Näytetään tekstit, joissa on tunniste salaliittoteoriat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste salaliittoteoriat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. joulukuuta 2021

Steven Pinker, Ihminen ei ole niin irrationaali kuin miltä luullaan


 

Kuva: Jennie Edwards

Joel Kontinen

Ihmiskunnalla on edessään valtavia haasteita koronaviruspandemiasta ja ilmastonmuutoksesta fundamentalismiin, eriarvoisuuteen, rasismiin ja sotaan.

Nyt enemmän kuin koskaan on ajateltava selkeästi löytääksemme ratkaisuja. Mutta sen sijaan salaliittoteorioita on runsaasti, valeuutiset ovat muodissa ja usko niihin on yhtä vahva kuin koskaan. Näyttää siltä, että kärsimme kollektiivisesta rationaalisuuden epäonnistumisesta.Steven Pinker ei hyväksy tätä masentavaa päätelmää.

Uudessa kirjassaan Rationality: What it is, miksi se näyttää niukalta, miksi sillä on merkitystä, Harvardin yliopiston psykologi haastaa ortodoksisuuden, joka näkee Homo sapiensin menneisyyteen jumissa olevana lajina, jonka muinaiset aivot ruokkivat ennakkoluuloja, harhaluuloja ja illuusioita, joka ei kykene ymmärtämään nykymaailman monimutkaisuutta. Hänen mukaansa historia kiistää tämän.

 Loppujen lopuksi ihmiset ovat rakentaneet sivilisaatioita, löytäneet luonnonlait, voittaneet sairaudet ja tunnistaneet itse rationaalisuuden rakennuspalikoita. Meidän lajimme ei ole luonnostaan irrationaalinen laji, Pinker sanoo. Emme kuitenkaan hyväksy rationaalista puoltamme niin paljon kuin voisimme. Kun ymmärrämme paremmin ihmismielen, voimme oppia muuttamaan sitä – ja hallitsemaan vajaakäytetyn resurssin, joka auttaa meitä vastaamaan 2000-luvun ja sen jälkeisiin haasteisiin.

 New Scientist: Mitä tarkoitat rationaalisuudella? Steven Pinker: Minä määrittelen sen tiedon käyttämiseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei ole yhtä ainoaa rationaalisuuden työkalua – se riippuu siitä, mitä tavoittelet. Jos yrität johtaa uusia oikeita väitteitä olemassa olevista väitteistä, logiikka on työkalusi. Jos haluat arvioida uskoasi todisteisiin perustuvaan hypoteesiin, niin bayesilainen päättely.

Pinker ja New Scientist uskovat evoluutioon ja sen tuomaan ”rationaalisuuteen” ja pitävät muita salaliittoteorioden levittelijöinä.

Lähde:

Lawton, Graham. 2021. Steven Pinker interview: Why humans aren't as irrational as they seem New Scientist 8,12.


lauantai 25. elokuuta 2018

Onko Darwinismi yksinkertaista?

Denis Noble




Joel Kontinen

Tieteen kuvalehdessä julkaistiin artikkeli ”Salaliittoteoreetikkoja ja kreationisteja yhdistää sama perustavanlaatuinen ajatusvirhe.”
Mutta onko ajattelu niin yksinkertaista?

Monet uskovat, että uusdarvinismi ei kerro, miten lajit syntyvät. Esimerkiksi mutaatiot ja luonnonvalinta eivät tuota uusia lajia.

“Tiedämme, että uusdarvinismi on väärässä”, Oxfordin emeritusprofessori Dennis Noble” sanoi Experimental Physiologylle vuonna 2013.

Jo 1960-luvulla, kun uusidarvinistit pitivät kokoustaan, he väittivät, että heidän teoriansa ei selittänyt uusien lajien syntymää.

Mutta nyt: Wikipedia sensuroi evoluutiokriitikoita.

Epäusko Jumalaan aiheuttaa outoja ajatuksia.

Solujen ällistyttävät varajärjestelmät kertovat luomisesta.

