Kolmiulotteinen dinosaurus näyttää lohikäärmeen patsaalta, Live Science kertoo

Lohikäärmepatsas? Kuva: Machairo, CC BY-SA 4.0.




Joel Kontinen

Luulisi, että dinosaurus olisi jo ehtinyt menettää muotonsa ”112 miljoonassa” vuodessa, mutta nodosauruksiin kuuluva Borealopelta markmitchelli on säilynyt niin hyvin, että Live Science sanoo sen näyttävän nukkuvaa lohikäärmettä esittäväksi patsaaksi.

Live Science tarjoaa meille myös tarinan, joka kertoo, miten se on säilyttänyt kolmiulotteisen muotonsa:

B. markmitchelli ajautui kuoltuaan muinaiseen sisämereen, joka tuolloin ulottui nykyisestä Meksikonlahdesta Jäämerelle, suojaan saalistajilta ja haaskansyöjiltä. Näin hait, makeanveden krokotiilit ja joutsenliskot jättivät sen rauhaan.

Mitään tieteellisiä todisteita tällaiselle tarinoinnille ei tosin ole. On loogisempaa uskoa, että tämä 5,5 metrin pituinen, 1300 kiloa painava nodosaurus kuoli Nooan ajan vedenpaisumuksessa noin 4 500 vuotta sitten.

B. markmitchellissa on jäljellä pigmenttiä ja pehmeitä kudoksia, jotka myös puhuvat nuoremman iän puolesta.

Lähde:

Geggel, Laura. 2017. Sleeping Dragon: How This Dinosaur Got Preserved in 3D. Live Science (28.8.).

Lohikäärmeiden mysteeri

Muinainen sinetti kuvaa eläintä, joka muistuttaa suuresti pitkäkaulaista dinosaurusta.


Joel Kontinen


Miltei kaikissa kulttuureissa on lohikäärmelegendoja. Pyhän Yrjön tapaus lienee tutuin länsimaissa, mutta samantapaisia traditioita ihmisen ja lohikäärmeen kohtaamisesta on niin Pohjois-Amerikassa kuin Australiassakin. Historian isänä tunnettu muinaiskreikkalainen historioitsija Herodotus kirjoitti niistä, Aleksanteri Suuren kerrotaan nähneen lohikäärmeen Intiassa, ja Marco Polo kuuli niistä Kiinassa.

Jobin kirja kertoo pelottavasta Behemotista.

Lohikäärmeet ovat olleet suuri mysteeri, etenkin evolutionisteille, jotka eivät usko, että tällaisia tultasyökseviä eläimiä on koskaan ollut olemassa.

Evolutionistit joka tapauksessa pitävät selityksistä, ja niinpä he ovat keksineet lohikäärmeillekin darvinistisen alkuperän.

Jokin aika sitten Keski-Floridan yliopiston antropologian professori David E. Jones ehdotti ehkä kaikkein omituisimman selityksen. Hän sanoi uskovansa, että oletetut esi-isämme, (jotka eivät tuolloin olleet vielä täysin ihmisiä) keksivät lohikäärmeet yhdistelemällä kolmen suurenpedon piirteitä yhteen. Näin suuret kissaeläimet, suuret petolinnut ja suuret käärmeet jäivät elämään traditiossa lohikäärmeinä.

Jonesin näkemystä on mahdotonta todentaa. Ongelmaksi jää se, että monet kuvaukset lohikäärmeistä muistuttavat yllättävän paljon sitä, mitä me nykyisin tiedämme dinosauruksista.