Oudolla kaksoistähtijärjestelmällä on kolme Maan kokoista eksoplaneettaa

 

Kuva: M. Kornmesser/ESO

Joel Kontinen

Binääritähtijärjestelmien eksoplaneetat kiertävät yleensä molempia tähtiä, mutta tähtitieteilijät ovat nyt havainneet kolme planeettaa, jotka kiertävät yhtä tai toista tähteä parina.

Tähtipari, jossa on kolme planeettaa kiertoradalla yhden tai toisen tähden ympärillä, on ensimmäinen tällainen löydetty järjestelmä. Binäärinä tunnetut tähtiparit näyttävät olevan galaksissa yleisempiä kuin aurinkomme kaltaiset yksittäiset tähdet. Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeettoja monien näiden binäärien ympäriltä mutta ne kiertävät enimmäkseen kaukana tähdistä itsestään ja kiertävät molempien tähtien ympärillä samanaikaisesti.

Nämä planeetat taitavat olla vain 12 valovuoden päästä meistä ja ainakin yksi niistä saattaa olla elinkelpoisella vyöhykkeellä.

Maan kaltaisuus ei tee eksoplaneetoista asumiskelpoisia. Ne tarvitsevat ​​muun muassa kuuta.

Lähde:

Alex Wilkins 2024 Strange binary star system has three Earth-sized exoplanets | New Scientist 19.9.

Ihminen kohtaa muita sivilisaatioita pian, ainakin evoluution mukaan

 Kuva: Amanda Smith. 

      Joel Kontinen 

Evoluution mukaan elämää avaruudesta on tyypillisesti etsitty planeetoilta, jotka muistuttavat olosuhteiltaan Maata. Nyt Cambridgen yliopiston tutkijat ovat laajentaneet etsintöjään uuteen planeettatyyppiin ja väittävät, että elämää Aurinkokunnan ulkopuolelta voi löytyä jo kahden–kolmen vuoden kuluttua.

Uudessa tutkimuksessa ehdotetaan, että elämää etsittäisiin kuumilta, veden peittämiltä eksoplaneetoilta, joiden kaasukehässä on paljon vetyä. Tutkijat antoivat tällaisille planeetoille englanninkielisen nimen Hycean, suomeksi siis hyseaani tai hyseaaninen. .

Tällaisilla planeetoilla tulee myös määritelmän mukaan olla kivinen ydin, joka koostaa yli 10 % planeetan kokonaismassasta sekä vastaavasti jopa 90 % planeetan massasta muodostava vesikerros. Hyseaanit voivat olla säteeltään 2,6 kertaa suurempia kuin Maa, ja lämpötila voi nousta jopa 200 celsiusasteeseen. Vesi säilyy silti korkean paineen takia nestemäisessä muodossa.

Kun tutkijat mallinsivat tällaisten planeettojen kaasukehiä, he huomasivat, että niiden kiertämää tähteä ympäröivä elämänvyöhyke voi hyseaanien tapauksessa olla leveämpi kuin Maan kaltaisilla planeetoilla. Vesiplaneetat eivät siis ole elämän kannalta niin nirsoja siitä, kuinka kaukana tähteä niiden kiertorata sijaitsee.

”Hyseaaniset planeetat avaavat kokonaan uuden reitin ulkopuolisen elämän etsinnöissämme”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Nikku Madhusudhan.

”Onpa elämä Maan päällä kuinka monimuotoista tahansa, se on vain yhdenlaista elämää – Maan elämää. Sorrumme helposti ajattelemaan, että elämää pitäisi etsiä vain Maan kaltaisista paikoista”, jatkaa australialainen astrofyysikko Jonti Horner. Horner ei osallistunut tähän tutkimukseen.

Mini-Neptunuksiksi kutsutaan planeettoja, jotka ovat massaltaan omaa Neptunustamme pienempiä mutta muistuttavat sitä ominaisuuksiltaan. Niiden ajateltiin olevan elämää varten kelvottomia niiden vetykehän aiheuttaman korkean lämpötilan ja paineen takia, mutta kun Madhusudhan ja kumppanit tutkivat K2-18b-nimistä mini-Neptunusta, he saivat yllättyä.