Epigenetikka: banaanikärpäsen
ei-darvinistinen kehitys

Lähde:

Gustavsson, Joonas. 2018. Tutkimus paljastaa: Salaliittoteoreetikkoja ja kreationisteja yhdistää sama perustavanlaatuinen ajatusvirhe.

maanantai 18. syyskuuta 2017

Kosmologi Kari Enqvist käy iskulauseilla toisinajattelijoiden kimppuun

Näin universumi sai alkunsa modernin myytin mukaan. Kuva: Ann Feild (STScI), public domain.




Joel Kontinen

Tiedevastaisuus on sana, jota kosmologi Kari Enqvist käyttää kuvaillessaan evoluutiokriitikoita.

Mutta ennen kuin hän viskelee lisää kiviä, hänen kannattaisi muistaa, mitä Princetonin yliopiston professori James Gunn kertoi Sciencen jutussa jo vuonna 2007: ”Kosmologia saattaa näyttää tieteeltä, mutta se ei ole tiedettä.”

New Scientist puolestaan kertoi viime vuonna, että kosminen inflaatio on täysin älytön näkemys.

Mutta sitä tarvitaan pönkittämään big bangia, joka ei muuten toimisi edes teoriassa.

Kosmologia tulee kreikan kielen sanoista κόσμος, 'kaikkeus' ja λογία, 'oppi'. Sen pitäisi olla oppi maailmankaikkeuden rakenteesta ja synnystä, mutta se on viime vuosikymmeninä taantunut lähinnä spekulaatioksi.

Toimittaja Kari Salminen pyrkii Aamulehdessä käsittelemään tieteenvastaisuutta edes jossain määrin objektiivisesti.

Monien mielestä tieteen vastustaminen tarkoittaa evoluutiokritiikkiä. Salminen mainitsee Laura Huhtasaaren, joka on uskaltanut uhmata darvinistista ajattelua, sekä joukon vaikuttajia, joilla on varsin brezneviläinen käsitys tieteestä.

Vasempaan kallella olevat yksilöt uskovat monesti siihen salaliittoteoriaan, että usko luomiseen tai älykkään suunnittelun idean kannattaminen merkitsisi yhteiskunnan teokratisoitumista.

Kreationismin ja älykkään suunnittelun suurin ongelma ei ole pyrkimys kumota vallitsevia tieteellisiä teorioita, vaan tutkimuksen alistaminen yhteiskunnan kristillistämiselle. Länsimaisen kreationismin motivaattoreina eivät ole koskaan olleet tiede, tutkimus ja ajattelun horisonttien laajentaminen, vaan kaikki tähtää lopulta kristinuskon aseman vahvistamiseen”, uskontotieteilijä Teemu Taira väittää.

Sen sijaan, että Taira ja muut evolutionistit ottaisivat selvän, mitä evoluutioskeptikot oikeasti ajattelevat, he viljelevät iskulauseita. ”Tosiasioiden kieltäminen” näyttäisi olevan tyypillinen luonnehdinta, joka darvinistisen perinteen mukaisesti on siepattu suoraan hatusta.

Salminen tuo välillä myös ripauksen objektiivisuutta juttuunsa: ”Eivät tutkijatkaan aina ole puolueettomia. Heistä tulee helposti tieteellisen maailmankuvan asianajajia”, hän sanoo ja mainitsee, että myös vasemmistolla on oma agendansa, josta vanha tuttumme Richard Dawkins joutui kärsimään arvosteltuaan islamia.

Islaminvastaisuus ei kaikkien mielestä ollut poliittisesti korrektia, joten järjestäjät peruivat jo sovitun esittelytilaisuuden Kalifornian Berkeleyssä.

Olisi hyvä myös muistaa, että kosmologia ja uskontotieteet eivät tee kenestäkään evoluution asiantuntijaa.


Lähteet:

Cho, Adrian, A singular conundrum: How odd is our universe? Science 317(5846):1848–1850, 2007.

