Raamatun maailma on luonnollinen

 

Kuva: Jastrow (2005), public domain.

Joel Kontinen

Ristin Voiton mielipidekirjoittaja Ilmo Pikkarainen (RV 2, 2022) epäilee, että Raamatussa opetetaan, että heprealaiset näkemykset maailmasta olivat vaikuttaneet litteän maan muotoon.

Hän katsoo, että Raamatun alkulukujen paino on niiden profeetallisessa sisällössä.

Litteä maa on ongelmallinen käsite, koska jo 700-luvulla jKr. Itä-Rooman kolikossa kuvattiin maata pyöreäksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tunnus oli maan muotoa symboloiva pallo, jonka päällä oli risti.

Nämä tiedot perustuvat Raamattuun.

Monet keskiajan kristityt oppineet kirjoittivat maapallon muodosta. Yksikään heistä ei opettanut maan olevan litteä. Munkki Bede eli Beda Venerabilis (673–735) oli ehkä varhaisin teologi, joka käsitteli maan muotoa. Hän piti sitä pyöreänä. Samoin teki myös Tuomas Akvinolainen (1225–1274), jota monet pitävät keskiajan suurimpana teologina.

Iohannes de Sacrobosco (n. 1195–1256) kirjoitti vuonna 1230 tutkielman De sphaera mundi [Pyöreä maailma] maapallon muodosta. Hän perusteli siinä, miksi maapallo on pyöreä.

Niin Uudessa kuin Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja 40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta (Luuk. 17: 34–35) kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot työskentelivät öisin.

Jobin kirjan luvussa 38 on katkelma Jumalan puheesta Jobille. Hän sanoo jakeessa 14, että aamu muuttaa maata niin kuin sinetti savea.

Muinaisessa maailmassa sinettiä pyöritettiin pehmeässä savessa, jotta saatiin teksti ja /tai kuva tallennettua.

Sinetti oli lieriön muotoinen. Sitä piti siis pyörittää. Yö vaihtuu päiväksi, kun maapallo pyörii.

Jo tämä riittää kumoamaan litteän maan myytin, jota esimerkiksi Pikkarainen on markkinoinut.

Hän nostaa tavan takaa esille taivaan kaarevan kannen, joka meillä koto-Suomessa on pitkään ollut vuoden 1992 Kirkkoraamatun ja muutaman liberaaliteologin yksinoikeus.

Heprean kielen sanalla raqija (’taivaanvahvuus’) on monia merkitysvivahteita, mutta siitä on vaikea päätellä, että planeettamme olisi litteä.

Raamattu Kansalle -käännöksessä (2012) raqija on käännetty taivaanavaruudeksi.
 RV 
Mutta Genesis on alusta loppuun historiallista kerrontaa, ja toisin kuin nykylukijat sanovat, siinä on vain yksi luomiskertomus: 1.Moos. 1 kertoo maailman luomisesta, ja 1. Moos. 2 tarkentaa kuvauksen Eedeniin.

Raamatussa käytetään myös hyperbolaa eli liioittelua tyylikeinona. Jeesus esimerkiksi sanoi: "Jos joku tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään, vaimoaan ja lapsiaan, veljiään ja sisariaan, jopa omaa elämäänsä, hän ei voi olla minun opetuslapseni" (Luuk. 14:26).

Lähde:

Pikkarinen, Ilmo, 2022. Aurinko- vai maakeskeinen maailmankuva? RV 2. 2022. 

Litteä maa saa kannattajia myös Suomesta

Kuva: Shutterstock.

Joel Kontinen

Litteän maapallon argumentti tuntuu olevan ID:n eli älykkään suunnittelun vastustajien lempiajatuksia, siksi usein siihen törmää, esimerkiksi täällä.

Se on samoin myös evolutionistien jekku, joka avulla he haluavat vain vahvistaa omaa näkemystään. Esimerkiksi Aamulehti, Esko Valtaoja ja Eero Junkkaala puhuvan litteästä maasta.

Mutta nyt litteä maa on saanut Internertin puolelleen.

