maanantai 14. tammikuuta 2019

Miten olkapää muodostui?

Kuva: japanilaisen naisen olkapää. CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Miten olkapää muodostui? Tämä ei ole darvinistinen tarina. Luonnonvalinnalla ei ole mitään tekemistä olkapään muodostumisen kanssa.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa luonnonvalinta unohtuu, kun Delawaren yliopiston biolääketieteen insinöörin apulaisprofessori käyttää uusia tapoja tutkia kiertäjäkalvosimen kehittymistä lapsen kasvaessa ja myös kiertäjäkalvosimen paranemista.

Kiertäjäkalvosin on tarkoittaa olkanivelen nivelpussin yläosaa, jota vahvistaa neljä olkapäätä tukevan ja liikuttavan lihaksen jännettä, jotka pitävät kiertäjäkalvosinta paikallaan.

Darvinistisen tutkimuksen mukaan olkapää muodostui luonnonvalinnalla, mutta uusi tutkimus tulee toimeen ilman luonnonvalintaa.


Lähde:

Stewart, Julie. 2019. How did your shoulder form?
Medicalxpress
(3.1.).

lauantai 12. tammikuuta 2019

Pikkujalka käveli kuten simpanssi



Kuva: Tobias Fluegel, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Vuonna 1994 löydettiin Etelä-Afrikasta naaras Australopithecus, joka oletettiin olevan “3,67 miljoonaa vuotta” vanha.

Tutkijat löysivät myös sen korvan, erityisesti sen simpukan eli koklean (sisäkorvassa sijaitseva kotilon kuoren muotoinen kuuloelin).

He vertasivat pikkujalan kalloa ja käyttivät tätä dataa piirtäessään 3-mallin muotoisen kuvan sen sisäkorvasta. Sitten he vertaisivat sitä 17 malliin varhaisista ihmisistä, 10 kuolleen ihmisen ja 10 simpanssin sisäkorvaan.

Sisäkorva, joka on elintärkeä tasapainolle, antaa tietoa kävelystä. Ihmisille sisäkorva voi kertoa, miten esimerkiksi juoksu sujuu. Uuden tutkimuksen johtaja Amélie Beaudet sanoi, että se myös ohjasi, miten Australopithecus liikkui.

Tutkijat ilmoittivat sen kävelevän kuin simpanssin.

Löydöt julkaistiin helmikuussa ilmestyvässä Journal of Human Evolutionissa.

Lähde:

Weisberger, Mindy. 2019. Extinct Human Relative from 'Miracle' Excavation Moved Like a Chimp. Live Science (10.1.).

torstai 10. tammikuuta 2019

Astronomit havainneet kummallisia radiosignaaleja

Kuva: NASA/CXC/SAO (X-Ray); NASA/JPL-Caltech, Public Domain.




Joel Kontinen

Astronomit ovat havainneet signaaleja, jotka tulevat kaukaisesta galaksista. Teleskooppi on havainnut ne Kanadassa.

13 nopean radiopurkauksen joukossa oli hyvin epätavallinen toistuva signaali, joka tuli samasta lähteestä noin 1,5 miljardin valovuoden päässä.

Tässä on asiantuntijoiden selityksiä asialle:

1. Neutronitähti, jolla on erittäin voimakas magneettikenttä ja jonka pyörimisliike on hyvin nopea.

2. Kaksi neutronitähteä, jotka yhdistyvät.

3. Jonkinlainen ET:n ohjaama avaruusalus, niin kuin 'Oumuamua.

Lähde:

Briggs, Helen. 2019. Mysterious radio signals from deep space detected. BBC News (9.1.).

tiistai 8. tammikuuta 2019

Lentolisko pelotteli kaloja dinojen kaudella

Klobiodon rocheiKuva: MOS1985, CC BY-SA 4.0.




Joel Kontinen

Klobiodon rochei oli lentävä lisko, joka eli Englannissa 166 miljoonaa” vuotta sitten. Se löytyi 16 kilometrin päässä Oxfordista.

Klobiodon löydettiin jo 1800 -luvulla ja kymmenet tai sadat tutkijat olivat nähneet sen, mutta sekoittaneet sen aiemmin löytyneeseen yksilöön, Portsmoutin yliopiston paleontologi Michael o’Sullivan sanoi.

