Koirat kiinnittävät puhetta kuunnellessaan enemmän huomiota konsonantteihin kuin vokaaleihin

 

Kuva: Sarolta Szilágyi

Joel Kontinen

Kiinnittävätkö koirat enemmän huomiota konsonantteihin kuin vokaaleihin ihmisen puhuessa?

Uuden tutkimuksen mukaan koirat tarkkailevat omistajansa puheessa sanojen konsonantteja vokaalien sijaan. Tämä ilmiö muistuttaa ihmisillä havaittua vastaavaa taipumusta, joka esiintyy monissa kielissä.

Vaikka koirilla ei ole kieltä, ne elävät ympäristössä, jossa puhutaan paljon, toteaa Attila Andics Unkarin Eötvös Loránd -yliopistosta.

Tutkiakseen, miten ihmisten parissa eläminen ja jatkuvan puheen kuuleminen ovat vaikuttaneet koirien aivoihin, Andics ja hänen kollegansa ottivat tutkimukseen mukaan 20 unkarinkielistä aikuista ihmistä sekä 20 lemmikkikoiraa, joiden omistajat puhuivat unkaria.

Andics huomauttaa, että vaikka monet Itä-Euroopan kielet ovat konsonanttipainotteisia, unkari ei ole sellainen.

Kokeen aikana ihmis- ja koirakoehenkilöt kuuntelivat erikseen jatkuvaa, jaksottamatonta puhevirtaa, joka koostui merkityksettömistä sanoista. Samalla heidät oli kytketty EEG-laitteisiin, joilla mitattiin aivojen sähköistä toimintaa.

Merkityksettömiä puhevirtoja oli kolmenlaisia. Ensimmäisessä toistuvat konsonanttikuvioinnit muodostivat peräkkäisiä kolmitavuisia sanoja, kuten ”mozite”. Toisessa sanojen rungon muodostivat vahvemmat vokaalikuvioinnit, kuten sanassa ”zobefu”. Kolmannessa ei ollut lainkaan toistuvia kuvioita, vaan tavut olivat satunnaisessa järjestyksessä, kuten sanassa ”fumoza”.

Lähde:

James Woodford, 2026 Dogs pay more attention to consonants than vowels when we speak | New Scientist 24.9.

Jo 6 viikon ikäiset koiranpennut osaavat pyytää apua ihmisiltä

 Kuva:Realworldmoments / Alamy

Joel Kontinen

Kotona kasvatetut pennut näyttävät hyötyvän tästä ylimääräisestä ihmisvuorovaikutuksesta oppimalla pyytämään apua nuorempana kuin kennelissä kasvatetut.

 Jotkin pennut näyttävät osaavan pyytää apua jo 6 viikon ikäisenä kääntämällä katsettaan toistuvasti ihmisen ja haastavan tilanteen välillä. Koirat pyytävät tällä tavalla apua nuorempina, kuin ihmisvauvat. Ero näkyy näiden kahden lajin kypsymisessä, sanoo Stefanie Riemer Wienin eläinlääketieteen yliopistosta Itävallasta. Vauvat alkavat yleensä vaihtaa katseitaan mielekkäästi 8–10 kuukauden iässä.

Evoluutiolla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Koirien elinikä on lyhyt, joten niiden aikuistuminen tapahtuu tietysti nopeammin.

Lähde:

Christa Lesté-Lasserre 2024 Puppies as young as six weeks old know to ask people for help | New Scientist 15.10.

Voivatko kissat ja koirat syödä vegaanisesti

Kuva Rica I. 

Joel Kontinen 

Näin New Scientistin kolumnisti kertoo lihansyönnistään:

  ”Kun lopulta lopetin lihan syömisen, huomasin, etten voinut lopettaa lihan ostamista. Kaksi teini-ikäistä poikani olivat molemmat suuria lihan faneja, ja kaksi kissani söivät vain lihaa. Ja vaikka luulin, että pojat saattaisivat vieroittua siitä, kissat eivät niinkään. Tiesin, että vegaanisia koirien ruokavalioita oli saatavilla, mutta oletin, että ne eivät olleet optimaalisia, eikä edes tullut mieleeni, että kissat voisivat tehdä samoin menettämättä muutamia yhdeksästä elämästään. Nyt pojat ovat kuitenkin lähteneet kotoa ja kissat ovat valitettavasti kuolleet.

