Kuva: Didier Descouens, CC BY-SA 4.0
Joel Kontinen
Antropologit ovat kiistelleet
20 vuoden ajan siitä, oliko Sahelanthropus, noin evolutionistien
mukaan 7 miljoonaa vuotta sitten elänyt apinaihminen
eli hominiini, yksi ensimmäisistä kaksijalkaisista
apinoista.
Ajanjakso 7–4 miljoonaa vuotta
sitten on hieman hämärä vaihe ihmisen evoluution tarinassa. Datapisteitä on
periaatteessa neljä: Sahelanthropus tchadensis 7 miljoonan vuoden takaa,
Orrorin tugenensis 6 miljoonan vuoden takaa ja kaksi Ardipithecus-lajia 5,6
miljoonan ja 4,4 miljoonan vuoden takaa. Jokainen tunnetaan kourallisesta
epätäydellisiä fossiileja. 3 miljoonan vuoden ajanjaksolla se ei ole paljon. Vertailun
vuoksi on olemassa kymmeniä neandertalilaisia fossiileja viimeisen 500 000
vuoden ajalta. Tämä tarkoittaa, että ne muutamat fossiilit, jotka meillä on
hominiinien evoluution sumuisesta vaiheesta, ovat saaneet suuren merkityksen. Jokainen
yksityiskohta tutkitaan ja niistä keskustellaan loputtomasti.
Huolimatta siitä, että
Sahelanthropus on vanhin tunnettu hominiini, se on suhteellisen uusi löytö,
jonka ensimmäisen kerran kuvaili vuonna 2002 tutkijaryhmä, joka perustuu
suurelta osin Poitiersin yliopistoon Ranskassa. Jäännökset löydettiin Tšadin
autiomaasta, joka sijaitsee Pohjois-Keski-Afrikassa, kaukana mantereen
itäisistä maista, kuten Etiopiasta ja Tansaniasta, jotka olivat tuottaneet
monia kuuluisia fossiileja.
Evoluutiotarinat eivät kestä kriittistä ajattelua. Ne
olettavat, että ihminen noin vain rupesi kävelemään kahdella jalalla pudottuaan
puusta. Myös vuosimiljoonat ovat
virheellisiä.
Lähde:
Michael Marshall 2024
Tekstit