Pallomalli on kaikkien valheiden perusta; Big bang -teoria an, evoluutioteorian, ateismin, alien -huijauksen, monien väärien uskontojen ja okkultisten seurojen, pakanismin, Uuden Maailmanjärjestyksen (NWO), Ilmastomuutoksen (man-made), globalismin ja totaalisen kontrollin. Pallomalli palvelee näitä kaikkia.

Näillä sanoilla Litteä Maanpiiri – Flat Earth Finland esittelee Facebookissa, miksi koko maailmalle on valehdeltu, että elämme pallonmuotoisella planeetalla.

Se pitää vihollisenaan NASAa, joka on ilmoittanut, että maapallo on pyöreä.

Raamattu ei tunne  litteää maata.

 

Lähde:  Halonen, Antti. 2019. He vihaavat Nasaa ja uskovat, että maa on litteä – outo salaliittoteoria levisi Suomeen Iltalehti 16.03. 

Litteän maan kannattajat kokoontuivat USA:ssa, mutta kreationistit torjuvat tämän myytin

Kuva: Camille Flammarion (1888), väriversio: Hugo Heikenwaelder, CC BY-SA 2.5.




Joel Kontinen

En tunne ketään kreationistia, joka pitäisi Maata litteänä. Monet kristinuskon vastustajat, esimerkiksi Esko Valtaoja, sen sijaan kuvittelevat Raamatun kuvailevan planeettaamme litteäksi.

Käsitys on täysin virheellinen ja perustuu skeptikkojen tiedon puutteeseen.

Monet skeptikot käyttävät sitä silti aseena kristittyjä vastaan.

Maamme ehkä tunnetuin teistinen evolutionisti Eero Junkkaala myös mainosti sitä kirjassaan Alussa Jumala loi. Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013).

BBC raportoi tänään (14.11.) litteän maan kannattajien konferenssista (Flat Earth International Conference), joka pidettiin Pohjois-Carolinessa.

Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui satoja ihmisiä.

Ateistit sen sijaan joutuivat perumaan oman suurtapahtumansa.

Toisin kuin mitä Valtaoja ja Junkkaala olettavat, kristityt ovat kautta aikojen torjuneet litteän maan, koska Raamattu ei sitä tue.

Lähde:

BBC news. 2017. Why do people still think the Earth is flat? (14.11.).

Raamatun käsitys maapallon muodosta ja monista muista seikoista oli tuhansia vuosia aikaansa edellä

Veden kiertokulusta kerrotaan jo Jobin kirjassa. Kuva: John Evans ja Howard Periman, USGS, public domain.





Joel Kontinen

Keskustelu litteästä maasta jatkuu Suur-Keuruussa. Ohessa tuorein vastineeni:


Raamattua lukiessa ja etenkin tulkittaessa kannattaa kiinnittää huomiota lajityyppiin (genre): Esimerkiksi Sananlaskut, Psalmit ja Job ovat enimmäkseen runoutta. Tämä koskee myös muita tekstejä. Kun laulamme Martti Lutherin sanoittamaa virttä Jumala ompi linnamme, me tuskin ajattelemme, että Jumala on tehty kivestä.

Lutherin virsi perustuu psalmiin 18, jossa Jumalaa myös kuvaillaan linnaksi. Ja kun Johannes Kastaja sanoo Jeesusta Jumalan Karitsaksi, harva uskoo, että Jeesus oli oikeasti lammas.

Olli Niiranen on ensisijaisesti poiminut mielipidekirjoitukseensa (SK 17.10.) jakeita Raamatun runokirjoista. Maan perustukset (Job 38:4) on selvästi kuvaannollinen ilmaus, eikä sitä pidä ymmärtää kirjaimellisesti.

Jo Vanhassa testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maan muotoon. Jesajan kirjassa (40:22) kerrotaan, että maapallo on pyöreä.

Jobin kirjan luvussa 38 on katkelma Jumalan puheesta Jobille. Hän sanoo jakeessa 14, että aamu muuttaa maata niin kuin sinetti savea. Muinaisessa maailmassa sinettiä pyöritettiin pehmeässä savessa, jotta saatiin teksti ja /tai kuva tallennettua.