Tämä lentolisko oli suuri; sillä oli 2 metrin siipiväli, ja sillä oli 26-senttiset hampaat.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2019. Rare Flying Reptile with Mouthful of Fangs Trolled Jurassic Skies, Live Science (2:1),


sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Happi ei ole vakuuttava merkki ulkoavaruuden elämästä


Eksoplaneetta Kepler-186f, joka kiertää elämän vyöhykkeellä punaista tähteä. Kuva: NASA Ames/SETI Institute/JPL-CalTech.




Joel Kontinen

Happi ei olekaan niin vakuuttava merkki ulkoavaruuden elämästä, niin kuin astrobiologit olivat ajatelleet, uusi tutkimus kertoo.

"Ihmisen luulivat, että hapen ja organisten aineiden yhdistelmä merkitsee elämää, mutta me tuotimme niitä ei-bioottisesti monissa erilaisissa kokeissa, sanoo kokeen johtaja Chao He.” (Johns Hopkins University. Baltimore). “Tämä viittaa siihen, että useasti hyväksytyt biosignaalit voivat olla väärä hälytys elämästä.”

Monet luulivat, että happi ja metaani eksoplaneetan ilmakehässä voisivan olla vahva osoitus biologisesta aktiviteetista. Tämä oletus on kuitenkin liian yksinkertainen.

Chao He ja hänen kollegansa kokeilivat yhdeksällä kaasukoostumuksella, joita on löydetty supermaapallon (maapalloa suurempi planeetta) tai mini-Neptunuksen eksoplaneetan ympäriltä, jotka sisälsivät kaasuja kuten hiilidioksidia, vettä, metaania ja ammoniakkia kuumentaen niitä 27 asteesta 370 asteen lämpötilaan Celsiusta) joko ultravioletti- tai plasmasäteillä.

Tutkimus ei ota kantaa fosforiin, jota ilman elämä ei saa alkuunsa.



Lähde:

Wall, Mike. 2019. Alien Worlds Rich in Oxygen Still Might Not Harbor Life. Space.com (2.1.).

perjantai 4. tammikuuta 2019

Darvinistinen tarina: Kävelevät jokikalat kertovan meille, miten esi-isämme nousivat maalle

Cryptotora thamicola. Kuva: Chulabush Khatancharoen, CC BY 2.0).




Joel Kontinen

Evolutionisteilla on uusin teoria, jolla he yrittävät saada muut ymmärtämään ideologiaansa esi-isiemme ensimmäisistä askelista. Kolme yliopistoa yrittää Prosanta Chakrabartyn johdolla saada nykyisen Cryptotora thamicolan lantion ja selkärangan tekemään mahdottomia.

Meillä ei ole monia teorioita tai fossiilisia malleja, jotka auttavat meitä ymmärtämään, miten lantio kehittyi ja muodostui ensimmäisissä tetrapodeissa, jotka kehittivät raajoja voidakseen kulkea maalla”, Brooke Flammang sanoo.

Mutta tämä kuuluu darvinistiseen teatterin.

Kalojen täytyi darvinistisen tarinan mukaan siirtyä kaksi- tai nelijalkaiseen maanpäälliseen elämään devonikaudella, kauan sitten – eli ”350–400" miljoonaa” vuotta sitten.

Tutkimus ei ota kantaa siihen, miten Tiktaalikille on käynyt, mutta unohtaminen onkin darvinististen tarinoiden perusta.


Lähde:

Louisiana State University (2018). First Steps: Scientists launch evolutionary study to explore the origins of fish that walk. Psyh.org (19.12.)


keskiviikko 2. tammikuuta 2019

On aika upottaa Draken kaava



Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Draken kaavalla arvioidaan Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä.

Sen kehitti tohtori Frank Drake vuonna 1961 jonkinmoisessa kiireessä, niin että konferenssissa sen jälkeen astronomit yrittivät arvioida teknisesti kehittyneiden sivilisaatioiden määrää Linnunradassa.

Kaavaa ovat käyttäneen niin Carl Sagan kuin SETI-väkikin. Draken kaava ei kerro, minkälainen avaruus on. Itse asiassa Draken kaava on vain keino, jolla voidaan mitata älykkyyttä: pistää se lihamyllyyn ja arvioida tulos.

Draken kaavalla on pikemminkin filosofinen arvo. Jos idea ei ole hyödyllinen, miksi siitä yhä pidetään kiinni?

Lähde:

Sutter, Paul, 2018. Alien Hunters, Stop Using the Drake Equation. Space.com (27. 12).