Kemian vihjeet voisivat paljastaa täysin Maan elämästä poikkeavia avaruusolentoja

 

Enceladus, Saturnuksen kuu, on ensisijainen kohde elämän etsinnässä muualla aurinkokunnassamme. Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute

Molekulaaristen todisteiden etsiminen elämästä muilla planeetoilla on hankalaa, mutta hiiliyhdisteiden reaktiivisuuteen perustuva testi voisi olla hyödyllinen indikaattori.

Evolutionistit arvelevat, että Maan ulkopuolinen elämä ei vaikuta Maan elämän muotoon. He sanovat, että tämä käy ilmi kemiallisista signaaleista.

Uusi menetelmä elävien olentojen kemiallisten ominaisuuksien tunnistamiseksi voisi auttaa meitä havaitsemaan avaruusolentoja, vaikka ne toimisivat eri tavalla kuin Maassa oleva elämä.

Avaruusolentoja etsiessään tiedemiehet luottavat yleensä biosignatuureihin – aineisiin tai kuvioihin, jotka voivat luotettavasti osoittaa elävien organismien läsnäolon. Tähtitieteilijät voivat analysoida kaukaisten planeettojen ilmakehiä etsiäkseen molekyylibiosignatuureja. Mutta monet elävien olentojen tuottamat molekyylit voivat syntyä myös geologisten tai kemiallisten prosessien kautta ilman elämänmuotoja.

Lähde: 

Alex Wilkins 2026 Chemistry clues could detect aliens unlike any life on Earth | New Scientist 6.3.

Outo sisältä ulospäin planeettajärjestelmä on saattanut muodostaa yhden maailman kerrallaan

 

Kuva: ESA.

Joel Kontinen

Läheisen tähden ympärillä olevat planeetat näyttävät olevan väärässä järjestyksessä, mikä viittaa siihen, että ne muodostuivat eri mekanismilla, kuin millä useimmat järjestelmät kasvavat.

Mutta evoluutio ei selitä, miksi planeetat eivät noudata darvinistien luotettavana pitävää planeetan muodostumista: ensin pienet planeetat aurinkoa lähellä, sitten kaukana isot Jupiterin kaltaiset kaasujättiläiset.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeettajärjestelmän, joka näyttää muodostuneen sisältä ulospäin. Vaikka useimmissa järjestelmissä, kuten omassamme, kiviplaneetat ovat lähinnä tähtiään ja kaasumaiset kauempana, LHS 1903 -järjestelmän reunalla on kivinen maailma, joka haastaa vakiintuneet planeettojen muodostumismallit.

Järjestelmän neljästä planeetasta uloin ei ollut heti havaittavissa Transiting Exoplanet Survey Satellite -satelliitin alustavissa havainnoissa – näiden ensimmäisten mittausten avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan yhden tähden lähellä olevan, hieman Maata suuremman kiviplaneetan sekä kaksi hieman Neptunusta pienempää kaasuplaneettaa sen takana. Mutta kun Ryan Cloutier McMasterin yliopistosta Hamiltonissa, Kanadassa, ja hänen kollegansa seurasivat järjestelmää kahdeksan muun observatorion avulla, he havaitsivat paljastavia merkkejä neljännestä maailmasta, joka on hieman suurempi kuin järjestelmän toinen kiviplaneetta.

Tämä kiviplaneetta, joka on kauempana tähdestä kuin sen kaasumaiset sisarukset, oli odottamaton. "Nämä järjestelmät eivät ole ennenkuulumattomia, mutta ne ovat harvinaisia ​​– ja järjestelmät, joilla on tämä ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja joita voimme karakterisoida yksityiskohtaisesti, ovat erittäin harvinaisia", Cloutier sanoo.

Useimpien järjestelmien uskotaan muodostavan kaikki planeettansa suunnilleen samaan aikaan samasta pöly- ja kaasukiekosta. Planeettojen koot ja koostumukset riippuvat siitä, missä ne muodostuivat kiekon sisällä ja mitä tapahtumia, kuten törmäyksiä muiden maailmojen kanssa, niille tapahtui myöhemmin. LHS 1903 -järjestelmän kohdalla tuo malli ei kuitenkaan toimi.