Sinetti oli lieriön muotoinen. Sitä piti siis pyörittää. Yö vaihtuu päiväksi, kun maapallo pyörii. Jo tämä riittää kumoamaan litteän maan myytin.

Niiranen käyttää yksinomaan vuoden 1992 Kirkkoraamattua, jonka käännösstrategiaksi on valittu dynaaminen ekvivalenssi. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että kääntäjät pyrkivät sanojen sijasta kääntämään asiakokonaisuuksia.

Kääntäjien ratkaisut näkyvät dynaamisessa tekstissä selvemmin kuin käännöksessä, joka pyrkii sanatarkkuuteen.

Nykyisessä kirkkoraamatussa on monia ongelmallisia kohtia. Maan kiekko (Sananlaskut 8:31) olisi pikemminkin pitänyt kääntää maan piiriksi, kuten esimerkiksi tarkemmassa Raamattu Kansalle -käännöksessä on tehty.

Behemotin kääntäminen virtahevoksi (Job 40:15) on käännöskomitean virhe. En ole nähnyt yhtään virtahepoa, jolla olisi setripuun paksuista häntää.

Meidän tulee muistaa, että vaikka Jumala inspiroi Raamatun alkuperäistekstit, käännökset eivät ole samalla tavalla inspiroituja ja virheettömiä.

Jobin kirjassa on asioita, jotka tiede on selvittänyt vasta tuhansia vuosia myöhemmin. Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto selvisi tiedemiehille vasta 1500-luvulla jKr. Ja esimerkiksi kansakuntien luettelo (1. Moos. 10) täsmää erinomaisesti sen kanssa, mitä nykyisin tiedämme eri kansojen alkuperästä.

En sanonut, että Leonardo da Vincin taide todistaa Jumalasta vaan että Leonardo jäljitteli luomakunnassa kaikkialla ilmenevää kauneutta eli käytännössä kultaista leikkausta.

Maailmassa ilmenevä pahuus ja kärsimys ovat kristinuskon mukaan seurausta ihmiskunnan kapinasta. On hyvä muistaa, että suuri osa bakteereista on hyödyllisiä ja että epigeneettiset muutokset (vaikkapa geenikytkimen tilan muutos) voivat tehdä hyvästä bakteerista tuhoisan.

Jeesus tuli lieventämään ihmisen ahdinkoa, ja sen vuoksi Hän käski seuraajiaan parantamaan sairaat. Mestarinsa esimerkin innoittaminen monet kristityt ovat auttaneet ihmisiä myös muilla tavoin, esimerkiksi perustamalla sairaaloita.

Markuksen evankeliumin 13:30:n sana sukupolvi (kr. genea) voi tarkoittaa myös sukua tai sukukuntaa, joten on ennenaikaista olettaa, että Jeesus erehtyi takaisintulonsa ajankohdasta.

Raamatussa on kymmeniä ennustuksia, jotka ovat toteutuneet häkellyttävän tarkasti.

Mielipidekirjoituksessa mainittiin myös Newton, alkemia ja Einstein. Naturalistinen /materialistinen maailmankatsomus turvautuu ainakin jossain määrin alkemiaan, koska siinä tähtipöly, kaasut ja kalliot muuttuvat vuosimiljoonien kuluessa eläviksi olennoiksi ja sammakko prinssiksi.

Newton oli kristitty, joka ei hyväksynyt tällaista. Myös Einstein teki pesäeron ateismiin; hän uskoi jonkinlaiseen korkeampaan voimaan, joka ei kuitenkaan ollut persoonallinen Jumala.

Kaikissa elävissä olennoissa on äärimmäisen dynaamisia neliulotteisia soluja, joita tiedejulkaisut ovat alkaneet kutsua superkomplekseiksi. Niitä tuskin voidaan rakentaa darvinistisilla prosesseilla, ja tämän vuoksi kehitysoppi onkin ajautunut vakavaan kriisiin.

