Petosammakkoeläimiä eli merissä "237 miljoonaa vuotta" sitten

Gerrothorax maritimus – myöhäistriaskauden täysin merielämään sopeutunut sammakkoeläin.  Kuva: Ryosuke Motani / UC Davis

Joel Kontinen

Evoluution kannattajien mukaan merissä on aikoinaan vaaninut sammakkoeläin.

Laji sai nimekseen *Gerrothorax maritimus*. Maanviljelijät löysivät lähes täydellisesti säilyneen, 74 senttimetrin pituisen fossiilin alueelta, joka on nykyään kansallinen luonnonsuojelualue Kiinan Guanlingin piirikunnassa.

Fossiilia tutkineiden tutkijoiden mukaan lajin kyky selviytyä suolaisessa vedessä – joka on sammakkoeläimille yleensä kohtalokasta niiden läpäisevän ihon vuoksi – perustui todennäköisesti sen vahvaan suojapanssariin.

Tutkijat tunnistivat, ettei kyseessä ollut kala eikä matelija. Anatomisten piirteiden – kuten neljän raajan ja kidusten – perusteella kyseessä täytyi olla varhainen sammakkoeläin.

”Se oli litteä eläin, joka eli merenpohjassa”, kertoo Ryosuke Motani Kalifornian yliopistosta (UC Davis). Hän kuului fossiilia analysoineeseen tutkimusryhmään. Motanin mukaan eläin oli todennäköisesti väijyvä peto: sen leveä suu ja kaulassa sijaitseva vahva kieliluu viittaavat siihen, että se käytti ravinnonhankinnassa imua. Vastaavaa saalistustapaa hyödyntävät nykyäänkin tietyt merenpohjassa elävät, väijyvät pedot, kuten partihait.

Motanin mukaan ei kuitenkaan ole todisteita siitä, että eläin olisi käynyt läpi muodonmuutoksen (metamorfoosin) – toisin kuin monet nykyiset sammakkoeläimet, joiden toukat kehittyvät aikuisiksi yksilöiksi.

Varmistaakseen, että eläin todella eli meressä eikä kyseessä ollut maaeläin, joka oli kulkeutunut mereen vasta kuolemansa jälkeen, tutkijat analysoivat fossiilisten luiden strontium-isotooppisuhteet.

Tulokset osoittivat, että uuden lajin jäänteissä näkyi selkeä meriveden jättämä jälki; tämä tarkoittaa, että *G. maritimus* kasvoi aikuiseksi asti meressä. Paleogeografiset rekonstruktiot viittaavat myös siihen, että 237 miljoonaa vuotta sitten, myöhäistriaskaudella. Paikka, josta fossiili löydettiin, sijaitsi vähintään 30 kilometrin päässä maasta.

Kyseessä ei siis ollut olento, joka oli siirtymässä vesielämästä maaelämään.

Lähde:

James Woodford, 2026 Predatory amphibians swam the seas 237 million years ago | New Scientist 26.10.

Kivettyneet ulosteet kertovat tarinan dinosaurusten noususta valtaan

 

Kuva: Marcin Ambrozik

Joel Kontinen

Analyysi sadoista bromaliiteista – kivettyneestä ulosteesta ja oksennuksesta – osoittaa, kuinka ruokavalion muutokset mahdollistivat dinosaurusten valtaanpääsyn maailman alkujurakauden aikana. Sauropodomorph-dinosaurukset ruokkivat vasta kehittyneitä kasveja märässä varhaisen jurakauden ympäristössä. 200 miljoonaa vuotta vanhojen ulosteiden ja oksennuksen sisältö auttaa osoittamaan, kuinka dinosaurukset valloittivat maailman Jurassic-kauden alussa. Hyvin säilyneet kasvit, luut, kalan osat ja jopa kokonaiset hyönteiset, jotka on löydetty hyvin erimuotoisista ja kokoisista muinaisten eläinten ulosteista, viittaavat siihen, että dinosaurusten laaja ruokavalio teki niistä selviytyjiä muuttuvassa ekosysteemissä muihin eläinryhmiin verrattuna. Se sai ne kasvamaan ja lopulta perustamaan "dynastiansa maalle", sanoo Martin Qvarnström Uppsalan yliopistosta.

Dinosaurusten lonkkanivelet, jotka asettavat jalat vartalon alle nisäkkäiden tavoin sen sijaan, että ne olisivat levittäytyneet sivuille kuten liskoilla – ilmestyivät yli 230 miljoonaa vuotta sitten Triaskauden aikana. Kymmenien miljoonien vuosien ajan nämä varhaiset dinosaurukset sulautuivat maisemaan, joka oli täynnä monia muita matelijoita. Noin 200 miljoonaa vuotta sitten dinosaurukset olivat kuitenkin pääosin vallanneet planeetan, kun taas useimmat muut matelijat katosivat Triaskauden lopun sukupuuttoon.

Tämä on taas tutkimus, jossa evoluutio ja vuosimiljoonat ovat sovussa keskenään. Kummastakaan ei ole oleellisia  tieteellisiä todisteita.

Lähde:

Christa Lesté-Lasserre 2024 Fossilised droppings tell the story of dinosaurs' rise to power | New Scientist 27.11.