Älykästä suunnittelua meritähdessä - sillä on timantinkaltainen rakenne.

 

Kuva: Adrian Pingstone, public domain. 

Joel Kontinen 

Jotkut hauraasta materiaalista tehdyt meritähdet vahvistavat itseään arkkitehtonisilla tempuilla. Meritähdin ihon alla on luuranko, joka koostuu kivikasveista, joita kutsutaan ossicleiksi ja jotka koostuvat enimmäkseen kalsiitista. Kalsiitti on yleensä hauras, ja vielä enemmän, kun se on huokoista. Mutta nuhjuisen meritähden (Protoreaster nodosus) reikäiset luut vahvistuvat odottamattoman sisäisen järjestelyn ansiosta, tutkijat raportoivat 11. helmikuuta Sciencessä.

 "Kun näimme rakenteen ensimmäisen kerran, olimme todella hämmästyneitä", sanoo Ling Li, materiaalitutkija Virginia Techistä Blacksburgissa. Näyttää siltä, ​​​​että se on tulostettu 3D-tulostuksessa, hän sanoo.

 Li ja kollegat käyttivät elektronimikroskooppia lähentääkseen useiden kymmenien kuolleiden meritähtien luut. 50 mikrometrin mittakaavassa, noin puolet ihmisen hiuksen leveydestä, jokaisen luuston näennäisesti piirteetön runko väistyy. Lähentäminen kuoppaisiin kasvaimiin, joita kutsutaan ossicleiksi), jotka muodostavat pyöreän meritähden luurangon, paljastaa verkkomaisen rakenteen, joka on samanlainen kuin hiiliatomien järjestely timantissa. Tämä järjestely vahvistaa luita, jotka ovat pääosin kalsiitista, suhteellisen heikosta mineraalista.

Mutta timanttimainen hila ei yksinään selitä täysin, kuinka luut pysyvät vahvoina. Tässä hilassa kalsiitin muodostavilla atomeilla on oma kuvionsa, joka muistuttaa sarjaa päällekkäisiä kuusikulmioita.

Tämä kuvio vaikuttaa myös kalsiitin lujuuteen. Yleensä mineraalin vahvuus ei ole tasainen kaikkiin suuntiin. Joten kalsiitin työntäminen joihinkin suuntiin rikkoo sen todennäköisemmin kuin voima muista suunnista. Luuosissa atomikuvio ja timanttimainen hila asettuvat kohdakkain tavalla, joka kompensoi kalsiitin luontaista heikkoutta.

On evolutionistienmukaan mysteeri, kuinka eläimet tekevät timanttimaisen hilan. Li:n tiimi tutkii eläviä pyöreitä meritähtiä ja tutkii luun muodostumisen kemiaa. Sen ymmärtäminen, kuinka meritähti rakentavat luunsa, voi antaa oivalluksia vahvempien huokoisten materiaalien, mukaan lukien keramiikan, luomiseen.

Tässä eläimessä näkyy biomimetiikasta eli luonnossa olevien asioiden jäljittely, josta on tullut aikamme kärkitiedettä.

Tutkijat ovat myös löytäneet käyttöä majavan turkille, kissan viiksille, linnun siiville, vedenpuhdistin suoraan luonnosta, keihäsrauskulle, fiksu kasville, kerää joka kosteutta ilmasta ja hirvittävästä moolokista, joka nostaa kosteutta kuivasta maasta.

Lähde:

Wilke. Carolyn. 2022, A diamondlike structure gives some starfish skeletons their strength Science News 10-2. 

Wikipedia sensuroi evoluutiokriitikoita

Vuonna 1933 natsit polttivat kirjoja. Kuva: United States Holocaust Memorial Museum, Public domain. Darvinistit ovat siirtäneet sensuroinnin Wikipediaan.



Joel Kontinen

Wikipedian sensuroijat ovat viime päivinä ovat ottaneet maalitauluikseen älykkään suunnittelun kannattajia. Ensin toimittajat, joilla ei ollut minkäänlaista luonnontieteellistä taustaa, poistivat saksalaisen paleontologin ja sudenkorentotutkijan Günter Bechlyn Wikipediasivun sillä verukkeella, että hän ei ollut tarpeeksi huomattava.

Todellinen syy lienee tohtori Bechlyn evoluutiokriittisyys.

Sitten harrastelijatoimittajat poistivat Baylor Universityn emeritusprofessori Walter Bradleyn Wikipediasivulta liki kaikki tämän tieteelliset saavutukset ja jättivät jäljille vain maininnan kreationismista ja älykkään suunnittelun suosimisesta.

Näin Wikipedia toimii: yksilöt, joilla ei ole minkäänlaista luonnontieteellistä koulutusta, poistavat ja / tai muokkaavat ansioituneiden tiedemiesten Wikipediasivustoja yksinomaan sen vuoksi, että nämä suhtautuvat kriittisesti uusdarvinismiin.

Lähde:

Klinghoffer, David. 2017. You’ve Been Edited — Another ID Scholar, Walter Bradley, Gets the Wikipedia Treatment. Evolution News & Science Today (18.10.).