Tutkijat nimittäin päättelivät, että 124 valovuoden päässä sijaitsevasta K2-18b:sta voisi kuin voisikin oikeissa olosuhteissa löytyä elämää. Tuloksesta inspiroituneina he alkoivat tutkia muitakin mini-Neptunuksia ja niiden elämälle vaatimia ominaisuuksia. Näin kehittyi mini-Neptunusten kanssa limittyvä hyseaanisten planeettojen teoria.

Vaikka hyseaanien olosuhteet voivat vaikuttaa rajuilta, on muistettava, että myös Maan valtamerissä elää mikrobeja äärimmäisessä lämpötilassa ja paineessa. Samanlaista elämää voi tutkijoiden mukaan hyvinkin löytyä myös vesiplaneetoilta.

Madhusudhanin tutkimusryhmä on jo koostanut joukon hyseaanisia planeettoja, joita kannattaa lähteä tutkimaan tarkemmin. Lupaaville ehdokkaille on yhteistä se, että ne kiertävät punaista kääpiötä ja sijaitsevat 35–150 valovuoden päässä Maasta.

Tutkijat uskovat, että hyseaaneja esiintyy avaruudessa huomattavasti enemmän kuin Maan kaltaisia planeettoja. Lisäksi niiden rakenteen vuoksi useampi molekyyli saattaa kieliä elämästä, mikä helpottaa havainnointia. Tämä vauhdittanee ensimmäisten elämänmerkkien löytymistä Aurinkokunnan ulkopuolelta.

Niin, evolutionisteilta eivät konstit loppu. Mutta vasta elämän löytyminen on merkki evoluutiolle.

Lähde: 

     Ranta, Martti, 2021, Avaruudesta voi löytyä elämää jo 2-3 vuoden kuluttua – Huippuyliopiston tutkijoiden kiikarissa uusi planeettatyyppi Uusi Suomi. 28,8

Tämä sateinen eksoplaneetta voi olla kypsä elämälle

ESA/Hubble, M. Kornmesser, CC BY 4.0.


Joel Kontinen


Läheisellä eksoplaneetalla, jossa sataa, voi olla asumiskelpoinen, tutkijat raportoivat tänään. Planeetta, jota kutsutaan nimellä k2-18b, on 124 valovuoden päässä ja sen säde on 2,6-kertainen maan säteeseen verrattuna. Viime vuonna tähtitieteilijät havaitsivat nestemäisen veden pilviä planeetan vetyrikkaassa ilmakehässä. Näitä ei ole aikaisemmin havaittu näin pienessä planeetassa.

k2-18b, joka on kooltaan maan ja Neptunuksen puolivälissä, on tähden asumisalueella, joten nestemäinen vesi sen pinnalla on mahdollista, mutta kukaan ei tiedä millainen sen pinta on.

Tutkijat eivät voi sanoa varmasti, onko siinä kivinen ulkokuori ja ohut ilmakehä, kuten maapallolla, vai tiheä vetyilmakehä paineveden-ammoniakin valtameren ja metallisen ytimen päällä, kuten Neptunuksessa - olosuhteet, jotka eivät ole lainkaan ystävällisiä elämälle.

Nyt tutkijaryhmä yhdistyneessä kuningaskunnassa kuvailee astrofysiikan päiväkirjeissä, kuinka he laskivat maapallon mahdollisen ilmakehän alueen massan, koon ja aiemmin mitattujen valonspektrien perusteella, jotka kulkivat k2-18b: n tähdestä sen ilmakehän läpi. (planeetan ilmakehän molekyylit absorboivat tiettyjä valotaajuuksia, joten jos tähtivalo kulkee sen läpi matkalla Maahan, valon spektri voi paljastaa nuo molekyylit.). Sitten he käyttivät näitä tietoja kartoittaakseen, mitä olosuhteita planeetan sisällä voisi olla. Heidän johtopäätöksensä: k2-18b:n sydän voi olla mikä tahansa melkein puhtaasta rautapallosta, jossa on mahtava vetyatmosfääri, jotain enemmän Neptunuksen kaltaisesta vesimaailmaan, jonka ilmakehä on kevyempi ja olosuhteet samankaltaiset Maan kanssa .