Salminen, Kari. 2017. Kumpi oli oikeassa, Jumala vai Darwin – Tiede on joutunut mukaan politiikkaan. Aamulehti (5.9.).

perjantai 25. syyskuuta 2015

Uskovatko kreationistit salaliittoteorioita?


Apollo 15 astronautti David R. Scott kuussa. Kuva: James B. Irwin, NASA.



Joel Kontinen

Salaliittoteorioista ei ole puutetta. Jotkut vapaa-ajattelijat uskovat, että kristityt pyrkivät syrjäyttämään kehitysopin kouluopetuksessa ja korvaamaan sen luomisopilla. Väite on tuulesta temmattu, mutta siitä huolimatta se elää edelleen sitkeästi.

Monet uskovat, että NASA:n kuukuvat filmattiin studiossa. Toiset sanovat, että ihminen ei ole koskaan käynyt kuussa. Kreationistit tuskin uskovat tällaiseen, koska Apollo-kuuohjelman isä Wernher von Braun ja esimerkiksi astronautti James Irwin olivat kreationisteja.

Tämä syksy on ollut salaliittoteorioiden kultakautta. Jade Helm -sotaharjoitusten piti tuoda sotalait USA:han syyskuun puoliväliin mennessä, pörssin piti romahtaa samoihin aikoihin ja asteroidin iskeytyä Atlanttiin ja synnyttää jättimäinen tsunami. Verikuiden piti ennakoida suuria dramaattisia muutoksia.

Näitä riittää.

Salaliittoteorioiden kehittäjät saattavat vilpittömästi uskoa juttuihinsa, mutta he voivat olla vilpittömästi väärässä.

Miten kristityn tulisi suhtautua tällaisiin sensaatiohakuisiin odotuksiin? Meidän tulisi luottaa siihen, mitä Raamatussa on oikeasti ilmoitettu, eikä sortua ontuviin tulkintoihin.

En oikein jaksa uskoa, että kovinkaan moni kreationisti uskoo salaliittoteorioihin.

On silti selvää, että kansakunnan moraali heijastuu myös sen hyvinvointiin. Raamattu osoittaa, että jumalattomuus houkuttelee kurjuutta ja katastrofeja.

torstai 27. lokakuuta 2011

Miksi darvinistit uskovat salaliittoteorioita?



Eugenie Scott. Kuva: Carrie Sager, Wikipedia.



Joel Kontinen

Tuore amerikkalainen dokumenttifilmi “tarkastelee, miten uskonnolliset fundamentalistit ovat kaapanneet tiedeopetuksen.”

Väite on sinänsä kiehtova, koska evolutionisteilla on tiedeopetuksen täydellinen monopoli niin USA:ssa kuin muuallakin. Filmillä No Dinosaurs in Heaven the National Center for Science Education (NCSE) – järjestön toimitusjohtaja tohtori Eugenie Scott laskettelee kumiveneellä pitkin Grand Canyoniä. NCSE:n ainoa päämäärä on puolustaa ja edistää evoluution opetusta kouluissa.

Välillä filmillä paheksutaan sitä, että Ken Ham ei usko vuosimiljooniin. Elokuvan verkkosivuilla tuomitaan kreationistitiedemiehet, jotka käyttävät oppiarvojaan NCSE:n mielestä väärin, koska he vastustavat darvinistista evoluutiota.

Näyttänee siltä, että ainakin jotkut tunnetut evolutionistit uskovat salaliittoteorioihin. Filmin väitteessä ei nimittäin ole mitään perää.

Elokuvan taustajärjestön nimi on kuvaava: Jezebel Productions. Isebel (niin kuin nimi on translitteroitu vuoden 1992 Kirkkoraamatussa) oli kuningatar, joka vainosi Eliaa ja surmautti monia Jahven profeettoja muinaisessa Israelissa.

lauantai 30. toukokuuta 2009

Kuka on korjaillut Raamattua?



Raamattu on länsimaisen sivistyksen ja hyvinvoinnin perusta.



