Ensimmäiset pystyssä kävelleet apinat ovat saattaneet kehittyä Euroopassa

 Kuva Graecopithecus freybergistä, apinasta, joka eli 7,2 miljoonaa vuotta sitten. Kuva: Velizar Simeonovski, Chicago.

Joel Kontinen

Yksi Bulgariasta löydetty reisiluu näyttää edustavan apinaa tai varhaista hominiinia, joka käveli kahdella jalalla ennen tunnettua afrikkalaista hominiinia, mutta todisteet eivät ole läheskään vakuuttavia.

Koska apinat tai ihmiset alkoivat kävellä kahdella jalalla evoluution mukaan? Genesiksen mukaan ihmiset alkoivat kävellä heti alussa, kun Jumala loi ihmiset omaksi kuvakseen. Evoluutiota ei tarvittu.

Apinat ovat saattaneet kävellä pystyssä nykyisessä Bulgariassa 7,2 miljoonaa vuotta sitten. Näin sanovat tutkijat, jotka ovat löytäneet jalkaluun, jossa on merkkejä kaksijalkaisesta kävelystä.

Nämä vuosimiljoonat ovat evoluution oma keksintö.

Jalkaluu on vanhempi kuin mikään tunnettu homininifossiili, mukaan lukien kaikki Afrikasta peräisin olevat. Se viittaa siihen, että kaksijalkaisuus – ratkaiseva askel ihmisen evoluutiossa – on saattanut kehittyä Euroopassa eikä Afrikassa.

"Vanhimmat merkit kaksijalkaisuudesta löytyvät Euroopasta", sanoo Madelaine Böhme Tübingenin yliopistosta Saksasta.

Lähde:

Michael Marshall 2026 The first apes to walk upright may have evolved in Europe | New Scientist 9.3. 

Uusi darvinistinen tarina: ihmisen esi-isä kadotti häntänsä kahdesti

Evolutionisti uskoo, että ihmisen esi-isä on hukannut häntänsä. Seepra ei vielä ole ehtinyt.



Joel Kontinen

Joskus darvinistisista tarinoista puuttuu pää ja häntä tai joskus vain häntä, niin kuin tuoreimmassa viritelmässä.

Current Biology pohtii, miksi me emme koiran tavoin heiluta häntämme, vaikka meidän oletetuilla esi-isillämme oli häntäluun jatkeena muutakin kuin ilmaa.

Lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisen varhaisilla esi-isillä oli häntä, mutta he (tai ehkä pikemminkin ne) hukkasivat ne kaksi eri kertaa.

Ensimmäinen ”esi-isä” oli ”350 miljoonaa vuotta” sitten elänyt kala, jolla lapsuudessaan oli sekä suomupeitteinen pyrstö että sen päällä kasvava pyrstöevä.

(Englannin kielen sana tail voi tarkoittaa sekä häntää että pyrstöä.)

Nykykaloilla pyrstö ja pyrstöevä kasvavat erillään.

Darvinisti uskoo, että noustuaan maihin kalat kadottivat pyrstöevänsä mutta säilyttivät pyrstönsä, josta kehittyi esimerkiksi koiran tai apinan häntä.

Toisen kerran esi-isämme kadotti häntänsä, kun hän erehtyi muinaisella savannilla nousemaan kahdelle jalalle.

Fossiilit eivät tue tällaista satuilua, mutta evolutionistit eivät ennenkään ole tarvinneet uskolleen vankkoja todisteita.

Heille usko on luja luottamus fossiileihin, jotka edelleenkin puuttuvat ja joita tuskin koskaan on edes ollut olemassa.

Lähde:

Viegas, Jen. How Humans Lost Their Tail, Twice. Live Science (6.12.).

Keinoäly ja ihmisen ainutlaatuisuus: uhkaavatko robotit ihmiskuntaa?

Time (Europe) on viime aikoina käsitellyt robotteja ja niiden oletettua älykkyyttä ja uhkaa ihmiselle.





Joel Kontinen

Stephen Hawking pelkää, että keinoäly koituu ihmiskunnan turmioksi. Hän ei ole ainoa, joka elättelee tällaisia pelkoja.

Hawking pelkää myös ahneita avaruusolioita.

Monet eivät pidä siitä, että ihminen on ainutlaatuinen luomus. Jotkut yrittävät nähdä eläimissä inhimillisiä piirteitä, älykkyyttä ja jopa orastavaa moraalia.

Toiset taas olettavat, että ihminen voi rakentaa robotteja, joista lopulta kehittyy häntä älykkäämpiä.

Heiltä unohtuu se, että laitteet eivät voi tehdä muuta kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään.

Genesiksen perspektiivistä katsottuna ihmisen ja robottien rinnastaminen ontuu, koska Jumala ei ohjelmoinut ihmistä tottelemaan, joskin Hän antoi meille omantunnon.