Lähde:

Niiranen, Olli. 2016. Raamatun litteä maa ja muitakin uskomuksia. Suur-Keuruu 17.10., 3.

Raamattu ei tunne litteää maata

Litteän maan kaareva kansi on skeptikkojen ikioma myytti. Kuva: C. Flammarion (1888), Hugo Heikenwaelder, Wikipedia.





Joel Kontinen

Olli Niiranen nosti Suur-Keuruun mielipidekirjoituksessaan 24.8. esiin litteän maan myytin. Hän sanoo kuvailevansa keskustelua, jonka hän kuuli kadulla. Siinä lähdettiin muinaisesta babylonialaisesta maailmankuvasta, jossa aurinko ja kuu kiertävät maata ja tähdet on kiinnitetty kiinteään kupuun.

Tällainen näkemys ei perustu Raamattuun, joka ilmoittaa maan muodon pyöreäksi. Tämä tieto käy ilmi myös esimerkiksi bysanttilaisista kolikoista ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan symboleista.

USA:n apollo-ohjelman isä Wernher von Braun ja Keuruulla vuonna 1978 vieraillut astronautti James Irwin olivat luomiseen uskovia kristittyjä, joiden urat perustuivat siihen, että maapallo ei ole litteä.

Skeptikot keksivät litteän maan vasta 1800-luvulla, jolloin oli trendikästä kritikoida Raamatun maailmaa.

Kristinusko on antanut meille yliopistojärjestelmän lisäksi myös nykytieteen, jonka suurimmat uranuurtajat (esimerkiksi Robert Hooke, Sir Isaac Newton ja Louis Pasteur) olivat tunnustavia kristittyjä.

Tieteen synty edellytti uskoa rationaaliseen Jumalaan, joka loi rationaalisen maailman.

Vuonna 1660 englantilaiset kristityt tutkijat perustivat Royal Societyn, Ison-Britannian arvostetun tiedeakatemian. Ensi marraskuussa se järjestää kansainvälisen seminaarin, jonka tarkoituksena on tarkastella uusdarvinistista evoluutiota kriittisesti ja ehkä korvata se toimivammalla teorialla.

Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että uusdarvinismin mekanismit (luonnonvalinta ja mutaatiot) eivät pysty selittämään elämän monimuotoisuutta tai edes solun tai geenin moniulotteista rakennetta.

Evoluutio on liian mekanistinen selitysmalli. Vielä 1960-luvulla luultiin, että yksi geeni koodaa yhtä proteiinia ja että meillä on 2 miljoonaa geeniä. 1990-luvulla luku tippui 100 000:een. Viimeisin luku (vuodelta 2014) on 19 000.

Solumme ovat täynnä hienoja nanokoneita, korjausmekanismeja ja laaduntarkkailulaitteita.

Todellisuus on lisäksi häkellyttävän kaunista. Leonardo da Vincin Mona Lisa ja Ateenan Akropolis vain matkivat sitä kauneutta, jota me näemme kaikkialla luomakunnassa. Taiteesta tuttu kultainen leikkaus näkyy myös jokaisessa meistä.

Minulle se kertoo luomisesta.

Kirjoitus on vastine Suur-Keuruussa 24.8. julkaistuun mielipidekirjoitukseen. Lehti julkaisi vastineeni 22.9.

Keskiajan etevät keksinnöt murtavat myytin pimeästä keskiajasta

Apotti ja hänen kellonsa. Richard Wallingfordilainen (1292–1336) oli myytinmurtaja. Kuva: Leinad-Z, Public Domain.





Joel Kontinen

Skeptikot uskovat keskiajan olleen erityisen pimeä, ainakin älyllisestä ja tieteellisestä perspektiivistä katsottuna.

Historia ei kuitenkaan tue näin yksinkertaista selitystä. Monet suuret keksinnöt näkivät päivänvalon keskiajalla. Moderni tiede ja teknologia versoivat kristillisestä maaperästä jo ennen renessanssia.

Englantilainen piispa Robert Grosseteste (n. 1175–1253) keksi teorian värien olemuksesta. Hän oivalsi, että värit ovat valon ja aineen vuorovaikutusta. Hän myös tiesi, miten eri värit muodostuvat.