Olen vihdoinkin lihaton. Ja kun saamme seuraavan kissamme ja mahdollisesti koiran, harkitsen niiden ruokavalion tekemistä myöslihattomaksi. Koska se ei suinkaan ole biologisesti mahdotonta, todisteet lisääntyvät siitä, että kissat ja koirat voivat olla täysin tyytyväisiä kasvis- tai jopa vegaaniruokavalioon. Itse asiassa ne voivat olla terveempiä kuin ne, joille annetaan tavanomaista lemmikkieläinten ruokaa. Siitä huolimatta eläinlääkärit neuvovat edelleen omistajia olemaan käyttämättä kasvipohjaista ruokavaliota koirille ja kissoille varoittamalla, että se on todennäköisesti epäterveellistä, mahdollisesti julmaa ja mahdollisesti laitonta. Joten mikä on totuus? Kissat, koirat ja niiden ruuat ovat iso bisnes. Vuonna 2018 maailmassa oli noin 370 miljoonaa lemmikkikissaa ja 470 miljoonaa lemmikkikoiraa, mikä tarkoitti yhteensä 134 miljardia dollaria ruokaa joka vuosi. Ja lemmikkieläinten ruokamarkkinat kasvavat.”

Vaikka syntiinlankeemus toi kuoleman ja kärsimyksen maailmaan, näemme toisinaan välähdyksiä siitä, millainen alun täydellinen maailma oli – ja millaiseksi se kerran ennallistetaan.

 

Lähde:

 Lawton, Graham, 2022. Vegan pet food: Can cats and dogs be happy and healthy without meat? New Scientist 19.9.

 

Koirat on luotu seurallisiksi

 

Kuva: 4 PM production/Shutterstock. 

Joel Kontinen

Koirilla on kaksi geenimutaatiota, jotka selittävät, miksi ne ovat ystävällisiä. Geneettinen ja käyttäytymistutkimus on tunnistanut kaksi mutaatiota melanokortiini-2-nimisessä geenissä, jotka auttavat selittämään, miksi koirat ovat niin sosiaalisia ihmisille.

Koirien ystävällisyyteen liittyvä geeni on tunnistettu.

Koirat ovat evolutionistien mukaan saattaneet kehittää sosiaalisia taitoja olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa osittain stressivastegeenin mutaatioiden vuoksi. Miho Nagasawa Azabu-yliopistosta Japanista ja hänen kollegansa analysoivat geneettisiä variaatioita neljässä tietyssä geenissä 642 kesytetyssä koirassa. Ryhmä valitsi neljä geeniä - oksitosiini, oksitosiinireseptori, melanokortiini 2 -reseptori ja geeni nimeltä WBSCR17 - koska ne kaikki osallistuvat siihen, miten koirat reagoivat stressiin. "Koirien sosiaalisten kognitiivisten kykyjen uskotaan syntyneen stressivasteen mutaatioiden sivutuotteena", Nagasawa sanoo.

Tutkittuaan koirien geenejä ryhmä antoi kullekin eläimelle kaksi tehtävää testata sen vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Ensimmäisessä tehtävässä jokaista koiraa koulutettiin löytämään ruokaa, joka oli piilotettu toiseen kahdesta kulhosta. Koirien tehtävänä oli sitten selvittää, minkä kulhon alla oli ruokaa piilotettuna, katsomalla kokeilijan vihjeitä. Jokaiselle koiralle annettiin sitten sama kori, mutta tällä kertaa sitä ei voitu väkisin avata. Koiran käyttäytymistä tallennettiin kahden minuutin ajan, kun taas ryhmä mittasi, kuinka usein ja kuinka kauan eläin vietti kokeen tekijöitä katsellen. Ensimmäisessä tehtävässä tutkijat havaitsivat, että koirat, joilla on spesifinen mutaatio melanokortiini-2-reseptorigeenissä, voisivat tehokkaammin käyttää kokeen tekijän vihjeitä oikean kulhon valinnassa. Toisessa tehtävässä tutkijat havaitsivat, että koirat, joilla oli toinen mutaatio melanokortiini-2-reseptorigeenissä, katsoivat kokeen tekijää pidempään kuin koirat, joilla ei ollut tätä geenivarianttia. Nagasawa sanoo, että melanokortiini-2-reseptorigeenin mutaatiot ovat saattaneet vähentää koirien aggressiota ja pelkoa, minkä vuoksi ne ovat rohkeampia lähestymisissään ihmisten kanssa. "Uskomme, että ihmisten kanssa elävien eläinten ymmärtäminen antaa vihjeitä ihmisten rinnakkaiseloon ... muiden lajien eläinten kanssa", Nagasawa sanoo. 