Nämä yksityiskohdat, mukaan lukien planeettojen koot ja se tosiasia, että ne kaikki kiertävät tähteään alle 30 Maan päivän jaksoissa, mahdollistivat tutkijoille mallien testaamisen siitä, miten nämä planeetat ovat saattaneet muodostua. "Yhden planeetan luominen voidaan tehdä useilla mekanismeilla, mutta kun on luotava neljä erilaista, voidaan alkaa erottaa eri malleja toisistaan", sanoo Solène Ulmer-Moll Leidenin yliopistosta Alankomaista. "Olemme löytäneet mallin, joka voi selittää ne kaikki."

Useimpien järjestelmien uskotaan muodostaneen kaikki planeettansa suunnilleen samaan aikaan samasta pöly- ja kaasukiekosta. Planeettojen koot ja koostumukset riippuvat siitä, missä ne muodostuivat kiekon sisällä ja mitä tapahtumia, kuten törmäyksiä muiden maailmojen kanssa, niille tapahtui myöhemmin. LHS 1903 -järjestelmän kohdalla tuo malli ei kuitenkaan toimi.

Jos LHS 1903:n planeetat syntyivät perinteisellä tavalla, uloimman olisi pitänyt muodostua paksun kaasukuoren kanssa, kuten kahden keskimmäisen. Tuo ilmakehä olisi voinut kadota törmäyksen tai säteilypommituksen seurauksena, mutta tutkijoiden simulaatiot osoittavat, että tällainen prosessi olisi myös poistanut kaasua toiselta tai molemmilta sisäplaneetoilta.

"Ulommaisen planeetan muokkaaminen on todella vaikeaa vaikuttamatta niihin kaasumaisiin planeettoihin, jotka ovat lähempänä tähteä", Cloutier sanoo. Mutta järjestelmän kiertoratadynamiikka tekee erittäin epätodennäköiseksi, että mikään planeetoista ei olisi syntynyt samasta kiekosta.

Cloutier ja hänen tiiminsä havaitsivat, että todennäköisin tapa tämän järjestelmän syntymiselle on prosessi, jota kutsutaan "sisältä ulos" -planeetanmuodostukseksi. Tässä yksi planeetta muodostuu ja sitten siirtyy sisäänpäin kohti tähteä tehden tilaa seuraavalle planeetalle ja niin edelleen. Tämä vie aikaa, joten planeetat syntyvät eri ympäristöissä protoplanetaarisen kiekon kehittyessä. "Tuo viimeinen planeetta, jos se kestää tarpeeksi kauan, on muodostunut ympäristössä, jossa ei ole saatavilla kaasua", Cloutier sanoo. Tämä järjestelmä osoittaa, kuinka monimuotoisia planeettojen muodostumisprosessit maailmankaikkeudessa voivat olla, hän sanoo.

Lähde:

Leah Crane 2026 Weird inside-out planet system may have formed one world at a time | New Scientist 12.2. 

Kuinka outoa jäätä voi muodostua planeettojen äärimmäisen kuumissa sisäosissa?

 

Kuva: Artsiom P/Shutterstock

Joel Kontinen

Kokeessa, joka simuloi mitä tapahtuu syvällä planeettojen sisällä, tutkijat ovat havainneet, että nestettä voidaan puristaa jääkiteiksi – jopa erittäin korkeissa lämpötiloissa.

Tutkijat ovat lähempänä ymmärtämistä, kuinka neste käyttäytyy planeettojen, kuten Venuksen pinnan alla.

Tutkijat ovat puristaneet superkuumia nesteitä timanttien väliin selvittääkseen, kuinka nesteet käyttäytyvät äärimmäisissä olosuhteissa, kuten planeettojen sisällä. Fyysikot ovat yrittäneet selvittää, kuinka nesteen tiheys muuttuu äärimmäisissä lämpötiloissa ja paineissa. Tämän haasteen voittamiseksi John Proctor Salfordin yliopistosta Iso-Britanniasta ja hänen kollegansa ovat käyttäneet timantteja ja lasereita.

