Evolutionistin kummajainen: Hobitti (Floresin ihminen) on vanhempi kuin dinosaurus

Ajoitusmenetelmät voivat yllättää. Joskus dino voi niiden mukaan olla hobittia nuorempi.





Joel Kontinen

Radiometriset iänmääritysmenetelmät voivat yllättää. Kun pikkuruinen hobitti eli Homo floresiensis löydettiin vuonna 2003, se ajoitettiin 18 000 vuoden ikäiseksi.

Tutkijat ovat kiistelleet hobittien statuksesta jo alusta lähtien, ja sama meno näyttää jatkuvan loputtomiin.

Nyt tutkijat paljastavat, että hobitin maallisia jäännöksiä ei ajoitettu, vaan lukema perustui sitä ympäröivän maaperän ”geologiseen analyysiin”.

Strategia ei ollut poikkeus. Evolutionistit monesti ajoittavat fossiileja niitä sisältävän kerrostuman mukaan, koska he olettavat niiden olevan yhtä vanhoja.

Äskettäin myös hobitin fossiili ajoitettiin. Se ikääntyi hetkessä vähintään 60 000 vuoden ja enintään 100 000 vuoden vanhaksi.

Näitä lukemia kannattaa verrata dinosaurusten luiden ajoitukseen. ICR:n tutkijat julkaisivat viime vuonna dinojen radiohiili-iät. Niistä alin (nuorin) oli 17 850 +/- 40 vuotta, ja ylin (vanhin) oli 49 470 +/- 510 vuotta.

Ihminen on siis elänyt ennen dinosauruksia, jos ajoitusmenetelmiin on uskomista.

Meidän on hyvä muistaa, että yksi ajoitusmenetelmien perusolettamuksista on se, että maapallon olot ovat aina olleet vakiot. Harva enää uskoo siihen.

Viimeksi helmikuussa tutkijat kyseenalaistivat zirkoniajoituksen perusolettamuksen. Sitä ennen he ilmoittivat, että uraani -lyijy -iänmääritysmenetelmä antaa liian suuria lukuja ja menetelmissä on muitakin heikkouksia. Esimerkiksi auringonpurkaukset vaikuttavat radioaktiivisten aineiden hajoamisnopeuteen.

Lisäksi Nooan ajan vedenpaisumus on sekoittanut ajoitusta perin pohjin antamalla liian suuria lukemia.


Lähteet:

Gramling, Carolyn. 3016. The ‘hobbit’ was a separate species of human, new dating reveals. Science (30.3.).

Thomas, Brian ja Vance Nelson. 2015. Radiocarbon in Dinosaur and Other Fossils. Creation Research Quarterly 51:4, 299–311.

Ihmisen evoluution ongelmat jatkuvat: nyt epäillään hobittia (H. floresiensis)

Uusi tutkimus vie hobitilta alalajistatuksen. Kuva: Tim Evanson, Flickr.



Joel Kontinen

Evolutionistit ovat jo ehtineet kunnioittaa vuonna 2003 Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta löydettyjen hobittien (H. floresiensis) luolaa pyhänä maana.

He taisivat hätäillä liikaa. Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) julkaisi juuri tutkimuksen, joka kiistää hobittien aseman erillisenä ihmislajina.

Maciej Henneberg kollegoineen sanoo, että tunnetuin hobitti eli yksilö, joka tunnetaan koodinimeltlä LB1, kärsi Downin syndroomasta.

Tutkijat ovat aiemmin ehdottaneet, että pienikokoisuus johtui joko mikrokefaliasta (pienipäisyydestä) tai jostain muusta kasvua estävästä oireyhtymästä.

Joidenkin mielestä hobitti oli jodinpuutteesta kärsivä nykyihminen.

Henneberg ja kollegat toteavat, että ihmisiä ei pitäisi luokitella eri lajeiksi sen perusteella, että he kärsivät jostain taudista.

Evolutionistien ongelmat mutkistuvat sitä mukaa kuin lajit vähenevät. Viime kuussa Science myönsi, että oletettu esi-isämme Homo heidelbergensis ei ollut erillinen ihmislaji.

Hobittien statuksen menetys heikentää entisestään myös progressiivisen kreationismin kannattajien uskomusten johdonmukaisuutta. He esimerkiksi uskovat, että hobitit, neadertalilaiset ja H. erectus olivat sieluttomia apinaihmisiä.

Heidän uskomuksensa ei kestä kriittistä tarkastelua. Luopumalla vuosimiljoonista he löytäisivät tien takaisin Raamatun maailmankuvaan, jossa kuolema ja kärsimys ovat syntiinlankeemuksen seurauksia.

Lähde:

Henneberg, Maciej et al. 2014. Evolved developmental homeostasis disturbed in LB1 from Flores, Indonesia, denotes Down syndrome and not diagnostic traits of the invalid species Homo floresiensis. PNAS.

Hobittien fossiililuola on pyhää maata – ainakin evolutionistien mielestä

Pyhä Hobitti? Kuva: Tim Evanson, Flickr.




