Antropologit epäilevät Ardia

Ardin pääkallo näytti osapuilleen tältä. Kuva: Science 326 (5949), (2.10.2009) artikkelista Gen Suwa, Berhane Asfaw, Reiko T. Kono, Daisuke Kubo, C. Owen Lovejoy ja Tim D. White: The Ardipithecus ramidus Skull and Its Implications for Hominid Origins.




Joel Kontinen


Vuonna 2009 Science julkaisi koko joukon artikkeleita Etiopiasta löydetystä fossiilista, joka populaarimediassa sai nimen Ardi. Ardipithecus ramidus oli löytäjiensä mukaan pystyssä kävelevä ihmisen esi-isä. Esimerkiksi Aamulehden Vesa Vanhalakka kirjoitti välittömästi kokosivun artikkelin löydöstä.

Jo tuolloin löytö sai osakseen huomattavasti kritiikkiä etenkin siksi, että luut olivat pahasti murskaantuneet ja fossiili täytyi rekonstruoida pienistä palasista, mikä vähensi löydön uskottavuutta.

Hiljattain Nature julkaisi terävää kritiikkiä Ardista. Antropologian professorit Bernard Wood ja Terry Harrison vertasivat Ardia muihin oletettuihin hominideihin ja haastavat sen aseman ihmisen esi-isänä.

Heidän mukaansa Ardipithecus on sukupuuttoon kuollut hominidi.

Wood ja Harrison varoittavat tekemästä liian hätäisiä tulkintoja fossiileista. He muistuttavat, että 1960- ja 1970-luvuilla Etelä-Aasiasta löydettyä Ramapithecusta luultiin ihmisen esi-isäksi, kunnes selvisi, että se olikin orangutangin esi-isä.

Oreopithecus bambolii, Italiasta löydetty apina, niin ikään muistuttaa jossain määrin ihmisen fossiileja, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, ettei se voi olla esi-isämme.

Woodin ja Harrisonin mukaan paleoantropologien pitäisi pohtia muitakin vaihtoehtoja ennen kuin he ilmoittavat, että jokin fossiili on ihmisen esi-isä.

Vaikka he eivät täysin sulje pois sitä mahdollisuutta, että Ardi on ihmisen esi-isä, heidän mielestään todisteet viittaavat pikemminkin siihen, ettei se ole lähisukulaisemme.

Kreationistit ovat alusta lähtien pitäneet Ardia sukupuuttoon kuolleena apinana. Naturen kritiikki tulee hiukan myöhässä, mutta on kenties parempi olla myöhässä kuin antaa lukijoiden kuvitella, että kahdella jalalla kävelevä apinaihminen olisi oikeasti löydetty.

Lähteet:

Fossils May Look Like Human Bones: Biological Anthropologists Question Claims for Human Ancestry. ScienceDaily (16.2.).

Wood, Bernard ja Terry Harrison. 2011. The evolutionary context of the first hominins. Nature 470 (7334): 347-352.

Hyvästi, Ardi! Ardipithecus ramidus saa yhä apinamaisempia piirteitä

Tutkijat ovat viime päivinä pöllyttäneet Ardia. Kuva Time.comin verkkosivuilta. © 2009, J. H. Matternes.




Joel Kontinen

Kun Science julkaisi Ardin viime lokakuussa, Aamulehden Vesa Vanhalakka pyöräytti siitä kokosivun jutun, jossa ei ollut jälkeäkään kritiikistä. Jo tuolloin jotkut tutkijat suhtautuivat löytöön varsin varauksellisesti.

Kuluneella viikolla Ardi eli Ardipithecus ramidus koki kurinpalautuksen. Science julkaisi kaksi teknistä kommenttia löydöstä. Toinen haastaa Ardin oletetun elinalueen ja toinen tämän aseman ihmisen sukupuussa.

Primatologi Esteban Sarmiento arvostelee Tim Whiten ja kollegojen tapaa verrata Ardia muiden hominidien piirteisiin. Ardipithecus ramidus luokiteltiin ihmisen sukupuuhun ensisijaisesti hampaiden perusteella. Apinatutkija Sarmiento pitää tällaista vertailua hyvin epäluotettavana.

Sarmienton mukaan Ardi on luultavasti liian vanha kuuluakseen ihmisen sukupuuhun.

Lisäksi esimerkiksi Nature Newsin Rex Dalton vihjaisi, että Ardi saattaa olla apinamaisempi kuin mitä kuviteltiin.


Lähteet:

Dalton, Rex. 2010. Ardi may be more ape than human. Nature News 27.5. http://www.nature.com/news/2010/100527/full/news.2010.267.html

Sarmiento, Esteban E. 2010. Comment on the Paleobiology and Classification of Ardipithecus ramidus. Science 328: 5982, 1105. (28.5.)

Paljon kohua Ardista

Science-lehden julkaisemat tutkimukset Ardipithecus ramiduksesta muuttavat ihmisen sukupuun –taas kerran. Kuva Time.comin verkkosivuilta © 2009, J.H. Matternes.




