perjantai 31. heinäkuuta 2009

Evoluutio tekee naisista yhä kauniimpia?



Lucy ei taitaisi menestyä missikisoissa.



Joel Kontinen

Evoluutio tekee naisista yhä kauniimpia, väitetään tuoreessa tutkimuksessa. Miehet sen sijaan eivät ole juurikaan sen komeampia kuin luolissa (oletettavasti) asuneet esi-isämme.

Helsingin yliopiston tutkijan Markus Jokelan mukaan kauniit naiset saavat 16 prosenttia enemmän lapsia kuin tavallisen näköiset naiset. Suuri osa heidän lapsistaan on tyttöjä, joista myös tulee kauniita. Kun riittävän monta sukupolvea on kulunut, naisista on tullut huomattavasti viehättävämpiä kuin miehistä.

Jokela käytti tutkimuksessaan USA:ssa kerättyä aineistoa, jossa 1244:n naisen ja 997:n miehen elämää seurattiin 40 vuoden ajan. Naisten viehättävyys pääteltiin valokuvista.

Satoshi Kanazawa on aiemmin huomannut, että hyvännäköiset vanhemmat saavat enemmän tyttöjä kuin poikia. Hänen mukaansa tämä on evoluution strategia, joka on ohjelmoitu ihmisen DNA:han.

Kanazawan mukaan kauneus on periytyvää, joten ei ole ihme, että sukupolvien kuluessa naisista on tullut kauniimpia kuin miehistä.

Tuore tutkimus ei sinänsä tuo ilmi mitään uutta. Yleensä lapset muistuttavat vanhempiaan, ja kauniin äidin tyttäristä tulee monesti kauniita. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä evoluution kanssa, mutta ilmeisesti Darwinin juhlavuoden kunniaksi tämäkin tutkimus liittyy darvinistiseen tarinointiin.

Kauneus johtunee luonnonvalinnasta, joka ei suinkaan ole sama asia kuin evoluutio.

Evolutionistit olettavat, että apinamaisessa menneisyydessä urosten ja naaraiden esteettiset erot eivät olleet yhtä suuria kuin nykyisin. Raamattu taas kertoo, että ihminen on alun perin luotu Jumalan kuvaksi. Täydellisessä maailmassa eläneet Aadam ja Eeva olivat varmasti myös täydellisen kauniita.


Lähde:

Leake, Jonathan. 2009.Women are getting more beautiful. TimesOnline. (26.7.)
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/science/article6727710.ece

keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Miksi Darwin joi maitoa?



Charles Darwinin arvellaan kärsineen laktoosi-intoleranssista. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Vanhat apinafossiilit eivät juurikaan ole ylittäneet uutiskynnystä Ida-fiaskon jälkeen. Ehkäpä juuri sen vuoksi Aamulehti muistuttaa lukijoilleen, että evoluutiota käytetään edelleenkin kaiken selitysmallina.

Laktoosin sietokyvyn lasku johtuu evoluutiosta, sanoo dosentti Irma Järvelä tuoreessa Aamulehden artikkelissa. ”On tarkoituksenmukaista, että lapsi alkaa hylkiä maitoa. Näin äiti vapautuu imettämisestä hankkimaan lisää jälkeläisiä.”

Selitys on tyypillistä darvinistista evoluutio teki sen eli aukkojen Darwin - tarinointia, jota ei voida empiirisesti todentaa.

Laktoosin sietokyky johtuu mutaatiosta, jolla ei sinänsä ole mitään tekemistä amebasta agronomiksi -evoluution kanssa. Darvinistinen evoluutio tarvitsisi kipeästi mutaatioita, jotka lisäisivät geneettistä informaatiota, mutta tiede ei tunne yhtään tällaista tapausta.

Aikuiset eivät alun perin kyenneet juomaan lainkaan maitoa. Nykyisin ”geenimuutosten vuoksi suomalaisista 82 prosenttia pystyy pilkkomaan maidon laktoosia”. Tällaisia mutantteja ei edelleenkään ole Itä-Aasian kansojen keskuudessa.

Laktoosinsietokyvyn selitykset lienevät tärkeitä evolutionisteille näiden oppi-isän vuoksi. Charles Darwin kärsi pitkään ripulista, turvotuksesta ja ilmavaivoista eli oireista, jotka myös Aamulehden jutun perusteella ovat tyypillisiä laktoosi-intoleranssista kärsiville ihmisille.




Lähteet:

Catchpoole, David. 2009. Can’t drink milk? You’re “normal”! How mutations cause lactose tolerance in adults. http://creation.com/lactose-intolerance.

Hyvärinen, Hanna. 2009. Maito pörisyttää aikuista, koska sen kuuluu tehdä niin. Aamulehti 29.7., B19.

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Koirarodut evoluution todisteena?