Mutta vain Jumala pystyy luomaa elämää, joka ei synny ilman vettä.

Lähde:

Karmela Padavic-Callaghan 2024 How strange ice could form in the extremely hot interiors of planets | New Scientist 28.9.

Evolutionisti uskoo, että 50 planeettaa on varastettu

 

Kuva: science history images/alamy. 

Joel Kontinen

Evolutionistien mukaan noin joka 50 planeetta on saatettu varastaa muilta tähdiltä pian niiden muodostumisen jälkeen - ehkä jopa omassa aurinkokunnassamme.

Jotkut tiedemiehet ovat jo jonkin aikaa ajatelleet, että jotkut planeetat, joiden kiertorata on äärimmäisen kaukana tähdestään, ovat saattaneet syntyä muualla, koska planeettojen muodostuminen näin suurella etäisyydellä tähdestä on vaikeaa.

Esimerkiksi aurinkokunnassamme oletettu planeetta yhdeksän voi olla varastettu eksoplaneetta, joka on siepattu ohikulkevasta tähdestä. Tällaisia voi tapahtua tähtien varhaisessa syntyvaiheessa.

Suuret kaasuplaneetat kiertävät hyvin lähellä aurinkoaan. Meidän aurinkokuntamme isot kaasuplaneetat ovat poikkeuksia. Ne eivät taivu sekulaarisiin muotteihin.

Lähde:

O’Callaghan, Jonathan. 2022.  One in every 50 planets may have been stolen from other stars. New Scientist 25. 5.

’.

Planeetta, joka kiertää kuollutta aurinkoa

Kuva:, Nasa/JPL. Caltech.



.
Joel Kontinen

Tiedemiehet ovat löytäneet planeetan, joka on jäljellä kuolleesta tähdestä, New Scientist raportoi.

Planeetta, joka on noin 12 000 valovuoden päässä maasta, kiertää hyvin lähellä valkoista kääpiöaurinkoansa.

Tutkijat ovat vuosien ajan epäilleet, että "kuolleilla tähdillä" kuten esimerkiksi tällä valkoisella kääpiöllä saattaa olla omat planeettajärjestelmänsä, mutta aiemmin he olivat löytäneet vain yhden planeetan samanlaisen tähden ympäriltä.

Tämä oletus perustuu naturalistiseen maailmankatsomukseen ja vuosimiljooniin, jotta se voi toimia. Vain luotu maailmankaikkeus perustuu todellisuuteen .

Lähde.

Frederick , Eva. 2019. Scientists just found a planet circling a dead star. Science (5. 12.).

Myös eksoplaneetat ovat nuoria

Kuva: ALMA (ESO/NAOJ/NRAO), CC BY 4.0.




Joel Kontinen



Äskettäin, Saturnuksen pelättiin menettävään renkaitaan, jotka puhuvan meille siitä, että aurinkokunta on nuori. Nyt epäillään myös eksoplaneettojen olevan nuoria.

HL Tau on erittäin nuori tähti. Neljä vuotta sitten Chilessä oleva Atacama Large Millimeter Array (ALMA) kertoi, että tämän tähden ympärillä on kaasu -ja pölykiekko. Härän tähdistössä sijaitsevan HL Taun etäisyys maasta on 450 valovuotta.

Yleensä on luultu, että HL Taun ympärillä ei ole planeettoja. Tiedemiesten mukaan planeettojen muodostuminen kestää miljoonia vuosia. Planeettoja on nyt kuitenkin löydetty HL Taun ympäriltä.

Tulokset, jotka pitävät tiedemiehet kiireisenä pitkälle tulevaisuuteen julkaistiin viime viikolla The Astrophysical Journal Lettersissä. Ne kertovat, että myös muiden nuorten tähtien ympärillä on planeettoja. HL Tau ei siis ole mitenkään poikkeuksellinen tähti.

Lähde:


Clery, Daniel. 2018. Planets probably lurk in the gaps of these stellar disks. But how did they form so fast? Science (18, 12).