Joel Kontinen

Kaikki eivät pidä siitä, että maalliset lait ovat sopusoinnussa Raamatun kanssa. Irmeli Naumanen kirjoitti hiljattain Aamulehden mielipidepalstalla humanistisen uskontunnustuksensa:

Raamatun näkemykset ovat vuosisatojen takaa. Se on ihmisten kirjoittama ja ajan saatossa korjailema teos, jota ei voida missään nimessä asettaa maallisten lakien yläpuolelle, ei edes neuvoa antavaksi.

Muutama kommentti lienee paikallaan.

Länsimainen lainsäädäntö on tähän saakka perustunut kymmeneen käskyyn. Esimerkiksi sananvapautta ei juurikaan tunneta maissa, joihin kristinusko ei ole juurtunut. Ihmisen korottaminen Jumalan yläpuolelle on yleensä aina johtanut kaaokseen. Näin kävi Ranskassa vallankumouksen melskeissä. Giljotiinille löytyi hyvin pian käyttöä. Myös itänaapurissamme tehtiin sosiaalisia kokeiluja, jotka eivät sanottavasti edistäneet tovereiden hyvinvointia.

Skeptikot väittävät monesti, että Raamatun teksti on muuttunut aikojen saatossa. Väite ei perustu tutkittuun tietoon. Juutalaiset kirjurit kopioivat Kirjoituksia äärimmäisen huolellisesti. Kuolleenmeren kääröt osoittavat, että Vanhan testamentin teksti säilyi miltei täysin muuttumattomana tuhat vuotta. Tuhannet Uuden testamentin käsikirjoitukset myös kertovat Raamatun luotettavuudesta.

Naumasen maailmankuvassa ei Jumalalla ole sijaa. Syy näyttäisi olevan ensisijaisesti ideologinen. Sadunomaisuus ja tarinointi korvaavat loogisuuden hänen maailmanselitysmallissaan:

Karkeasti sanottuna, jokin eläin nousi kahdelle jalalle ja huomasi, että sillä on varsin näppärä ja käyttökelpoinen peukalo. Se alkoi edistyä muita elollisia nopeammin. Aikanaan se keksi kirjoitustaidon ja alkoi ilmaista ajatuksiaan myös sillä tavoin.

Satujen ja selitysten runsaus tekee evoluutiosta varsin kiehtovaa. Mutta uskottavuus pysyy yhtä vankkana kuin afrikkalaisissa kansantarinoissa tai Kiplingin kertomuksissa.

Mutta Naumanen jatkaa:

Mikä Raamatun opeista on ehdoton ja mikä kierrettävissä? Ihminenhän sen päättää ja hyvin usein uskonnollisen yhteisön sisäpiiri.

Postmoderni maailma on näkevinään salaliittoteorioita joka oksalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi Dan Brownin tuotokset eivät ole tiedettä eivätkä edes kirkkohistoriaa. Niitä puolustaessaan skeptikko turvautuu vanhoihin kuluneisiin myytteihin.

Protestanttinen uskonpuhdistus toi sola Scriptura (yksin sanasta) –periaatteen kristityn ohjenuoraksi. Konservatiivinen raamattukäsitys lähtee siitä, että Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmiselle. Vanha testamentti luetaan Uuden testamentin valossa. Raamatuntulkinnan perusperiaatteita on se, että selkeät kohdat selittävät epäselviä kohtia.


Historia osoittaa, että humanistit ja skeptikot haluavat ideologista tasa-arvoa vain siihen saakka, kunnes he saavat nostettua oman näkemyksensä kaikkien yläpuolelle. Ateistisessa yhteiskunnassa toisinajattelijoilla ei juurikaan ole ollut todellista vapautta.

Eikä ole mitään takeita siitä, että aikamme humanistit olisivat oppineet mitään historiasta.


Lähde:

Naumanen, Irmeli. 2009. Lakien on palveltava aikaansa. Aamulehti 23.5, B14.