Hau! Evoluution todiste? Kuva: Mikael Gustafsson, Wikipedia.



Joel Kontinen

Scientific American on kerran kuukaudessa ilmestyvä populaari tiedelehti, joka on monesti liputtanut hyvin näyttävästi evoluution puolesta. Charles Darwinin juhlavuotena lehti on muistanut teroittaa lukijoille, että evoluutiosta on vankkoja todisteita – kuten esimerkiksi koirarodut.

Lehden kesäkuun numerossa kolumnisti Steve Mirsky aluksi sekoittaa kreationistit ja älykkään suunnittelun kannattajat luetellessaan evoluution todisteita, joita koirarotujen lisäksi ovat fossiilit, välimuodot, anatomiset yhtäläisyydet ja genomin homologia.

Mirsky ei puhu fossiileista, ei edes oletetuista välimuodoista, mikä lienee viisasta Ida-skandaalin vanavedessä. Hän ottaa sen sijasta tarkastelun kohteeksi koirarodut pyrkiessään osoittamaan, että Discovery Instituten tutkija Jonathan Wells erehtyi sanoessaan, ettei darvinistisen evoluution edellyttämää toistuvaa lajiutumista ole havaittu.

Lajiutuminen ei sinänsä ole ongelma luomismallissa, koska se ottaa huomioon lajeihin rakennetun muuttumiskyvyn ja koska Genesiksen laji eroaa huomattavasti nykybiologian lajista, kuten Luominen–lehden lukijat tietävät.

Mirskyn mukaan esimerkiksi 80-kiloinen englanninmastiffi eroaa kilon painoisesta chihuahuasta niin paljon, että niitä tulisi pitää eri lajeina, vaikka molemmat kuuluvat suden alalajiin Canis lupus familiaris. Mutta jos ne julistettaisiin eri lajeiksi, darvinistisen evoluution edellyttämää lajiutumista olisi tapahtunut.

Mutta vain Mirskyn toivemaailmassa.

Scientific American –lehden ironia voidaan helposti kääntää ympäri. Evolutionistit ovat monesti a priori antaneet pienten erojen perusteella fossiilille uuden lajinimen, vaikka eläin onkin saattanut kuulua jo tunnettuun lajiin. Niinpä vaikkapa dinosauruslajeja on huomattavasti vähemmän kuin mitä evolutionistit kuvittelevat.

Koirarodut kertovat Canis lupus familiaris – alalajin suunnattomasta muuttumiskyvystä. Rodunjalostuksella ei ole mitään tekemistä evoluution kanssa, koska siinä menetetään geneettistä informaatiota. Tulos on geneettisesti aina jossain määrin huonompi kuin yksilö, josta jalostus alkoi. Sudesta voidaan jalostaa chihuahua, mutta chihuahuasta ei voida jalostaa sutta.

Siinä ei enää ole tarvittavaa geneettistä informaatiota.


Lähde:

Mirsky, Steve. 2009. Are Dog Breeds Actually Different Species? Scientific American. (kesäkuu 2009)
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=an-immodest-proposal. Paperiversiossa kolumnin nimi on An Immodest Proposal

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Mistä apinakokeiden kiellossa on kyse?



Evolutionisti näkee apinassa sukulaisen.




Joel Kontinen

Apinoiden käyttäminen koe-eläiminä on ollut kuuma peruna ainakin siitä lähtien, kun Pierre Boullen kirja Apinoiden planeetta (La Planète des singes) julkaistiin vuonna 1963 ja siitä myöhemmin tehtiin elokuva ja TV-sarja.

Boulle ammensi inspiraatiota darvinistisesta evoluutiosta ja kuvasi planeettaa, jota ihmisten sijasta hallitsivat apinat. Varsin moni aikamme poliitikoista kuuluu ikäluokkaan, joka sisäisti Apinoiden planeetan sanoman eli sen, että ihminen on pitkän evoluution tulos.

Apinoiden planeetalla ei ole sijaa luomiselle. Evoluution mukaan näyttöpäätteen ääressä työskentelevä ihminen ei ole yhtään sen arvokkaampi kuin Tarzan-filmissä liaanista roikkuva simpanssi.

Ihmisen ja apinoiden yhtäläisyyksistä kirjoitetaan tavan takaa myös lehdissä. Mielipidekirjoittajat ammentavat monesti inspiraatiota Apinoiden planeetan teologiasta.

Äänekäs eläinaktivistien joukko myös vaatii ihmisoikeuksia simpansseille, koska he pitävät näitä miltei ihmisinä.

Esimerkiksi vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi kieltäisi apinoiden käyttämisen koe-eläiminä.