Monet tosin yrittävät tehdä erilaisia temppuja tukahduttaakseen omantuntonsa äänen.

Timen toimittaja Lev Grossman ei jaa Hawkingin pelkoa. Hän sanoo, että jo kävely tuottaa ongelmia roboteille ja virran katkaisu lamaannuttaisi ne tyystin.

Grossman ei usko, että robotit pystyvät aikoihin – kenties ei koskaan – toimimaan ihmisistä riippumatta. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi ydinvoimaloissa, kun ei haluta altistaa työntekijöitä säteilylle, tai sodankäynnissä, kun halutaan säästää omia sotilaita.

Jo siivous tuottaa niille toistaiseksi ongelmia.

Me pidämme joitain taitoja – esimerkiksi kävelyä – niin päivänselvinä, että emme tule ajatelleeksi, miten monimutkaista kahdella jalalla kulkeminen on.

Robotit pikemminkin kaatuvat kuin kävelevät. Jotkut ovatkin ehdottaneet, että niille pitäisi laittaa pyörät alle.

Jumala loi ihmisen liikkumaan jaloillaan ja antoi hänelle kyvyn ratkaista ongelmia.

Robottien vaikeudet myös viittaavat siihen, että toisin kuin evolutionistit kuvittelevat, yksikään apinan kaltainen olento ei ole voinut nousta muitta mutkitta kahdelle jalalle.



Lähteet:

Grossman, Lev. 2015. Good Tech Gone Bad. 2015. TIME 185 (20), 38–41. (1.6.).

Grossman, Lev. 2015. Iron Man: An Inside Look at the Epic Struggle to Build a Robot that Looks Like Us. TIME 185 (21), 24–29. (8.6.).

Darvinistit kiistelevät ihmisen ensi askeleista

Darwinin bulldoggina tunnetun T. H. Huxleyn näkemys ihmisen sukulaisista, joista yksikään ei osannut kävellä kunnolla. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka tulkitsee tapansa mukaan tuoreen apinatutkimuksen todisteeksi darvinistisesta evoluutiosta:

Pitkäaikaiseen kiistaan ihmisen kehityksestä ollaan vihdoinkin saamassa ratkaisu. Yhdysvalloissa julkaistu tutkimus tukee käsitystä siitä, että pystykävely keksittiin jo ennen kuin varhaiset ihmisapinat laskeutuivat puusta maan kamaralle.

PNAS:in (Proceedings of the National Academy of Sciences) raportti tosin paljastaa, että Charles Darwinin päivistä alkanut kiista jatkuu edelleenkin. Toiset uskovat, että apinat nousivat maasta jalkeille. Toiset taas ovat sitä mieltä, että apinat laskeutuivat puusta alas ja rupesivat jaloittelemaan.

Darvinistit ovat toisin sanoen monesti yhtä sulassa sovussa keskenään kuin kommunistit Prahan kevään jälkimainingeissa.

Vanhalakka kertoi Tracy Kivellin johdolla tehdystä tutkimuksesta, jossa verrattiin 91 gorillan, 104 simpanssin ja 43 bonobon ranteiden luita keskenään. Tutkijat löysivät rystykävelyyn viittaavia piirteitä vain kuudella prosentilla gorilloista. Mutta 96:lla prosentilla simpansseista ja 76:lla prosentilla bonoboista oli tällaisia piirteitä.

Physorg.comin raportin mukaan tutkimus haastaa näkemyksen, jonka mukaan ihmiset kehittivät pystykävelyn rystykävelevältä esi-isältä. Se myös viittaa siihen, että rystykävely on täytynyt kehittyä kahdesti.

Ihmisen kehityksestä tämäkään apinatutkimus ei oikeasti kerro mitään. Ihmisen ja apinoiden kädet eroavat varsin paljon toisistaan. Apinalla on niin pitkät kädet, että ne ottaisivat kiinni maahan, jos se yrittäisi juosta pystyssä. Eikä niillä juurikaan kirjoiteta blogia.

Ja jalat eroavat vieläkin enemmän. Apinalla on oikeastaan neljä kättä. Mutta darvinisti haluaa uskoa, että nämä erot eivät ole oleellisia.

P.S. Tutkijoiden (ja Vanhalakan) kannattaisi tutustua myös Vihermarakattien (Cercopithecus aethiops) liikkumiseen. Yksikään darvinisti ei esittele niitä ihmisen lähisukulaisina, mutta siitä huolimatta niillä on paha taipumus nousta välillä kahdelle jalalle seisomaan.

Lähteet:

Physorg. com. 2009. Bipedal humans came down from the trees, not up from the ground. (10.8.) http://www.physorg.com/news169137362.html

Vanhalakka, Vesa. 2009. Pystykävely edelsi rystykävelyä. Aamulehti 11.8., A2.