lauantai 18. helmikuuta 2017

NASA löysi elämän rakennuspalikat pikkuplaneetta Ceresiltä? Tuskin

Ceres. Kuva: NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA.




Joel Kontinen

Naturalistisen /materialistisen käsityksen mukaan elämän syntyyn tarvitaan vettä ja ripaus orgaanisia yhdisteitä.

Elämänsyntyteorioista ei ainakaan puutu mielikuvitusta, mutta niitä on vaikea pitää vakavasti otettavana tieteenä.

Tämä ei estä sekularistia uskomasta naturalistisiin ihmeisiin.

Ja koska universumi on valtavan suuri, elämän olisi pitänyt syntyä monessa eri maailmassa. Tuorein ehdokas on pikkuplaneetta Ceres, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välissä.

Ceres on geologisesti aktiivinen ja siinä on jäätä ja vesihöyryä.

Äskettäin NASAn Dawn-luotain saattoi löytää Ceresiltä ainetta, jota populaarimedia luonnehti elämän rakennuspalikoiksi.

Löytö on luultavasti keriittiä tai asfaltiittiä eli sinänsä orgaanista yhdistettä, mutta elämän rakennuspalikaksi siitä tuskin on.

NASAn asiantuntijat uskovat, että yhdiste on peräisin pikkuplaneetalta.

Ceres haastaa naturalistisia näkemyksiä monin tavoin. (Lue lisää tästä ja tästä).

Se on halkaisijaltaan vain 950 kilometriä, joten ”4,5 miljardin vuoden” ikäisenä maailmana sen pitäisi jo olla geologisesti täysin kuollut.

Mutta se näyttää olevan täysissä nuoruuden voimissaan.

Lähde:

Whyte, Chelsea. 2017. Dwarf planet Ceres hosts home-grown organic material. New Scientist (16.2.).

torstai 16. helmikuuta 2017

Tammihiiren pikkuserkku sotkee evoluution luokituksia: käyttänee lepakon tavoin kaikuluotausta

Kaikuluotaaja? Kuva: H. Osadnik, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Tutkijat arvelevat, että Vietnamissa elävä tammihiiren pikkuserkku käyttää kaikuluotainta kiivetessään yöllä puissa. Se olisi ensimmäinen puissa viihtyvä eläin, joka käyttää lepakoiden ja delfiinien suosimaa menetelmää.

Evolutionisti ei usko, että lepakko ja tammihiiri olisivat kovin läheisiä sukulaisia, joten heidän on taas kerran turvauduttava konvergenttiin evoluutioon eli oletukseen, että sama piirre kehittyi erikseen kahdessa lajissa, jotka eivät ole läheistä sukua toisilleen.

Äskettäin tiedejulkaisut raportoivat tästä ilmiöstä. joka näkyy esimerkiksi jättipandassa ja punapandassa.

Toisinaan evolutionistit joutuvat kiertelemään ja kaartelemaan, kun he pyrkivät sulkemaan silmänsä selviltä faktoilta ja välttämään sanaa suunnittelu.

Siitä huolimatta fiksut ratkaisut kertovat aina nerokkaasta suunnittelusta. Evoluution sokea kelloseppä ei sellaiseen pysty.


Lähde:

Ceurstemont, Sandrine. 2017. Dormouse might be first tree-climbing mammal shown to echolocate. New Scientist (15.2.).


tiistai 14. helmikuuta 2017

Ateistifilosofi Daniel Dennett uskoo, että aivot ovat kuin tietoinen muurahaiskeko

Daniel Dennett uskoo, että La Sagrada Familia (yllä) on suunniteltu älykkäästi, mutta hän ei usko, että aivomme on suunniteltu. Kuva: Canaan, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).




Joel Kontinen

Jumalan kieltäminen voi saada ihmisen uskomaan sangen epäloogisia asioita.

New Scientist haastatteli äskettäin filosofi Daniel Dennettia, joka profiloituu puhdasoppineeksi materialistiksi ja on Richard Dawkinsin, Sam Harrisin ja Jerry Coynen tavoin tunnetuimpia uusateisteja.

Dennett on esimerkiksi luonnehtinut kristinuskoa virukseksi.

Hän uskoo, että René Descartes teki pahan virheen irrottaessaan mielen materiasta.

