuhansien vuosien ajan tai enemmän . "Immuunijärjestelmä on oppimisjärjestelmä", Rook kertoo tutkijalle. "Ellei sille syötä tietoja, se ei voi toimia oikein."

Suomalainen ryhmä on sittemmin tutkinut mekanismeja, joilla ympäristömikrobit voivat vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään. Yksi tapa voi olla ihmisten mikrobiotan muotoilu, joka on liitetty allergioiden kehittymiseen. Karjalan tutkimuksen tiedot tukevat jo jonkin verran tätä ajatusta. Suomalaisissa ihonäytteenäytteissä "näimme, että metsien ja viheralueiden ympäröimällä maaseudulla asuvat lapset olivat paljon vähemmän allergisia [kuin suomalaiset lapset kaupunkialueiden ympäristössä], ja heillä oli myös paljon rikkaampi ihon mikrobiota", Fyhrquist sanoo.

Erityisesti maalla lasten iholla oli enemmän ja monimuotoisempia bakteereja, ja erityisen runsaasti Acinetobacter-bakteereja - proteobakteerien turva-alueella esiintyviä mikrobien sukuja, joita esiintyy yleisesti kasveissa. Tutkijat havaitsivat lisäksi, että lapsilla, joiden iholla oli enemmän Acinetobacter-bakteereja, oli enemmän leukosyyttejä verenkierrossa ja että nämä solut pystyivät tuottamaan anti-inflammatorista sytokiiniä IL-10 paljon enemmän kuin kaupunkien lasten leukosyytit. "Tämä sai meidät ajattelemaan, että tämä erityinen luonnosta peräisin olevien mikrobien ryhmä voisi jollakin tavalla edistää immuunijärjestelmän koulutusta tai kalibrointia", Fyhrquist sanoo. Näytteet vähemmän kehittyneeltä Venäjän rajalta tukivat tätä ajatusta, sisältäen enemmän Acinetobactereja kuin Suomen puolella olevat näytteet erityisestä elinympäristöstä riippumatta. "Koska venäläinen elämäntyyli on niin syvästi erilainen kuin suomalainen, näyttää siltä, että se syrjäyttää maaseudun mahdolliset vaikutukset kaupunkien elinympäristöihin", hän sanoo.

Lähde:;

The Influence of Soil on Immune Health.2029. The ScientIst , 8.1.