Keskiajalla rakennettiin myös erinomaisia kelloja. Yksi etevimmistä keksijöistä oli apotti Richard Wallingfordilainen (1292–1336). Hän harrasti tähtitiedettä ja keksi tähtitieteellisen kellon, joka näytti tuntien ja minuuttien lisäksi myös nousuveden ja laskuveden ajankohdan sekä auringon ja kuun liikkeet taivaalla.

Vaikka Esko Valtaoja kuvittelee, että Raamattu puhuu litteästä maasta, edes keskiajan kirkonmiehet eivät uskoneet litteään maahan.

Iohannes de Sacrobosco kirjoitti vuonna 1230 kirjan De sphaera mundi, jossa hän kuvaili maapallon pyöreää muotoa.

Hän esimerkiksi osoitti, että aikavyöhykkeet kertoivat maan olevan pallomainen.

Litteä maa on pimeän keskiajan tavoin skeptikkojen oma myytti.

Muinainen sinetti kumoaa litteän maan myytin

Kuva: Jastrow (2005), public domain.




Joel Kontinen

Vanhan testamentin Jobin kirjassa on kiehtova vertaus. Sinetin painallusta verrataan aamunkoittoon. Tekstistä on ehkä luettavissa enemmän kuin mitä äkkiä luulisi.

Siinä jo yksi jae kumoaa yhden aikamme yleisimmistä myyteistä.

Luvussa 38 on katkelma Jumalan puheesta Jobille. Hän sanoo jakeessa 14, että aamu muuttaa maata niin kuin sinetti savea. Muinaisessa maailmassa sinettiä pyöritettiin pehmeässä savessa, jotta saatiin teksti ja /tai kuva tallennettua.

Sinetti oli lieriön muotoinen. Sitä piti siis pyörittää.

Miten tämän liittyy litteään maahan?

Litteä maa on skeptikkojen ikioma myytti, jonka he ovat keksineen aivan itse.

Sinetin tavoin myös maapallo pyörii. Pyörimisliike tuo meille pimeän yön jälkeen aamun valoineen.

Tämä ei onnistu litteällä maalla.

Evoluutiokeskustelu: Iltalehti rinnastaa evoluutiokritiikin litteän maan myyttiin

Keskiaikainen näkemys maan muodosta. Kuva teoksen De sphaera mundin vuoden 1550 painoksesta, public domain.




Joel Kontinen

Suomeen ei Iltalehden toimittajan mukaan mahdu kuin yksi näkemys evoluutiosta. Mari Pudas väläytti litteän maan korttia kuultuaan kansanedustaja Laura Huhtasaaren (Ps) epäilevän kehitysoppia:

”Vaikka minä kuinka inttäisin maapallon olevan litteä, koska se vaan on niin, ei maapallo siitä litteäksi muutu. Aikoinaan niin uskottiin, maapallo kun näyttää litteältä. Tiede todisti toisin.”

Väite on aika outo. Litteä maa oli varsin pienen piirin ajatus. Siihen uskoivat muutamat kreikkalaiset filosofit – jotka myös uskoivat evoluutioon. Jo noin vuonna 2700 eKr. kirjoitetussa Jesajan kirjassa sanotaan maapallon olevan pyöreä.

Litteä maapallo on skeptikkojen ikioma myytti. Suomessa sitä ovat käyttäneet esimerkiksi Esko Valtaoja ja Eero Junkkaala.

Maan pallomaisuus näkyi jopa Bysantin kolikoissa ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden symboleissa. Vuonna 1230 Iohannes de Sacrobosco julkaisi kirjan De sphaera mundi, jossa hän todisteli, että maa on pyöreä.

Tiede ei muuten kykene todistamaan asioiden paikkansapitävyyttä. Se pystyy vain osoittamaan, tukevatko faktat tiettyä hypoteesia vai eivät, ja silloinkaan ei puhuta varmasta tiedosta.