Tutkijat päättelevät, että jos tällainen massiivinen planeetta voisi silti olla asuttava, elämän etsijät aurinkokuntamme ulkopuolelta saattavat haluta katsoa tavanomaisen Maan koon ulkopuolelle - planeettoihin, jotka ovat paljon suurempia kuin meidän pieni kivinen Maamme.

Lähde:

Clery,Daniel. This rainy exoplanet could be ripe for life.Science 26.2.

Kultakutrivyöhykkeen tähdet saattavat olla parhaita ehdokkaita asumiskelpoisiksi planeetoiksi

Kuva: NASA Ames/JPL-Caltech/Tim Pyle.




Joel Kontinen

Uuden tutkimuksen mukaan K-tähden planeetat voivat olla elinkelpoisia. K-tähdet ovat himmeämpiä kuin Aurinko, mutta kirkkaampia kuin heikot tähdet.

Uusi tutkimus perustuu siihen, että uskotaan vuosimiljooniin.

Ensinnäkin K-tähdet ovat olemassa hyvin pitkään - 17 miljardista 70 miljardiin vuoteen, kun taas evoluutionistit uskovat, että aurinko on noin 10 miljardia vuotta vanha. Näin ollen elämän kehittymiselle jää paljon aikaa. K-tähdillä on myös vähemmän aktiivisuutta alkuvaiheessa, kuin maailmankaikkeuden himmeämmillä tähdillä, joita kutsutaan M-tähdiksi tai punaisiksi kääpiöiksi.

M-tähtien myrskyisät alkuvaiheet aiheuttavat ongelmia mahdolliselle elämälle. Auringon soihtu - magneettisen energian räjähdysherkät päästöt - ovat paljon yleisempiä ja energisempiä alkuvaiheen M-tähdissä kuin nuorissa auringon kaltaisissa tähdissä. M-tähdet ovat myös paljon kirkkaampia, kun ne ovat nuoria, jopa miljardi vuotta sen jälkeen, kun ne ovat muodostuneet, ja niiden alkuvaiheen energia voi höyrystää mahdollisten myöhemmin elinkelpoisten planeettojen valtameret.

M-tähdet tarjoavat etuja asuinkelpoisten planeettojen etsinnässä. Ne ovat galaksin yleisimpiä tähtiä. Noin 75 prosenttia maailmankaikkeuden kaikista tähdistä ovat M-tähtiä. Ne myös säästävät polttoainettaan, ja ne voisivat valaista yli biljoonan vuoden ajan. Yksi esimerkki M-tähdestä on TRAPPIST-1. Sen ympärillä tiedetään olevan seitsemän maapallon muotoista kallioplaneettaa.

"Haluan ajatella, että K-tähdet ovat "makealla paikalla" aurinkoa muistuttavien - tähtien ja M-tähtien välillä" sanoo Giada Arney NASAn Goddard Space Flight Centeristä Greenbeltistä, Marylandista. Hän on tehnyt niistä tutkimuksen Astrophysical Journal Lettersiin.

Näin eksoplaneettoja etsitään. Esimerkiksi Harvardin yliopiston astrofyysikko Howard Smith sanoi, että voimme hyvinkin olla yksin maailmankaikkeudessa. Jotkin eksoplaneetat eivät piittaa planeetanmuodostusteorioista.

Ja myös eksoplaneetat ovat nuoria.

Lähde:

NASA/Goddard Space Flight Center. 2019. Goldilocks' stars may be 'just right' for finding habitable worlds. Science Daily. (7.3.).

Maapallon kaltaiset eksoplaneetat saattavat jäätyä umpeen, uusi tutkimus kertoo

Pienille vihreille miehille voi tulla vilu puseroon. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Ulkoavaruuden elämän etsijöillä on monesti ollut hyvin naiivi käsitys elämän perusedellytyksistä. Elämän syntyyn tarvitaan paljon muutakin kuin vettä ja suotuisat olot.

Vuonna 2012 Washingtonin yliopiston astrobiologi Rory Barnes totesi Nature newsissa, että punaisten kääpiötähtien elinkelpoinen vyöhyke saattaa olla vain puolet siitä, mitä ennen kuviteltiin.