Joel Kontinen

Science-lehden vastikään julkaisema Ardipithecus ramidus on jo toinen vuosisadan fossiili, josta kuulemme tänä vuonna. Edellinen oli surullisenkuuluisa Ida eli Darwinius masillae.

Sitä ennen meillä oli Hobitti eli Floresin ihminen. Ja joskus hamassa muinaisuudessa eli 1970-luvulla tutustuimme nyt jo kaikkien tuntemaan isoäiti-Lucyyn.

Afarista Etiopiasta löytynyt Ardipithecus ramidus on Sciencen mukaan 4,4 miljoonan vuoden ikäinen eli 1,2 miljoonaa vuotta vanhempi kuin Lucy. Ardia mainostetaan vanhimmaksi hominidilöydöksi. Sen luiden kokoaminen on ollut varsinaista palapeliä, kun esimerkiksi pääkallo oli murskaantunut ja se piti koota yli kuudestakymmenestä rikkinäisestä ja laajalle alueelle levinneestä palasta.

Ardi löydettiin jo vuonna 1994. Hauraiden luiden rekonstruoimiseen on kulunut 15 vuotta, mikä kertonee jotain lopputuloksen spekulatiivisuudesta.

Osa luunkappaleista oli fossiloitunut niin huonosti, että ne olivat hajota käsiin.

Antropologi Alan Walker sanoo Time.comissa, että kun Tim [White] näytti hänelle Ardin maassa olevaa lantiota, se näytti ihan irlantilaiselta muhennokselta. On siis kohtalaisen vaikea tietää, miten otus oikeasti käveli.

Ilmeisesti tutkijoiden ennakko-olettamukset ratkaisivat pitkälti, mitkä palat he liittivät mihinkin. He saivat joka tapauksessa kyhätyksi luista kokoon 120 cm:n pituisen ja luultavasti aikoinaan 50 kiloa painaneen homidininaaraan jäämistön.

Yalen yliopiston tutkija Andrew Hill toteaakin Science-lehden videolla, että tähän mennessä hominidien eli oletettujen ihmisapinoiden fossiileja on löydetty 4-5. Suurin osa ihmisen esi-isistä tunnetaan vain pääkallon osasta, kuten esimerkiksi Sahelanthropuksen tapauksessa, tai jokusesta hampaasta tai luusta.

Ihmisen sukupuu joudutaan nyt jälleen kerran piirtämään uudestaan. Tim Whiten ja kollegojen löydöt ovat saaneet evolutionistit uskomaan, että ihmisen ja simpanssin oletettu kantamuoto ei olekaan ensisijaisesti simpanssin näköinen.

Hill paljasti, että simpanssien ja gorillojen fossiileja on löydetty hyvin vähän, joten tutkijat eivät ole olettaneet niiden juurikaan muuttuneen.

Simpanssin tai gorillan esi-isän löytämiseen ei liity sellaista hohtoa kuin ihmisen kantaisän maallisen jäämistön julkaisemiseen arvostetun tiedelehden kannessa. Niinpä niitä ei kannatakaan etsiä.

Ardilla oli apinan jalkaterä eli sen isovarvas sojotti eri suuntaan kuin muut varpaat. Monet evolutionistit arvelevat, että Lucy eli Australopithecus afarensis jätti Laetolin jalanjäljet, jotka eivät juurikaan eroa modernin ihmisen jäljistä, vaikka isoäidillämme oli luultavasti yhtä sojottava isovarvas kuin Ardillakin. Ardi ei pystyisi jättämään sellaisia jälkiä.

Vanhojen fossiilien ajanmääritys on varsinaista arpapeliä, koska evolutionistit eivät ajoita itse luita vaan niiden ympäristöä ja koska itse menetelmiin liittyy monia olettamuksia. Näin ollen ei ole ollenkaan varma, onko Ardi edes vanhin löydetty hominidi.

Ja rekonstruktioon käytetty aika herättää lisää kysymyksiä.

Lähteet:

Dalton, Rex. 2009. Oldest hominid skeleton revealed. Nature News. (1.10.) http://www.nature.com/news/2009/091001/full/news.2009.966.html?s=news_rss

Science. 2009. Before “Lucy,” There Was “Ardi”: First Major Analysis of One of Earliest Known Hominids Published in Science.
http://www.aaas.org/news/releases/2009/1001sp_ardi.shtml

The Analysis of Ardipithecus ramidus--One of the Earliest Known Hominids. Science Video.
http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/326/5949/60-b

Lemonick, Michael D. & Dorfman, Andrea. 2009. Ardi Is a New Piece for the Evolution Puzzle. Time.com. http://www.time.com/time/health/article/0,8599,1927200-2,00.html

Luskey, Casey. 2009. Bones of "Ardi," New Human Evolution Fossil, “Crushed Nearly to Smithereens”. Evolution news and views. http://www.evolutionnews.org/2009/10/key_bones_of_new_hominid_fossi.html#more

White, Tim D. 2009. Authors' Summary: Ardipithecus ramidus and the Paleobiology of Early Hominids. Science 326: 5949, 64, 75-86. (2.10.).