”Huhtasaarella on mielipide asiasta, josta ei edes voi olla mielipidettä”, toimittaja Pudas jatkaa. ”Kuten astrofyysikko Neil de Grasse sanoo, tieteessä on se hyvä puoli, että se on totta riippumatta siitä, uskotko siihen vai et.”

Tämän astrofyysikon oikea nimi on Neil deGrasse Tyson, mutta se lienee sivuseikka.

Pudaksen väite on ongelmallinen. Maailmassa on tuhansia luonnontieteilijöitä, jotka epäilevät darvinistista evoluutiota. Sekä Pudas että Tyson sekoittavat tieteen havainnot ja tieteen naturalistiset tulkinnat.

Esimerkiksi Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Dennis Noble sanoo, että tiedämme, että uusdarvinismi on väärässä. Äskettäin Nature kritikoi Richard Dawkinsia siitä, että tämä on jämähtänyt 1970-luvun tieteeseen.

1970-luvun tieteen naturalistinen totuus ei enää olekaan tieteen totuus.

Tyson on kiinnostava tapaus. Hän on jäänyt kiinni historian uudelleenkirjoittamisesta ja siitä, että hän on keksinyt sitaatteja, joita ei oikeasti ole ollut olemassa.


Lähde:

Pudas, Mari. 2015. Näkökulma: Se nyt vaan ei ole niin, kansanedustaja Huhtasaari. Iltalehti (15.9.)

Aamulehti markkinoi litteän maan myyttiä

Iohannes de Sacrobosco kirjoitti 1200-luvulla tutkielman maapallon muodosta. Näyttääkö litteältä? Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Toimittajien kannattaisi tarkistaa historialliset yksityiskohdat, etenkin jos he kirjoittavat historiasta.

Aamulehdessä oli hiljattain juttu Magna Cartasta, jonka solmimisesta tulee kesällä kuluneeksi 800 vuotta.

Magna Carta rajoitti Englannin kuninkaan itsevaltaa ja takasi vapaille miehille oikeudet. Se oli tavallaan sekä ihmisoikeuksien julistus että perustuslaki.

Vuonna 1215 ”Amerikan olemassaolosta ei ollut aavistustakaan, ja maailma oli vielä vakaasti litteä”, Aamulehti kirjoittaa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Aamulehti suosii näennäishistoriaa. Aiemmin esimerkiksi Vesa Vanhalakka on markkinoinut litteää maata.

Myös Esko Valtaoja sanoo uskovansa, että Raamattu kertoo maan olevan litteä.

Eero Junkkaala on niin ikään sanonut, että keskiajan ihmiset uskoivat maan olevan pannukakun muotoinen. Hänen näkemyksensä liittyy läheisesti uskomukseen maan kaarevasta kannesta.

Litteä maa on ongelmallinen käsite, koska jo 700-luvulla jKr. Itä-Rooman kolikossa kuvattiin maata pyöreäksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tunnus oli maan muotoa symboloiva pallo, jonka päällä oli risti.

Monet keskiajan kristityt oppineet kirjoittivat maapallon muodosta. Yksikään heistä ei opettanut maan olevan litteä. Munkki Bede eli Beda Venerabilis (673–735) oli ehkä varhaisin teologi, joka käsitteli maan muotoa. Hän piti sitä pyöreänä. Samoin teki myös Tuomas Akvinolainen (1225–1274), jota monet pitävät keskiajan suurimpana teologina.

Iohannes de Sacrobosco (n. 1195–1256) kirjoitti vuonna 1230 tutkielman De sphaera mundi [Pyöreä maailma] maapallon muodosta. Hän perusteli siinä, miksi maapallo on pyöreä.

Niin Uudessa kuin Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja 40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta (Luuk. 17: 34–35) kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot työskentelivät öisin.


Lähde:

Mård, Anna. 2015. Demokratian perusta syntyi Juhanaa hiillostamalla. Aamulehti 19.2., B6–7.

Puhuuko Genesis Maan kaarevasta kannesta?

Kuva: C. Flammarion (1888), Hugo Heikenwaelder, Wikipedia.