Elinkelpoinen vyöhyke eli kultakutrivyöhyke on alue, jossa aurinkoaan kiertävällä planeetalla voi potentiaalisesti olla nestemäistä vettä, ei niin kylmää, että se jäätyy eikä niin kuumaa, että se höyrystyy.

Kultakutrivyöhyke ei vielä takaa sitä, että planeetalla on elämää. Meidän aurinkokunnassamme Venus, Maa ja Mars ovat elinkelpoisella vyöhykkeellä, mutta naapuriplaneetoillamme ei ole näkynyt elämää.

Monet elinkelpoisiksi mainostetut eksoplaneetat kiertävät punaisia kääpiötähtiä, jotka ovat omaa aurinkoamme himmeämpi, epävakaampia ja luultavasti hengenvaarallisia.

Nyt myös tiedetään, että elämä ei synny eikä säily ilman fosforia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan eksoplaneetan liian suuri kaltevuus ja /tai elliptinen kiertorata voivat saada planeetan potentiaaliset valtameret jäätymään.

Maan akselin kaltevuus on osapuilleen 23,5°, mikä takaa varsin tasaisen ja elämälle suotuisan ilmaston.

Lisäksi meidän aurinkokuntamme on ainutlaatuinen, luultavasti ainoa, jossa on sekä pienehköjä kiviplaneettoja että isoja kaasuplaneettoja.

Jupiter ja muut kaasuplaneetat suojaavat Maata komeetoilta ja asteroideilta.

Ulkoavaruuden elämän etsijöiden toiveet ovat himmenneet kerta toisensa jälkeen, ja sama trendi näyttää jatkuvan.

Lähde:

Gohd, Chelsea. 2018. Brrr! Earth-Like Alien Planets Could Experience 'Snowball States' Space.com (16.5.)

Vesi tuhoaa TRAPPIST-1 järjestelmän planeettojen elinkelpoisuuden?

Taiteilijan näkemys Trappist-1 järjestelmän planeetasta. Kuva: N. Bartmann/spaceengine.org/ESO.





Joel Kontinen

Ulkoavaruuden elämän etsijät kiinnittävät katseensa monesti ensimmäiseksi veteen, vaikka vesi on varsin huono mittari. Esimerkiksi Kuussa on vettä, tosin pinnan alla, mutta elämää ei siellä tiettävästi ole.

Täällä taitaa olla liikaa vettä. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

Viime vuosina media on kohissut TRAPPIST-1 järjestelmästä, jossa on seitsemän kiviplaneettaa.

TRAPPIST-1 on himmeä punainen kääpiötähti, jonne täältä on matkaa 39 valovuotta.

Planeettoja mainostettiin elinkelpoisiksi, vaikka punaisten kääpiöiden tiedetään olevan epävakaisia ja lähettävän voimakasta säteilyä.

TRAPPIST-1 järjestelmän planeetat ovat todennäköisesti vuorovesilukkiutuneita eli sama puoli osoittaa aina niiden kotitähteä kohden, niin kuin Merkurius meidän aurinkokunnassamme.

Tuore tutkimus tuo esille yllättävän piirteen: planeetoilla saattaa olla liikaa vettä, jopa tuhat kertaa niin paljon kuin maapallolla.

Vaikka elämä tarvitsee vettä, liika vesi ei ole hyväksi.

Punaisten kääpiöiden järjestelmissä on muitakin ongelmia. Tähden vuorovesivoimat vaikuttavat voimakkaasti planeettoihin, jotka eivät kierrä täysin ympyränmuotoista rataa. Ne lämmittävät planeettoja ja lopulta tekevät niistä kuumia kuin Venus.

Lähde:

Wall, Mike. 2018. The Alien Planets of TRAPPIST-1 May Be Too Wet for Life. Space.com (19.3.).

Enceladus: NASA löysi vetyä ja hiilidioksidia mutta ei elämää

Enceladus näyttää nuorelta. Kuva: NASA/JPL-Caltech.




