Joel Kontinen
Skeptikot uskovat keskiajan olleen erityisen pimeä, ainakin älyllisestä ja tieteellisestä perspektiivistä katsottuna.
Historia ei kuitenkaan tue näin yksinkertaista selitystä. Monet suuret keksinnöt näkivät päivänvalon keskiajalla. Moderni tiede ja teknologia versoivat kristillisestä maaperästä jo ennen renessanssia.
Englantilainen piispa Robert Grosseteste (n. 1175–1253) keksi teorian värien olemuksesta. Hän oivalsi, että värit ovat valon ja aineen vuorovaikutusta. Hän myös tiesi, miten eri värit muodostuvat.
Keskiajalla rakennettiin myös erinomaisia kelloja. Yksi etevimmistä keksijöistä oli apotti Richard Wallingfordilainen (1292–1336). Hän harrasti tähtitiedettä ja keksi tähtitieteellisen kellon, joka näytti tuntien ja minuuttien lisäksi myös nousuveden ja laskuveden ajankohdan sekä auringon ja kuun liikkeet taivaalla.
Vaikka Esko Valtaoja kuvittelee, että Raamattu puhuu litteästä maasta, edes keskiajan kirkonmiehet eivät uskoneet litteään maahan.
Iohannes de Sacrobosco kirjoitti vuonna 1230 kirjan De sphaera mundi, jossa hän kuvaili maapallon pyöreää muotoa.
Hän esimerkiksi osoitti, että aikavyöhykkeet kertoivat maan olevan pallomainen.
Litteä maa on pimeän keskiajan tavoin skeptikkojen oma myytti.
Tekstit