Joel Kontinen

Litteä Maa on myytti, joka elää sitkeästi, etenkin populaarikulttuurissa.

Jotkut kuvittelevat, että myös Raamatun kirjoittajat uskoivat litteään Maahan.

Joku voi vedota vuoden 1992 Kirkkoraamatun kaarevaan kanteen (1. Moos. 1:5–6). Meidän tulee muistaa, että vain alkuperäinen raamatunteksti on inspiroitu. Kääntäjät ovat tässä tapauksessa otaksuneet, että Genesiksen kirjoittaja sai vaikutteita babylonialaisesta ajattelusta, jossa Maata oletettavasti pidettiin litteänä.

Heprean kielen sanalla raqija (’taivaanvahvuus’) on monia merkitysvivahteita, mutta siitä on vaikea päätellä, että planeettamme olisi litteä.

Raamattu Kansalle -käännöksessä (2012) raqija on käännetty taivaanavaruudeksi.

Valitettavasti vuoden 1992 Kirkkoraamatun kääntäjät kaikesta päätellen pitivät Pentateukin eli viiden Mooseksen kirjan lähdeteoriaa totena. Alun perin jo 1750-luvulla kehitetty teoria on vuosisatojen saatossa muuttunut perusteellisesti, mutta se perustuu edelleenkin oletukseen, että Mooses ei kirjoittanut Pentateukkia, vaan eri kirjoittajat laativat sen eri aikoina.

Lähdeteorian eli JEDP-teorian kannattajat otaksuvat, että eri kirjoittaja käytti Jumalasta eri nimeä, ikään kuin muinaiset ihmiset eivät olisi osanneet käyttää synonyymejä.

Tällaisella logiikalla voisimme päätellä, että blogillani on neljä eri kirjoittajaa. Yksi käyttää sanaa evolutionisti, toinen darvinisti, kolmas kehitysopin kannattaja ja neljäs evoluution kannattaja.

JEDP-teoria myös olettaa, että osa Pentateukista kirjoitettiin, kun Israel sai vaikutteita Babyloniasta pakkosiirtolaisuuden aikana. Myytti kaarevasta kannesta juontuu tältä kaudelta – yli 500 vuotta Mooseksen ajan jälkeen.

Kaareva kansi edellyttää, että lähdeteoria pitää osapuilleen paikkansa.

Useat englanninkieliset versiot (esimerkiksi NKJ, RSV and NKJV) käyttävät raqijasta sanaa firmament, joka viittaa myös voluumiin, eli avaruutta on todella runsaasti. Sama vivahde ilmenee myös NIV:issä, jossa siitä käytetään substantiivia expanse.

Myös monet muunkieliset Raamatut käyttävät termejä, jotka pohjimmiltaan tarkoittavat samaa kuin firmament tai expanse. Lutherin saksankielisessä Raamatussa taivaanvahvuus on die Feste, ja ainakin yksi espanjankielinen käännös käyttää sanaa el firmamento.

Kaareva kansi on tosin sanoen ajatus, joka on tuotu Genesikseen Raamatun tekstin ulkopuolelta. Se on sanan raqija virheellinen tulkinta.

Esko Valtaoja ja litteän maan myytti

Esko Valtaoja lukee Raamattuun omia ennakkokäsityksiään. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Professori Matti Leisola lainaa uutuuskirjassaan Evoluution ihmemaassa avaruustieteilijä Esko Valtaojaa, joka ei ole suostunut keskustelemaan hänen kanssaan elämän synnystä:

”Me rontit myös vältämme avointa keskustelua koska emme ole kiinnostuneita väittelemään siitä, onko Maa litteä pelkästään koska Raamatussa niin sanotaan. Mistään muustahan kreationismissa ei loppujen lopuksi ole kyse.” [Valtaoja on itse unohtanut pilkut lauseiden väliltä.]

Valtaojan pitäisi ehkä selittää, missä kohtaa Raamatussa maapalloa sanotaan litteäksi. Hanke saattaa koitua hankalaksi, koska Raamatussa ei ole sellaista kohtaa! Valtaoja on toisin sanoen lukenut omia ennakkoluulojaan tekstiin.