EU sallii edelleenkin apinakokeet silloin, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Vaikka eläimille ei pidäkään aiheuttaa turhaa kärsimystä, MS-tautia, syöpää tai Alzheimerin tautia ei eettisistä syistä voida tutkia ihmisillä. Rottakokeiden tuloksia taas ei voida yleistää ihmisiin.

Apinoilla tehdyt tutkimukset voivat säästää ihmishenkiä, jos niiden avulla kehitetään lääke tappavaan tautiin, johon ei ole muuta parannuskeinoa. Tätä eivät kaikki evolutionistit suvaitsisi.

Lähde:

Likitalo, Aino. 2009. Apinat jatkanevat lääkkeiden testaajina. Aamulehti 20.7, A5.

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Kristinuskon ohjeet vanhentuneita?


Ranskan vallankumous ei taannut vapautta kaikille. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kun Apollo 8:n miehistö luki 1. Mooseksen kirjan alkujakeet ääneen vuonna 1968, moni skeptikko taisi närkästyä. Samanlaiseen paheksuntaan törmää toisinaan myös koto-Suomessa, vaikka Genesiksen sanoma ”alussa Jumala loi taivaan ja maan” ei kaikuisikaan kuun takaa vaan vaikkapa uskonnon oppikirjan sivuilta.

Keskustelu uskonnonopetuksesta on päässyt vauhtiin Aamulehden mielipidesivuilla. Viimeksi maantieteeseen perehtynyt tutkija Veli-Pekka Tynkkynen paheksui Päivi Räsäsen kirjoitusta uskonnonopetuksen hyödyistä.

Tynkkysen mukaan Raamattu on äärimmäisen ristiriitainen, luterilaisuus on dogmaattista, kahlitsevat kristilliset normit ovat vahingollisia ja eettiset ohjeet on ”mielivaltaisesti johdettu lähes 2000 vuotta vanhasta kirjasta.” Tynkkysen kirjoitus on toisin sanoen varsin poleeminen.

Ilmeisesti tutkijatohtori Tynkkysen lähdekritiikki on päässyt hiukan rapistumaan.

Tynkkynen näkee yhteyden viime vuosien koulusurmien ja protestanttisuuden välillä, vaikka esimerkiksi Jokelan surmaaja Pekka-Eric Auvinen kertoi aggressionsa kumpuavan darvinistisesta evoluutiosta. Hän ilmoitti vihaavansa ihmiskuntaa ja vastustavansa kristillisiä arvoja.

Kristinuskon vastustajat käyttävät mielellään ilmauksia valistus ja pimeä keskiaika. Tuoreempi historiantutkimus on kuitenkin osoittanut, ettei keskiaika ollut läheskään niin pimeä kuin skeptikot toivovat sen olleen. Esimerkiksi yliopistolaitos sai tuolloin syntynsä.

Toisin kuin Tynkkynen väittää, länsimainen tasa-arvo on johdettavissa suoraan Raamatusta. Ranskan vallankumouksen jälkimainingit taas puhuvat selvää kieltä siitä, mihin Raamatun etiikasta puhdistettu vapaus johtaa.

Monille se johti giljotiiniin.

Näyttää siis siltä, että Tynkkysen ohjeet ovat jokseenkin vanhentuneita.



Lähde:

Tynkkynen, Veli-Pekka. 2009. Kristinuskon ohjeet vanhentuneita. Aamulehti 21.7. B16.

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Uusi tutkimus herättää epäilyksiä iänmääritysmenetelmien luotettavuudesta



Entä jos nämäkin Helvetinkolun kalliot ovat 10 000 kertaa oletettua nuorempia?



Joel Kontinen


Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN julkaisi hiljattain kiinnostavan raportin torium-228:n hajoamisesta. Tutkimus kumoaa pitkään vallalla olleen käsityksen, jonka mukaan ulkoiset olosuhteet eivät voi vaikuttaa radioaktiivisten aineiden hajoamiseen.

Uusi tutkimus paljastaa tämän myytiksi. Fabio Cardone, joka työskentelee Rooman Institute per lo Studio dei Materiali Nanostrutturatissa, kollegoineen huomasi, että ultraäänikavitaatio saa torium-228:n hajoamaan vedessä 10 000 kertaa oletettua nopeammin.

Veden vaikutus herättää kiinnostavia kysymyksiä. Puoliutuvatko muutkin radioaktiiviset aineet paljon nopeammin kuin on oletettu? Maapallolla on vettä varsin runsaasti, ja Nooan ajan vedenpaisumus alkaa nousta entistä varteenotettavammaksi selitykseksi.

CERN:in raportissa myös kerrottiin, että pienempiä poikkeamia radioaktiivisten aineiden hajoamisessa on havaittu aiemmin.

Populaarisissa tiedejulkaisuissa radioaktiivisia puoliutumisaikoja on pidetty miltei absoluuttisen tarkkoina. Uusi tutkimus osoittaa, että vuosimiljooniin on syytä suhtautua entistä kriittisemmin.


