Länsimaiden vapaus kumpuaa Jeesuksen Kristuksen perustamasta uskonnosta. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Kristinusko on vaarallinen uskonto, ainakin ateistien ja vapaa-ajattelijoiden mielestä. Hiljattain amerikkalainen jumalankieltäjä Austin Cline esimerkiksi valitteli, että Gideonit horjuttavat ateistien mielenrauhaa jättämällä kristillistä kirjallisuutta hotelleihin.
Suomalaiset ovat jo pitkään pohtineet, onko soveliasta laulaa suvivirttä koulun kevätjuhlassa tai talvella joululauluja, joissa mainitaan enkeli ja evankeliumi, kun paikalla voi olla lapsukaisia, jotka ovat varttuneet minareetin varjossa.
Uusin ehdotus on uskonnon opetuksen korvaaminen uskontotiedolla. Kuten kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, ehdotus tulee varsin yllättävästä ilmansuunnasta – kokoomuksen opetusministeri Henna Virkkuselta.
Muslimit eivät häpeä polvistua Mekkaan päin. Ateistit ovat halukkaita kustantamaan kymmeniätuhansia euroja maksavia mainoksia kaupunkibussien kylkeen. Miksi siis kristittyjen pitäisi pyydellä anteeksi sitä, että he haluavat siirtää arvonsa nouseville sukupolville?
Länsimaisen yhteiskunnan arvot perustuvat juutalais-kristilliseen perintöömme. Vaikka vapaus, veljeys ja tasa-arvo tulivat iskulauseina tunnetuksi Ranskan vallankumouksesta, ajatukset kumpuavat suoraan Raamatusta, jonka mukaan ihmiset ovat luomisen perusteella yhtä arvokkaita.
Myös tiede ja teknologia kehittyivät lännessä, jossa ihmiset käsittivät, että luonnossa nähtävä johdonmukaisuus on peräisin luomisesta eikä sattumasta.
Kristinuskon vaarallisuus on varsin subjektiivinen näkemys. Sen torjuminen olisi paljon kohtalokkaampaa. Jos korvaisimme tunnustuksellisen uskonnonopetuksen uskontotiedolla, hylkäisimme samalla oman perintömme. Kuten Päivi Räsänen kirjoitti Aamulehdessä: ”Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota ei pidä ryhtyä hävittämään kouluopetuksesta.”
Lähde:
Räsänen, Päivi. 2009. Koululaisella on oikeus oppia omaa uskontoa. Aamulehti 17.7., B16.
Tekstit