Niin Uudessa kuin Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja 40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta (Luuk. 17: 34–35). kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot työskentelivät öisin.

Junkkaala vs. Leisola: Kaksi evoluutiokirjaa

Professori Matti Leisolan teos Evoluutiouskon ihmemaassa on kahdesta tuoreesta evoluutiokirjasta uskottavampi.



Joel Kontinen

Viime vuonna julkaistiin kaksi evoluutiota käsittelevää merkittävää suomenkielistä kirjaa.

Teologian tohtori Eero Junkkaalan teos Alussa Jumala loi markkinoi teististä evoluutiota ja perustuu omien kokemusten lisäksi toissijaisiin lähteisiin eli käytännössä populaarikirjoituksiin. Kirjassa on tasan kolme sivua lähteitä.

Junkkaala ei juuri harrasta lähdekritiikkiä. Hän uskoo ateistisia ja teistisiä evolutionisteja, mutta kavahtaa niitä, jotka rohkenevat vastustaa darvinistista evoluutiota.

Emeritusprofessori Matti Leisolan kirja Evoluutiouskon ihmemaassa perustuu omien kokemusten lisäksi vertaisarvioituihin tutkimuksiin ja ensisijaisiin lähteisiin. Kirjassa on 14 sivun lähdeluettelo.

Tohtori Junkkaala ei ole luonnontieteilijä, joten hänen täytyy luottaa asiantuntijoihin. Leisola sen sijaan on luonnontieteilijä, joka on joutunut itse pohtimaan elämän synnyn ja kehityksen problematiikkaa.

Professori Leisola on päätynyt siihen, että darvinistiset mekanismit eivät kykene selittämään elämän syntyä ja kehitystä.

Junkkaalan kirjassa on väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Hän esimerkiksi toistaa myyttiä litteästä maasta, vaikka jo Wikipedian kuvat osoittavat, että keskiajan ihmiset tiesivät, että maapallo on pyöreä.

Eero Junkkaala ja myytti litteästä maasta

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijalle Henrik III:lle (1017–1056) ojennetaan maan symboli: pyöreä maapallo. Maalaus on 1000-luvulta. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kirjassaan Alussa Jumala loi … Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013) Eero Junkkaala sanoo:

”Maailma oli pannukakun muotoinen niin kauan, kunnes keksittiin paremmat välineet avaruuden tarkkailemiseen” (s. 85).

Todellisuudessa hyvin harva uskoi litteään maahan. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan symboli oli pallonmuotoinen maapallo jo ainakin 1000-luvulla. Keskiajan ehkä tunnetuin teologi Tuomas Akvinolainen (1225–1274) mainitsi kirjoituksissaan, että maapallo on pyöreä.

Junkkaala jatkaa:

”Kaikki Raamatun luomiseen liittyvät tekstit osoittavat, että niiden taustalla on muinainen maailmankuva. Sen mukaan maa on tasainen levy, jonka yllä kaartuu taivaan kansi. Kannen yläpuolella ja maan alapuolella on vesikerros. Maata pitää pystyssä maan perustusten pylväikkö. Näemme tämän esimerkiksi ensimmäisestä luomiskertomuksesta.” (s. 158).

Mikään ei osoita, että Genesiksen kirjoittaja lainasi babylonialaisia lähteitä. Näkemys perustuu olettamukseen, että Babylonian tekstit ovat vanhempia kuin Mooseksen kirjat.

Esimerkiksi kuvaus vedenpaisumuksesta (1. Moos. 6–8) viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että Genesis on alkuperäislähde ja että Gilgamesh lainailee sitä hyvin vapaasti. Nooan arkki oli mitoiltaan erittäin merikelpoinen laiva, mutta Gilgamesh-eepoksen kuutionmuotoinen alus olisi kaatunut aallokossa.

Litteä maa taas on skeptikkojen ikioma keksintö. Jostain syystä monet teistiset evolutionistit uskovat mieluummin ateistien myyttejä kuin tieteenhistorian tutkimuksia.