Lähde:

CERN Courier. 2009. Ultrasonic cavitation of water speeds up thorium decay. (8.6.)

Kristinusko on vaarallinen uskonto?



Länsimaiden vapaus kumpuaa Jeesuksen Kristuksen perustamasta uskonnosta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen


Kristinusko on vaarallinen uskonto, ainakin ateistien ja vapaa-ajattelijoiden mielestä. Hiljattain amerikkalainen jumalankieltäjä Austin Cline esimerkiksi valitteli, että Gideonit horjuttavat ateistien mielenrauhaa jättämällä kristillistä kirjallisuutta hotelleihin.

Suomalaiset ovat jo pitkään pohtineet, onko soveliasta laulaa suvivirttä koulun kevätjuhlassa tai talvella joululauluja, joissa mainitaan enkeli ja evankeliumi, kun paikalla voi olla lapsukaisia, jotka ovat varttuneet minareetin varjossa.

Uusin ehdotus on uskonnon opetuksen korvaaminen uskontotiedolla. Kuten kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, ehdotus tulee varsin yllättävästä ilmansuunnasta – kokoomuksen opetusministeri Henna Virkkuselta.

Muslimit eivät häpeä polvistua Mekkaan päin. Ateistit ovat halukkaita kustantamaan kymmeniätuhansia euroja maksavia mainoksia kaupunkibussien kylkeen. Miksi siis kristittyjen pitäisi pyydellä anteeksi sitä, että he haluavat siirtää arvonsa nouseville sukupolville?

Länsimaisen yhteiskunnan arvot perustuvat juutalais-kristilliseen perintöömme. Vaikka vapaus, veljeys ja tasa-arvo tulivat iskulauseina tunnetuksi Ranskan vallankumouksesta, ajatukset kumpuavat suoraan Raamatusta, jonka mukaan ihmiset ovat luomisen perusteella yhtä arvokkaita.

Myös tiede ja teknologia kehittyivät lännessä, jossa ihmiset käsittivät, että luonnossa nähtävä johdonmukaisuus on peräisin luomisesta eikä sattumasta.

Kristinuskon vaarallisuus on varsin subjektiivinen näkemys. Sen torjuminen olisi paljon kohtalokkaampaa. Jos korvaisimme tunnustuksellisen uskonnonopetuksen uskontotiedolla, hylkäisimme samalla oman perintömme. Kuten Päivi Räsänen kirjoitti Aamulehdessä: ”Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei pidä ryhtyä hävittämään kouluopetuksesta.”

Lähde:

Räsänen, Päivi. 2009. Koululaisella on oikeus oppia omaa uskontoa. Aamulehti 17.7., B16.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Time tarjoaa ontuvia argumentteja uskonnon evoluution tueksi



Vanhan testamentin profeetta Jesaja ennusti Jeesuksen kärsimykset 700-luvulla eKr. El Grecon maalaus (1580). Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Fundamentalismi on vanhanaikaista. Uskontojen kohtaaminen tuo esiin uusia, parempia piirteitä Jumalasta. Näin Robert Wright tulkitsee uskontojen kehitystä.

Toisin kuin Ludwig Feuerbach , Sigmund Freud tai ateistiset uskontotieteilijät, Wright ei kuitenkaan selitä Jumalaa ihmisen keksinnöksi. Hänen mukaansa kehitys tapahtuu pikemminkin siinä, miten ihminen käsittää Jumalan.

Wright, jonka kirja The Evolution of God julkaistiin keväällä, kirjoitti hiljattain pitkän artikkelin Timeen. Hän uskoo, että uskonnot kehittyvät kohti yhä tarkempaa tietämystä Jumalasta.

Valitettavasti Wrightin käsitys Raamatusta on peräisin saksalaisesta liberaaliteologiasta, joka hylkää ihmeiden todellisuuden. Niinpä Wright pitää Pentateukin lähdehypoteesiä totena. Lähdehypoteesin mukaan Jumalan eri nimet Mooseksen kirjojen eri kohdissa viittaavat eri lähteisiin ja siten eri kirjoittajiin.

Saman kriteerin perusteella voitaisiin myös väittää, että Bwana Joen kynästä – blogia kirjoittaa ainakin kaksi eri henkilöä. Toinen käyttää evoluution kannattajista nimeä darvinistit, toinen taas evolutionistit.

Wright on myös omaksunut käsityksen, että Vanhassa testamentissa on kaksi Jesajaa. Liberaaliteologit eivät hyväksy sitä, että Jesaja olisi voinut ennustaa paikkansapitävästi Persian nousun ja juutalaisten paluun pakkosiirtolaisuudesta satoja vuosia ennen niiden toteutumista, joten heidän mukaansa kirjan loppuosa on kirjoitettu niissä kuvattujen tapahtumien jälkeen.

