Kalan uinti inspiroi tehokkaampia robotteja

Kuva: Eric Engbretson, U.S. Fish and Wildlife Service. Public domain.




Joel Kontinen

Suunnittelu on niin ilmeistä luomakunnassa, että sitä on entistä vaikeampi kieltää. Monet luonnossa näkyvät ratkaisut ovat moninkertaisesti nerokkaampia kuin mitä ihmiset ovat kyenneet pitkän suunnittelun ja puurtamisen jälkeen tekemään.

Monesti ihminen vain matkii sitä, minkä Jumala loi ensin.

Biomimetiikasta eli luonnossa ilmenevien nerokkaiden ratkaisujen jäljittelystä on tullut tuottava ja trendikäs tutkimusala.

Äskettäin Physical Review Fluids julkaisi Mehdi Saadatin ja kollegoiden tutkimuksen siitä, miten taloudellisesti kalat uivat.

Ne käyttävät pyrstöään optimaalisesti. Miltei kaikki kalat ja monet muut vesieläimet liikuttavat pyrstöään jokaisella iskulla osapuilleen 33 – 100 prosenttia pituudestaan.

Insinöörit pyrkivät hyödyntämään tätä tietoa suunnitellessaan tehokkaampia (ja hiljaisempia) pienoissukellusveneitä, joissa ei tarvita potkuria.

Insinöörit ovat aiemmin hakeneet inspiraatiota esimerkiksi majavan turkista (parempi märkäpuku), luustomme voitelujärjestelmästä (tehokkaampia teollisia voiteluaineita), kissan viiksistä (robotteja), hain evistä (lentokerosiinin säästämiseksi) ja hopeamuurahaisesta (tehokkaampia jäähdytyspintoja).

Luettelo ei ole alkuunkaan tyhjentävä, mutta jo nyt voimme apostoli Paavalin tavoin sanoa:

”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” (Room. 1: 19 – 20.)

Lähde:

Skibba, Ramin. 2017. Solving how fish swim so well may help design underwater robots. New Scientist (21.8.).

Keinoäly ja ihmisen ainutlaatuisuus: uhkaavatko robotit ihmiskuntaa?

Time (Europe) on viime aikoina käsitellyt robotteja ja niiden oletettua älykkyyttä ja uhkaa ihmiselle.





Joel Kontinen

Stephen Hawking pelkää, että keinoäly koituu ihmiskunnan turmioksi. Hän ei ole ainoa, joka elättelee tällaisia pelkoja.

Hawking pelkää myös ahneita avaruusolioita.

Monet eivät pidä siitä, että ihminen on ainutlaatuinen luomus. Jotkut yrittävät nähdä eläimissä inhimillisiä piirteitä, älykkyyttä ja jopa orastavaa moraalia.

Toiset taas olettavat, että ihminen voi rakentaa robotteja, joista lopulta kehittyy häntä älykkäämpiä.

Heiltä unohtuu se, että laitteet eivät voi tehdä muuta kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään.

Genesiksen perspektiivistä katsottuna ihmisen ja robottien rinnastaminen ontuu, koska Jumala ei ohjelmoinut ihmistä tottelemaan, joskin Hän antoi meille omantunnon.

Monet tosin yrittävät tehdä erilaisia temppuja tukahduttaakseen omantuntonsa äänen.

Timen toimittaja Lev Grossman ei jaa Hawkingin pelkoa. Hän sanoo, että jo kävely tuottaa ongelmia roboteille ja virran katkaisu lamaannuttaisi ne tyystin.

Grossman ei usko, että robotit pystyvät aikoihin – kenties ei koskaan – toimimaan ihmisistä riippumatta. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi ydinvoimaloissa, kun ei haluta altistaa työntekijöitä säteilylle, tai sodankäynnissä, kun halutaan säästää omia sotilaita.

Jo siivous tuottaa niille toistaiseksi ongelmia.

Me pidämme joitain taitoja – esimerkiksi kävelyä – niin päivänselvinä, että emme tule ajatelleeksi, miten monimutkaista kahdella jalalla kulkeminen on.

Robotit pikemminkin kaatuvat kuin kävelevät. Jotkut ovatkin ehdottaneet, että niille pitäisi laittaa pyörät alle.

Jumala loi ihmisen liikkumaan jaloillaan ja antoi hänelle kyvyn ratkaista ongelmia.

Robottien vaikeudet myös viittaavat siihen, että toisin kuin evolutionistit kuvittelevat, yksikään apinan kaltainen olento ei ole voinut nousta muitta mutkitta kahdelle jalalle.



Lähteet:

Grossman, Lev. 2015. Good Tech Gone Bad. 2015. TIME 185 (20), 38–41. (1.6.).

Grossman, Lev. 2015. Iron Man: An Inside Look at the Epic Struggle to Build a Robot that Looks Like Us. TIME 185 (21), 24–29. (8.6.).