Joel Kontinen

Teistiset evolutionistit yrittävät vakuutella itselleen ja seuraajilleen, että evoluutio on puhdasta luonnontiedettä. Darvinistiset evolutionistit eivät aina näe asioita tällä tavoin.

Vuonna 2000 tieteenfilosofi Michael Ruse kirjoitti National Post -lehdessä, että evoluutio on maailmanselitysmalli, joka kilpailee kristinuskon kanssa. Hän sanoi suoraan, että evoluutio on uskonto.

Monet muutkin ovat oivaltaneet evoluution uskonnollisen sävyn.

Vuonna 2007 Science luonnehti luolaa, josta Floresin ihminen (Homo floresiensis) löydettiin, pyhäksi maaksi (hallowed ground).

Vuonna 2003 Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta löydettiin pieni ihmisfossiili, jota alettiin kutsua J. R. R. Tolkienin Keski-Maan sankarien mukaan Hobittiksi. (Lue lisää tästä, tästä, tästä ja tästä).

Evolutionisteilla on taipumus kunnioittaa vanhoja fossiileja suuresti, ikään kuin ne olisivat pyhäinjäännöksiä. Ehkä ne heille niitä ovatkin.

Lähde:

Culotta, Elizabeth. 2007. The Fellowship of the Hobbit. Science 317 (5839), 740–742.

Uusi tutkimus: Hobitti oli jodinpuutteesta kärsivä nykyihminen

Kärsivätkö Frodo ja Sam jodinpuutteesta?



Joel Kontinen

Hobittikeskustelu on viime aikoina jatkunut varsin vilkkaana. (Lue lisää esimerkiksi tästä, tästä, tästä, tästä ja tästä.) Uusimman tutkimuksen mukaan hobitti ei ollut erillinen ihmislaji vaan jodin puutteesta kärsivä H. sapiens.

Länsi-Australian yliopiston emeritusprofessori Charles Oxnard ja kollegat julkaisivat äskettäin PloS ONE:ssa tutkimuksen, jossa he vertasivat kretinismistä kärsineiden ihmisten luita simpanssien, terveiden nykyihmisten ja hobitin eli Homo floresiensisin luihin. Tutkimus viittaa siihen, että hobitit olivat nykyihmisiä, joiden pieni koko todennäköisesti aiheutui jodin puutteesta johtuvasta kretinismistä.

Professori Oxnard oli jo aiemmin (vuonna 2008) tutkinut hobitin pääkalloa ja päätynyt siihen, että tämä Tolkienin fantasiaseikkailun mukaan nimensä saanut, Floresin saarelta löytynyt ihminen kärsi kretinismistä.

Oxnard kollegoineen kokeili nyt teoriansa paikkansapitävyyttä tutkimalla hobitin pääkallon alapuoleisia luita. Tutkimus vahvisti heidän näkemyksensä.

Aiemmin viime kuussa toinen tutkijaryhmä myös vahvisti sen, että hobitti on täysin ihminen.

Professori Oxnard huomauttaa, että kretinismi on edelleenkin varsin yleistä Indonesiassa, myös Floresin lähellä sijaitsevalla Balin saarella.

Luomisperspektiivistä katsottuna Oxnardin ja kollegoiden tutkimustulokset ovat odotettuja. Kaikki ihmiset ovat Aadamin jälkeläisiä. Niin kuin apostoli Paavali totesi: ”Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on -- Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä” (Apostolien teot 17:24, 26).

Lähde:

'Hobbit' Was an Iodine-Deficient Human, Not Another Species, New Study Suggests. ScienceDaily. (28.9. 2010).

Uusi tutkimus: Hobitti on täysin ihminen

Hobitti on taas päässyt otsikoihin.




Joel Kontinen

Hobittina tunnettu Floresin ihminen on taas päässyt otsikoihin. Uuden tutkimuksen mukaan H. floresiensis on täysin ihminen eikä siis H. sapiensista erillinen laji, niin kuin jotkut tutkijat ovat otaksuneet.

Pennsylvanian valtionyliopiston kehitysgenetiikan professori Robert Eckhardt ja Adelaiden yliopiston antropologian ja vertailevan genetiikan professori Maciej Henneberg tutkivat Liang Buan luolasta löytyneen, LB1:nä tunnetun hobitin pääkalloa, ja julkaisivat äskettäin tuloksensa American Journal of Physical Anthropology- lehdessä.

Professori Eckhardt kritikoi sitä, että jotkut tutkijat ovat yhden ainoan asymmetrisen pääkallon perusteella luokitelleet hobitin omaksi lajikseen sen sijaan että he olisivat pitäneet sitä epämuodostuneena H. sapiensina.

Hobiteista on varsin monia tulkintoja. (Voit lukea niistä lisää esimerkiksi tästä, tästä ja tästä.)

Eckhardt myös sanoo, että vaikka LB1:n aivokoppa on vasemmalta puolelta pahasti epäsymmetrinen, se ei riitä tekemään hobitista omaa lajiaan.