Kiinnostava hypoteesi, mutta todisteet ontuvat. Kuolleenmeren kääröissä Jesajan kirja on yhdellä ja samalla kääröllä. Molemmat osat ovat tyylillisesti yhtenäisiä; esimerkiksi ilmaisu Israelin pyhä esiintyy toistuvasti kaikkialla kirjassa. Lisäksi Uuden testamentin kirjoittajat pitivät molempia osia Jesajan kirjoittamina.

Jumalaa ei toisin sanoen kannattaisi puolustaa ontuvilla argumenteillä edes Timessä.





Lähteet:

Sullivan, Andrew. 2009. Light at the end of religion's dark tunnel. TimesOnLine (10.5.) http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/columnists/andrew_sullivan/article6255785.ece

Wright, Robert. 2009. Decoding God’s Changing Moods. Time (Europe) 173:24, 34-37. (15.6.)

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Francis Collins: ”Meidän velvollisuutemme on lukea Raamattua syvemmällä kuin pinnallisella tasolla.”



Francis Collins. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Tunnettu amerikkalainen geneetikko Francis Collins on kristityksi kääntynyt ateisti, joka uskoo Jumalan käyttäneen evoluutiota luomismenetelmänään. Hiljattain Karl Giberson haastatteli häntä Christianity Today –lehteen.

Collins uskoo edelleenkin evoluutioon ja joutuu sen vuoksi tulkitsemaan Genesiksen uudelleen. Kun Giberson ehdotti, että jotkut saattavat Raamattua lukiessaan erehtyä kuvittelemaan, että Aadam ja Eeva olivat ihmiskunnan todelliset biologiset vanhemmat, Collins painotti, että meidän tulisi lukea Raamattua pintaa syvemmältä.

Karl Giberson on aiemmin sanonut, että 1. Mooseksen kirjan kirjaimellinen tulkinta on Genesiksen ryöstämistä, joten keskustelun kulku oli varsin arvattavaa.

Collinsin mukaan evoluutio on uskottavampaa kuin kreationismi ja älykäs suunnittelu, vaikka emme vielä tiedäkään kaikkia yksityiskohtia lajien kehityksestä. Mutta jospa vielä joskus…

Tällaista kutsutaan yleiskielessä toiveajatteluksi.

Francis Collinsin mukaan Jumala on kaiken totuuden lähde, joten tieteen ja Raamatun välillä ei voi olla ristiriitaa. Kaikki tuntemani kreationistit ovat samaa mieltä Collinsin kanssa, mutta heillä on varsin erilainen käsitys darvinistisen evoluution tieteellisyydestä.

Collinsin näkemys muistuttaa progressiivisen kreationismin tunnetuimman edustajan Hugh Rossin käsitystä luonnosta Raamatun 67:ntena kirjana. Collins jopa sanoo, että Jumala antoi meille luonnon kirjan (the book of nature). Ross sentään hylkää darvinismin. Collins hyväksyy sen. Valitettavasti tällainen edellyttää tieteen nostamista Raamatun yläpuolelle.

Ja kun luonnontieteiden vallitseva paradigma on naturalismi, jonka mukaan luonto on kaikki, mitä on olemassa, Genesiksestä tulee vain hengellistä totuutta kuvaava myytti.

Fossiilien vähyys ei estä Collinsia pitämästä evoluutiota totena. Hänen mukaansa fossiloituminen on äärimmäisen harvinaista, joten todisteiden puute ei ole ongelma. Collins luottaa sen sijaan DNA:han perustuvien mallien ennustuksiin nisäkkäiden yhteisestä kantaisästä, vaikka tietokonemalleilla on tunnettu taipumus vahvistaa ennakko-oletukset.

Giberson tunnusti, ettei hän tiedä evoluutiosta muuta kuin sen, mitä hän on kuullut ihmisiltä, joihin hän luottaa.

Gibersonin ja Collinsin keskustelussa käy ilmi, ettei auringon alla ole mitään uutta. Jo Filon Aleksandrialainen (n. 20 eKr. - 40 jKr.) näki Vanhassa testamentissa kreikkalaista filosofiaa. Siinä missä Filon näki platonismia, siinä Giberson ja Collins näkevät darvinismia Genesiksessä. Alkuperäinen kirjoittaja ( Mooses ) olisi pitänyt tällaista tulkintaa hyvin outona.


Lähteet:

Bray, Gerald. 1996. Biblical Interpretation Past and Present. Downers Grove, Il: InterVarsity Press.