Dennettin mukaan Charles Darwin osoitti, että universumin kaikki älykkäältä näyttävä suunnittelu on tulosta prosessista, jossa ei ole suunnittelun häivääkään – evoluutiosta.

Dennett vertaa aivotyöskentelyä tietokoneen toimintaan. Hän uskoo, että aivosolut toimivat jokseenkin satunnaisesti, niin kuin keinoäly, joka vain vertaa asioita toisiinsa ja / tai laskee monta kertaa yhteen. Meistä se vain tuntuu älykkäältä.

Hän tulee samalla mainostaneeksi Google kääntäjää esimerkkinä keinoälystä, jonka ihminen on suunnitellut.

Mutta ainakin kääntäjän perspektiivistä katsottuna Google tuottaa toisinaan hiukan liian yllättäviä tuloksia.

Pahimmillaan se on huono vitsi.

Dennett vertaa Antoni Gaudín suunnittelemaa La Sagrada Familia -tuomiokirkkoa muurahaiskekoon. Ne muistuttavat jossain määrin toisiaan, mutta Dennettin mukaan vain toinen on suunniteltu ylhäältä alas eli kokonaisuuksista osiin.

Evolutionisti joutuu turvautumaan alhaalta -ylös strategiaan, joka ei ensinkään ole suunnittelua.

Muurahaisilta ei yleensä lapanen ole hukassa. Ne ovat rakennustaiteen mestareita.

Ja sitten filosofi Dennett keksii verrata aivosoluja yksittäiseen muurahaiseen ja kekoa aivoihimme.

Hänen näkemyksensä on todella kaukana aivotutkimuksen uusimmista löydöistä.

Aivoissamme ei ole mitään satunnaista. Ne jopa inspiroivat insinöörejä suunnittelemaan tehokkaampia mobiililaitteita.

Lähde:

Ananthaswamy, Anil. 2017. Why your brain is like a conscious termite colony. New Scientist (8.2.).

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Hiivatutkimus upotti darvinistisen uskomuksen geeniduplikaatiosta


Hiivasolun poikkileikkaus yksinkertaistettuna. Kuva: domdomegg, Creative Commons (CC BY 4.0).




Joel Kontinen

Hiivaa ei pidetä kovinkaan mutkikkaana organismina, mutta se pystyy näköjään saamaan aikaan paljon enemmän kuin mitä kehitysopin kannattajat toivoisivat.

Äskettäin professori Christian Landry (Université Laval) kollegoineen tutki leipähiivan geenejä ja huomasi, että geeniduplikaatio (eli organismissa sama geeni on kahdentunut) ei välttämättä suojaa organismia haitallisilta mutaatioilta.

Sciencessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että myös hiivan biologia on paljon mutkikkaampaa kuin mitä evolutionistit olettivat.

Pikkuruisessa hiivasolussa voi olla yli 60 miljoonaa proteiinimolekyyliä.

Lisäksi solujen korjausmekanismit ja laaduntarkkailu kertovat luomisesta.

Evolutionistit ovat viime päivinä saaneet runsaasti jobinpostin: nyt esimerkiksi tiedetään, että edes bakteeri ei ole yksinkertainen ja että merivuokon genomi on liki yhtä mutkikas kuin ihmisen.

Lähteet:

Diss, Guillaume et al. 2017. Gene duplication can impart fragility, not robustness, in the yeast protein interaction network. Science 355 (6325): 630 – 634.

Phys.org. 2017. Researchers cast into doubt a tenet of the dominant evolutionary biology model (9.2.).

perjantai 10. helmikuuta 2017

Elämän rakennuspalikat löytyivät valkoisesta kääpiötähdestä 200 valovuoden päässä meistä?


Taiteilijan näkemys tähdestä nimeltä WD 1425+540. Kuva: NASA, ESA ja Z. Levy (STScI).




Joel Kontinen

Elämän synty on edelleenkin naturalistinen mysteeri, vaikka tiedejulkaisut ja populaarimedia tavan takaa väittävät jotain vallan muuta.

Välillä tiedemiehet (tai -naiset) vetoavat molekyylikätilöihin, ja välillä he uskovat elämän legopalikoiden tupsahtavan taivaalta, mutta yleensä he eivät pysty selittämään elämän syntyä.

Uusin spekulaatio kiinnittää katseemme 200 valovuoden päähän tähteen nimeltä WD 1425+540, joka majailee Karhunvartijan eli Boötesin tähdistössä.