Joel Kontinen

NASA:n Cassini-luotain on löytänyt hiilidioksidia ja vetyä Saturnuksen kuusta Enceladuksesta. Tämä on saanut naturalistit innostumaan ja spekuloimaan kuun elinkelpoisuudesta.

Mustien savuttajien lähistöllä on elämää Maassa, joten he uskovat, että sitä voisi olla myös Enceladuksella.

Ongelmaksi nousee se, että Saturnuksen kuut eivät kierrä isäntäplaneettaansa elinkelpoisella vyöhykkeellä eli kultakutrivyöhykkeellä, mutta tämä ei estä spekulaatioita.

Aiemmin NASA ilmoitti, että elämää voi olla myös Jupiterin kuussa.

Enceladus on aika veikeä kuu. Sen pitäisi olla miltei yhtä vanha kuin aurinkokuntamme ("4,5 miljardia vuotta"), mutta se näyttää paljon nuoremmalta.

NASA:n tutkija Chris McKay myöntää, että elämälle otolliset olosuhteet eivät välttämättä tarkoita sitä, että Enceladuksella olisi elämää, koska kukaan ei tiedä, miten elämä syntyy.

Tiedämme, että elämä ei synny mustissa savuttajissa ja että yksikään elämänsyntyteoria ei selitä elämän syntyä.

Elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä.

Elämä syntyy vain elävästä, ja siihen tarvitaan synnyttäjää. ”Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä”, sanotaan Johanneksen evankeliumissa (1:3).

Lähde:

Crane, Leah. 2017. Cassini finds final ingredient for alien life in Enceladus’s sea. New Scientist (13 April).

Sininen eksoplaneetta HD 189733b ei ole elinkelpoinen

Taiteilijan näkemys planeetta HD 189733b:stä. Kuva: ESO/M. Kornmesser.




Joel Kontinen

Vaikka jotkin eksoplaneetat voivat jossain määrin olla maapallon kaltaisia, ulkonäkö voi pettää – ja joskus hyvin pahasti.

HD 189733b näyttää Maan tavoin tumman avaruuden ympäröimältä kauniin siniseltä pilkulta, kun sitä katsoo riittävän etäältä.

Mutta avaruustieteilijät ovat saaneet selville, että Ketun tähdistössä 63 valovuoden päässä meistä aurinkoaan miltei hipaiseva planeetta ei ole lainkaan Maan kaltainen.

Tämän Jupiterin kokoisen planeetan vuosi kestää vain 2,2 (Maan) päivää. Kuun tavoin se lienee vuorovesilukkiutunut eli sen sama puoli on aina kääntynyt aurinkoaan kohti.

Tutkijat arvioivat, että tuuli saattaa HD 189733b:llä puhaltaa jopa 8 700 kilometriä tunnissa. Ja sade voi tulla alas sulana lasina.

Sininen väri ei välttämättä heijastu valtamerestä vaan esimerkiksi ilmakehän pilvien silikaatista.

Meidän aurinkokunnassamme Uranus ja Neptunus näyttävät sinisiltä niiden ilmakehän metaanin vuoksi.

Moni naturalisti /materialisti toivoo hartaasti, että elämää ja elinkelpoisia planeettoja löytyisi myös muista aurinkokunnista. Se voisi viitata siihen, että elämä voi kehittyä sattumalta ilman Jumalaa, joka jo ajatuksena on monelle liian pelottava.

Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että maapallo on äärimmäisen ainutlaatuinen. Mistään ei ole löytynyt sen veroista planeettaa.

Jotkin eksoplaneetat ovat niin kummallisia, että niiden ei edes pitäisi olla olemassa. Ne horjuttavat naturalistisia planeetanmuodostusteorioita.

Monet eksoplaneetat ovat liian kuumia elämälle, suorastaan hengenvaarallisia tai muuten kummajaisia.

Kaikkia raportoituja maailmoja ei edes ole olemassa.

Esimerkiksi Harvardin yliopiston astrofyysikko Howard Smith on sanonut, että voimme hyvinkin olla yksin maailmankaikkeudessa.

Lähde:

Wall, Mike. 2016. This Blue Alien Planet Is Not at All Earth-Like.
Space.com (1.11.).