Giberson, Karl W. 2009. Evolution, the Bible, and the Book of Nature. A conversation with Francis Collins. Christianity Today (10. 7. ) http://www.christianitytoday.com/bc/2009/julaug/evolutionthebibleandthebookofnature.html

perjantai 10. heinäkuuta 2009

Science tunnustaa: Fossiilien vähyys on saanut taiteilijat kuvaamaan ihmisten esi-isät apinamaisiksi



Oletettujen esi-isiemme apinamaisuus perustuu ennakko-olettamuksiin. Apina ei tee tällaisia soittimia.




Joel Kontinen

Tiedejulkaisut ja luonnonhistorialliset museot monesti kuvaavat ihmisen oletetut esi-isät karvaisiksi apinamaisiksi otuksiksi . Tuore Science tunnustaa, että tämä johtuu fossiilien vähyydestä. Taiteilijat eivät yksinkertaisesti ole tienneet, miltä esi-isämme näyttivät. Niinpä tuloksena oli monesti puoleksi apinan ja puoleksi ihmisen näköisiä olentoja.

Viime vuosien löydöt ovat kuitenkin saaneet taiteilijat tarkistamaan näkemyksiään.

Eniten evoluutiota on tapahtunut neandertalinihmisen kuvaamisessa. Varhaisimmat mallit esittivät hänet hyvin apinamaisena.

Mutta monet fossiililöydöt ovat osoittaneet, että apinamaisuus on ollut seuraus taiteilijoiden uskosta darvinistiseen evoluutioon. Neandertalinihminen teki soittimia, valmisti tehokkaita aseita ja hautasi vainajat. Nämä eivät ole apinan ominaisuuksia.

Sciencen jutun kirjoittaja Michael Balter arvelee, että taiteilijoiden näkemys esi-isistämme on vaikuttanut myös tiedemiesten käsityksiin. Ja niin pieni piiri pyörii täyden ympyrän. Kaikki onkin perustunut ennakko-oletuksiin ja osin myös haluun levittää evoluution ilosanomaa niille, jotka eivät vielä ole vakuuttuneita sen todellisuudesta (eli valtaosalle maapallon väestöstä).

Science -lehden tunnustus on paikallaan – vaikka se tuleekin kovin myöhään.

Lähteet:

Balter, Michael. 2009. Bringing Hominins Back to Life. Science 325:5937, 136-139. (10.7. 2009)

Science Podcast 10. 7. 2009
http://www.sciencemag.org/content/vol325/issue5937/images/data/136/DC1/136.mp3

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

“Evoluutio on sekä teoria että fakta”



Lucyn isot jalat ovat joidenkin mielestä fakta.



Joel Kontinen


Darvinistinen evoluutio ja ateismi kuuluvat yhteen niin kuin pipo ja hanskat. Ei siis ihme, että monet myöhempien aikojen ateistit tyrmistyvät evoluutiokritiikistä ja pyrkivät Richard Dawkinsin innoittamana mainostamaan omaa ideologiaansa.

Hiljattain About.com –nettipalvelun ateistien osaston toimittaja Austin Cline närkästyi evoluutiokritiikistä. Hän väitti, että evoluutio “on sekä teoria että fakta”. Samaan hengenvetoon hän totesi: “Tieteessä kaiken pitäisi lähteä pikemminkin työhypoteeseista kuin dogmaattisista julistuksista.”

Ilmeisesti ateistisesta perspektiivistä katsottuna “evoluutio on fakta” ei ole dogmaattinen julistus. Silti monet darvinistit ovat sitoutuneet erääseen e-kirjaimella alkavaan dogmiin.

Richard Lewontin sanoo, että tiedemiehet keksivät ehdoin tahdoin perustelemattomia juttuja siitä, miten lajit kehittyivät, koska he ovat sitoutuneet materialismiin. He pitävät kannastaan kiinni, koska he ”eivät voi päästää Jumalan jalkaa ovenväliin.”

Toisin sanoen, jos työhypoteesi viittaa suunnittelijaan, se hylätään – ideologisista syistä. Ei ole ihme, että tohtori Henry Morris antoi viimeiseksi jääneelle kirjalleen nimen Some Call It Science (Jotkut kutsuvat sitä tieteeksi).

Darvinistinen evoluutio hyväksyy ainoastaan naturalistiset selitykset, silloinkin kun ne ovat absurdeja. Niinpä ateisti voi uskoa, että Jeesus käveli jäälautalla mutta ei sitä, että Hän teki ihmeitä.

Darvinismi ei ole pyrkimys etsiä totuutta tai edes todellista tietoa.


Lähteet:

Cline, Austin. 2009. Evolution and the Law: Textbook Disclaimers. About. com: atheism. (23. 6.)
http://atheism.about.com/library/FAQs/evo/blevo_law_disclaimers.htm?nl=1

Lewinton, Richard. 1997. Billions and billions of demons. The New York Review of Books, s. 31, (9. 1. 1997).