Professori Eckhardtin mukaan Floresin saarella asuu yhä ihmisiä, jotka muistuttavat hobitteja. Nykyfloresilaisten leuka ja hampaat eivät juurikaan eroa hobittien vastaavista piirteistä, mutta heillä on isompi ja symmetrisempi pääkallo.

Jos olemme oppineet mitään paleontologian historiasta, niin näyttänee siltä, että hobittisodat jatkuvat vielä pitkään.

Kreationistit pitävät hobittia täysin ihmisenä, kantaisämme Aadamin jälkeläisenä.

Lähde:
Researchers offer alternate theory for found skull's asymmetry. PhysOrg.com. 6.9.2010.

Hobittisodat jatkuvat: Kävikö 18 000 vuotta vanha hobitti hammaslääkärillä?

Joel Kontinen

Australialainen paleopatologi on synnyttänyt kiistan tiedeyhteisössä ehdottamalla, että metrin pituinen ihmisfossiili, jota väitetään 18 000 vuoden ikäiseksi, kävi hammaslääkärillä paikkauttamassa hampaansa. Hobitit saivat nimensä Tolkienien sankarien mukaan pienikokoisuutena vuoksi. H. floresiensin maalliset jäännökset löydettiin Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta vuonna 2003 ja 2004.

Hiljattain ScienceNow Daily News raportoi, että Adelaiden yliopiston tutkija Maciej Henneberg valokuvasi LB1:nä tunnetun H. floresiensis –yksilön leuan vuonna 2005. Kun hän myöhemmin tutki kuvia, että arveli nähneensä todisteita valkoisesta paikka-aineesta. Hammaslääkärit käyttivät tätä tekniikkaa amalgaamin asemesta Floresin alueella 1930-luvulla.

Hobittisodat ovat riehuneet liki jatkuvasti siitä lähtien kun H. floresiensis löydettiin. Monet tutkijat arvelevat, että hobitit ovat tavallisia ihmisiä, joiden pienikokoisuus johtui joko mikrokefaliasta (pienipäisyydestä) tai jostain muusta kasvua estävästä oireyhtymästä. Heidän mielestään H. floresiensista ei pitäisi luokitella omaksi lajikseen. Jotkut tiedemiehet taas suhtautuvat skeptisesti tällaisiin väitteisiin.

Näyttää siis siltä, että hobittisodat jatkuvat vielä pitkään. Peter Brown, joka Hennebergin tavoin on Adelaiden yliopiston tutkija, kiistää kollegansa tulkinnan. Brown kuului ryhmään, joka alun perin julkaisi hobittilöydön. Hän pitää kiinni siitä, että LB1:ssä, jota hän tutki (vuonna 2004), ei näkynyt merkkiäkään hammaslääkärin käden jäljistä.

Monesti tutkijat vahtivat löytöjään kateellisesti antamatta kollegoidensa katsoa niitä. Indonesialaiset, joiden hallussa hobittien jäännökset ovat, analysoivat niitä parhaillaan. He eivät ole suostuneet päästämään Hennenbergin tutkimusryhmää tarkastelemaan fossiileja, jotta hän voisi vahvistaa väitteensä todenperäisyyden.

Ihmisen esi-isien (ja oletettujen esi-isien) ajanmääritys on monesti hyvin mutkikas prosessi. Eri ajoitusmenetelmät ja lähtöoletukset tuottavat usein hyvin erilaisia tuloksia. Hyvä esimerkki tästä on kallo 1470. Vuonna 1967 Richard Leakey löysi Pohjois-Keniasta Rudolfjärven eli nykyisen Turkanajärven alueelta kallon, joka sai nimen KNM-ER 1470 (KNM = Kenya National Museum, ER= East Rudolph, 1470 =museon hankintanumero). Kallo näytti hyvin modernilta ja ihmismäiseltä mutta alun perin sen iäksi arvioitiin 2,9 miljoonaa vuotta.

Löydön julkaisemisen jälkeen Nature-tiedelehden sivuilla käytiin kiivas ajatustenvaihto kallon iästä. Kiista jatkui liki keskeytyksettä toistakymmentä vuotta. Tuona aikana kallon ”virallinen” ikä laski 2,61 miljoonasta vuodesta 1,88 miljoonaan vuoteen.

Aiemmat kiistat viitannevat siihen, että hobittisodat jatkuvat vielä pitkään.


Voit lukea lisää hobiteista tästä ja tästä.

Ajanmääritysmenetelmistä: tästä.

Raamatun näkemys ihmisen alkuperästä tästä.


Lähteet:

Culotta, Elizabeth. 2008. Tempest in a Hobbit Tooth. ScienceNOw Daily News. 24 April http://sciencenow.sciencemag.org/cgi/content/full/2008/424/2

Lubenow, Marvin L. 1992. Bones of Contention. Grand Rapids, MI: Baker Books.
Lubenovin kirja on julkaistu suomeksi. Sen suomenkielinen nimi on Myytti apinaihmisestä. Datakirjat julkaisi sen vuonna 2005. Sitä voi tilata täältä.