WD 1425+540 on valkoinen kääpiötähti. Tutkijat sanovat Astrophysical Journal Letters -lehdessä havainneensa sen kaasukehässä hiiltä, typpeä, happea ja vetyä. Tämä sai heidät leipomaan kiehtovan skenaarion:

Tähteä (a) kiertävä planeetta (b) muutti jonkin pikkuplaneetan (c) rataa ja sai c:n siirtymään hyvin lähelle tähteä, joka repäisi c:n hajalle ja kylvi kaasuja ja pölyä ympäriinsä. Näistä muodostui rengas, hiukan samantapainen kuin mitä Saturnuksella on. Lopulta ne toivat elämän rakennuspalikat tähdelle.

Onko tämä tiedettä?

Ei, mutta tutkijoilta ei puutu ainakaan luovuutta.

Mutta mikä tahansa tähti on liian kuuma paikka elämälle, joten veikkaisin, että tämäkin teoria haudataan kohta vähin äänin.

Elämä ei voi syntyä spontaanisti missään oloissa. Siihen tarvitaan aina synnyttäjää.

Lähde:

University of California - Los Angeles. 2017. Dwarf star 200 light years away contains life's building blocks: Object in the constellation Boötes with carbon, nitrogen, oxygen and hydrogen. Science Daily. (9.2.).


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Kenkänokka: Iso esihistoriallisen näköinen lintu lentää yhä Afrikassa


Kenkänokka (Balaeniceps rex) ei näytä lintulaudan varpuslinnulta. Kuva: Quartl, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Moninaisuus on eläinkunnan oleellisimpia piirteitä.

Niinpä esimerkiksi kaloja ja lintuja on kaiken kokoisia, kaiken näköisiä, kaiken muotoisia ja kaiken värisiä.

Evoluution sokealla kellosepällä olisi tuskin ollut aikaa tällaiseen resurssien (näennäiseen) tuhlaukseen.

BBC Earth luonnehtii kenkänokkaa (Balaeniceps rex) esihistorialllisen näköiseksi linnuksi, ja vaikka esihistoriaa ei Genesiksen näkökulmasta katsottuna ole ollut, lintu voisi hyvinkin olla peräisin Ice Age -filmien ajalta, paitsi että se elää Afrikan kosteikoissa.

Kenkänokka lienee kaukaista sukua pelikaaneille, mutta sillä ei ole yhtään lähisukulaista eikä edes fossiileja.

Se voi kasvaa yli puolitoistametriseksi. Sen siivet ovat mahtavat, jopa 260 sentin kärkiväleineen, mutta jalat ovat jääneet aivan ohuiksi, niin kuin Australian paksujalalla (jonka suomenkielinen nimi lienee osoitus aussihuumorista).

Kenkänokka muistuttaa meitä luomisesta.

Lähde:

Walker, Matt, 2017. A Giant Prehistoric-Looking Bird. BBC Earth (7.2.).

maanantai 6. helmikuuta 2017

Älykkäästi suunniteltu verenkierto estää sorsan jalkojen jäätymisen

Sorsan jalkoja ei palele. Kuva: Stavenn, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).





Joel Kontinen

Sorsat voivat talvisin tallustella paljain jaloin lumessa ilman, että ne jäätyisivät.

Tempun salaisuus on nerokkaassa suunnittelussa. Sorsassa lämmintä verta kuljettava valtimo koskettaa kylmää verta tuovaa laskimoa. Veri virtaa niissä eri suuntiin, ja lämmin veri saa kylmän veren lämpiämään joutuisasti.

Insinöörit ovat jo pitkään tunteneet tämän ilmiön: Lämpö siirtyy kahdesta toisiaan koskettavasta putkesta toiseen. Jos ne kulkevat eri suuntiin, lämmönsiirto on liki sata prosenttia.

Ilmiö on yleinen joissain lämminverisissä eläimissä, ja siitä käytetään latinankielistä termiä rete mirabile eli ihmeellinen verkko.

Linnuissa on myös monia muita piirteitä, jotka kertovat älykkäästä suunnittelusta.

Esimerkiksi kolibri, punarinta, kuningasfregatti, viirukerttuli ja käpytikka haastavat evoluution uskomattomilla kyvyillään.

Lähde:

DeYoung, Don. 2015. Cold Feet. Answers 10 (4): 42.