Morris, Henry M. 2006. Some Call It Science. The Religion of Evolution. El Cayon, CA: Institute for Creation Research.

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Uusi legoennätys tulossa – Nooan arkin pienoismallista



Nooan arkki oli iso merikelpoinen alus.



Joel Kontinen


USA:ssa kristillisen seurakunnan leiriläiset rakentavat Nooan arkin pienoismallia. Harvest Bible Chapelin leirillä Elginissä, Illinoisin osavaltiossa 150 lasta kokoaa legoista alusta, joka noudattaa Genesiksessä kuvatun aluksen mittasuhteita. Sen pituudeksi tulee 3,7 metriä, leveydeksi 60 cm ja korkeudeksi 45 cm.

Arkin rakentajat toivovat tekevänsä uuden legoennätyksen recordholders.org-sivustolle.

Harvest Bible Chapel sai idean arkin rakentamiseen harhakäsityksistä, joita monilla on arkista. Usein Nooan arkki kuvataan pieneksi purtiloksi, joka on tupaten täynnä eläimiä. Apinat vilkuttavat iloisesti hyttinsä ikkunasta, ja kirahvien päät kohoavat korkealle arkin yläpuolelle.

Todellinen arkki oli jotain vallan muuta.

Genesis kuvaa arkkia, jonka mitat olivat 300 x 50 x 30 kyynärää. Muinaisessa maailmassa kyynärä oli kyynärpään ja keskisormen pään välinen etäisyys. Egyptiläiset tunsivat sekä tavallisen kyynärän (457 mm) että kuninkaallisen kyynärän (523-525 mm). Emme tiedä varmasti, kumpaa Mooses tarkoitti Genesiksen kuudennessa luvussa.

Jos Mooses käytti tavallista kyynärää, arkki oli 137 metriä pitkä. Jos hän käytti kuninkaallista kyynärää (mikä on todennäköisempää, koska hän sai koulutuksensa Egyptin hovissa), arkki oli 157 metriä pitkä.

Joka tapauksessa ensimmäinen arkkia suurempi laiva rakennettiin vasta 1860-luvulla.

Nooan arkin muoto ja mitat tekivät siitä erittäin merikelpoisen. Korealaiset laivastoinsinöörit kokeilivat arkin mitoilla tehdyn mallin merikelpoisuutta 1990-luvulla ja huomasivat, että se olisi selvinnyt yli kolmenkymmenen metrin aallokossa ja säilynyt ehjänä viitosluokan hurrikaanissa.

Babylonialaisen Gilgamesh-eepoksen arkki oli kuution muotoinen. Se olisi kaatunut jo pienessä aallokossa. Ei ole vaikea päätellä, että Genesis on alkuperäinen kuvaus vedenpaisumuksesta ja Gilgamesh-eepos sen väärennös.

Legoarkki muistuttaa siitä, että Genesis kuvaa todellista historiaa.


Lähteet:

Kids expect to set LEGO world record. Courier News. 20.6. 2009. www.suburbanchicagonews.com/couriernews/news/1639739,kids-LEGO-world-record_el062509.article

Sarfati, Jonathan. 2006. Noah’s Flood and the Gilgamesh Epic. Creation 26:4, 12-17.

perjantai 3. heinäkuuta 2009

Amerikkalaisten enemmistö kannattaa älykästä suunnittelua – ja evoluution heikkouksien käsittelemistä kouluopetuksessa



Valtaosa amerikkalaisista ei suosi darvinismia.



Joel Kontinen

Evoluutio ei USA:ssa ole suosittua edes Charles Darwinin juhlavuotena. Lucy ei jaksa innostaa museoissa kävijöitä, ja tuoreen tutkimuksen mukaan 52 prosenttia väestöstä pitää älykästä suunnittelua parempana elämän kehityksen selittäjänä kuin darvinistista satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan yhdistelmää, joka sai vain 33 prosentin kannatuksen. Haastatelluista 7 prosenttia ei ollut vakuuttunut kummastakaan, ja epävarmoja oli lisäksi 8 prosenttia.

Mielipidemittauksistaan tunnetun Zogby Internationalin toteuttamassa ja Discovery Instituten tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin puhelimitse 1 053:lta satunnaisesti valitulta äänestysikäiseltä amerikkalaiselta näiden näkemyksiä elämän synnystä ja kehityksestä. Virhemarginaali oli + / - 3,1 prosenttia.

Tutkimuksessa esitettiin noin 44 kysymystä. Elämän kehityksen lisäksi siinä kysyttiin myös näkemystä evoluution kouluopetuksesta. Haastatelluista 54 prosenttia oli vahvasti sitä mieltä, että myös evoluution heikkouksia tulee käsitellä opetuksessa. 26 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä. Lopuista 20 prosentista 6 prosenttia oli jokseenkin eri mieltä ja 11 prosenttia vahvasti vain darvinistisen opetuksen kannalla. Osa vastaajista ei ottanut kantaa asiaan.

Toisin sanoen 80 prosenttia haastatelluista sallisi myös evoluutiokritiikin kouluopetuksessa.


Evolutionistien viimeaikaiset tempaukset, jotka kävivät selvästi esille dokumenttifilmistä Expelled: No Intelligence Allowed, ja esimerkiksi kohu Idaksi kutsutusta puoliapinan fossiilista vaikuttanevat siihen, ettei (uus)darvinismi ole amerikkalaisten suosiossa.

Vaikka evolutionisteilla on monopoli kouluopetuksessa ja mediassa, darvinismia epäillään vahvasti myös Isossa-Britanniassa ja jopa Suomessa.






Lähde:

Discovery Institute. 2009. In Darwin Anniversary Year, Zogby Poll Reveals Majority Support for Intelligent Design, Doubts about Darwinism.
http://www.evolutionnews.org/zogby09poll063009%20%282%29.pdf

torstai 2. heinäkuuta 2009

Aatehistorian tuntija ryöpyttää tiedeuskovaisia



Kirjallisuuden professori ja filosofi käyvät Richard Dawkinsin kimppuun. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Richard Dawkins kirjoittaa olennosta, jonka olemassaoloon hän ei usko. Kirjallisuuden professori Terry Eagleton taas kertoo Ditchkinsistä, kuvitteellisesta ateistista, joka käy omaa sotaansa kuvitteelliseksi olettamaansa Jumalaa vastaan. Ditchkins pitää uskontoa kaiken pahan alkuna ja juurena, vaikkei hän juurikaan ole perehtynyt siihen, mistä kirjoittaa.

Ditchkins on yhdistelmä Richard Dawkinsista ja Christopher Hitchensistä, joita toimittaja Kari Salminen luonnehti tuoreessa kirjaesittelyssään uuden ateismin ja rationaalisen maailmankuvan profeetoiksi.

Ateistista maailmankuvaa on tosin miltei mahdotonta kutsua rationaaliseksi. Ateisti joutuu lainaamaan rationalisminsa juutalaiskristillisestä perinnöstämme.

Kari Salminen esitteli Aamulehdessä kaksi uskontoa käsittelevää kirjaa, joiden lähestymistapa eroaa tyystin viime vuosina uutisissa olleiden militanttien ateistien pamfleteista. Terry Eagletonin Reason, Faith and Revolution: Reflections on the God Debate (Yale University Press, 2009) ja Slavoj Zizekin, John Milbankin ja Creston Davisin The Monstrosity of Christ. Paradox or Dialectic? (The MIT Press, 2009) lähestyvät aihetta filosofian historian perspektiivistä.

Eagleton on verrannut Dawkinsin kirjoituksia uskonnosta henkilöön, joka esitelmöi biologiasta vaikka tuntee ainoastaan Ison-Britannian lintuoppaan. Moni muukin on syyttänyt Dawkinsia siitä, ettei hän ole vaivautunut ottamaan selvää siitä, mitä hän niin kiivaasti riepottelee.

Salminen toteaa:

Uusateistit väittävät, etteivät uskonnot ole ikinä tuottaneet mitään hyvää. Väite on todistusaineiston valossa suoranainen valhe. Valistuksen ja kehityksen nimissä puhuvat eivät olekaan kiinnostuneet epäoikeudenmukaisuuksista, joita vastaan uskonnolliset ryhmittymät ovat taistelleet.

Kristillinen kirkko on monin paikoin taistellut yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Esimerkiksi orjakauppaa vastustanut William Wilberforce oli vakaumuksellinen kristitty. Kristityt edistivät tasa-arvoa ja koulutusta. Yliopistolaitos syntyi katolisen kirkon suojissa aikana, jota ateistit mielellään kutsuvat pimeäksi keskiajaksi – koska eivät tunne Euroopan kulttuurihistoriaa.

Salminen jatkaa:

Dawkins ja Hitchens ovat luoneet Jumalan kuvakseen. Heidän Jumalaansa ei kristinusko tunne, eikä ihme, sillä Dawkins on muovannut sen oman tieteellis-teknisen maailmankuvansa näköiseksi olennoksi.

Jos Dawkins tutustuisi Uuden testamentin Jeesukseen, hänen kirjoituksensa voisivat muuttua varsin paljon.


Lähteet:

Eagleton, Terry. 2006. Lunging, Flailing, Mispunching. London Review of Books. (19.10.) http://www.lrb.co.uk/v28/n20/eagl01_.html

Salminen, Kari. 2009. Uskonnosta voi keskustella älykkäästi. Aamulehti 2.7. B17.