"Koirat ovat erinomaisia ​​malleja monimutkaisen käyttäytymisen geneettisen perustan tutkimiseen ja geneettisten muunnelmien tunnistamiseen, jotka selittävät ainutlaatuisen ihmisen ja eläimen välisen siteen", sanoo Juliane Friedrich Edinburghin yliopistosta. "Tässä tutkimuksen variantit ovat tärkeitä palapelin palasia, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin tämän läheisen lajien välisen siteen taustalla olevia biologisia mekanismeja."

Jumala loi koiran ihmisten seuraksi.

Lähde: 

Murugesu, Jason Aruunn.  2022, Dogs have two gene mutations that explain why they are friendly New Scientist 9.6, 

Isot koirat suojelevat myös susia

Kuva: Isabelle Groc.

Joel Kontinen 

Kuinka karjan suojelemiseksi kasvatetut massiiviset koirat voivat pelastaa myös susia

Karjansuojelukoiria, joita on perinteisesti käytetty suojelemaan karjaa petoeläimiltä, ​​pidetään nyt myös keinona suojella eläimiä, jotka on koulutettu pelottelemaan.

Sudet olivat aikoinaan yleisiä Portugalissa. Kuten muuallakin Euroopassa, niitä on vainottu ja niiden levinneisyysalue on pienentynyt 80 prosenttia ja lukumäärä vain noin 300:aan. Vielä nykyäänkin, vaikka susien tappaminen on laitonta, maanviljelijät edelleen myrkyttävät tai ampuvat ne suojellakseen karjaa. Biologi Silvia Ribeiron tehtävänä on muuttaa tämä. Auttaakseen maanviljelijöitä rauhanomaisessa rinnakkaiselossa susien kanssa hän käyttää liittolaista menneisyydestä: karjansuojelukoiria. Nämä koirat työskentelivät vuosituhansien ajan paimenten kanssa suojellakseen karjoja susia ja karhuja vastaan, jotka vaelsivat monilla Euroopan ja Aasian alueilla. Mutta 1800- ja 1900-luvuilla, kun tällaiset saalistajat suurelta osin hävitettiin, useimmat huoltajakoirat menettivät työpaikkansa ja rodut melkein kuolivat sukupuuttoon.

Viimeisten 25 vuoden aikana Ribeiro toi niistä neljä takaisin ja istutti 675 pentua vuohi-, lammas- ja karjalaumoihin. Tavoitteena ei ole vain suojella karjaa, vaan suojella myös susia.

 Lähde;

 Groc, Isabelle. How the massive dogs bred to protect livestock could save wolves too New Scientist 18. 5

 

Hylkeet saavat äänensä matalemmaksi niiin että ne kuvitellaan isommiksi

Kuva: hutterstock/emka74.

Joel Kontinen

.

Joel Kontinen

Ajattele hiiren vinkumista ja leijonan karjunnan matalaa kuminaa.

Eläinkunnassa isommat eläimet tuottavat yleensä matalampia ääniä suurempien kurkunpäänsä ja pidempien äänikulkujensa seurauksena. Mutta kirjohylkeet näyttävät rikkovan tätä sääntöä: ne voivat oppia muuttamaan kutsujaan. Tämä tarkoittaa, että ne voivat tarkoituksella liikkua matalampien tai korkeampien äänien välillä ja saada itsensä kuulostamaan suuremmalta kuin ne todellisuudessa ovat.

"Niiden ääntelyssä olevat tiedot eivät välttämättä ole rehellisiä", sanoo Koen de Reus Max Planck Institute for Psycholinguistics -instituutista Nijmegenissä, Alankomaissa. Aikaisempi tutkimus osoitti, että jokin hylkeistä, merileijonoista ja mursuista koostuva eläinryhmä voivat oppia uusia ääniä tai muokata kuulemiaan ääniä. Nyt de Reus ja kollegat ovat osoittaneet, että kirjohylkeiden lauluvoimistelu on luultavasti lauluoppimisen tuote, ei anatomian. Tutkiakseen tutkijat tutkivat 68 kirjohylkeen (Phoca vitulina) äänikanavat, jotka olivat kuolleet ennen vuoden ikää. Hylkeet tulivat Sealcentre Pieterburenista, hylkeiden kuntoutuslaitoksesta Hollannista. Eläinten äänihuulien tarkastelun lisäksi ryhmä tarkasteli myös kokoelmaa tallennettuja hylkeen ääniä eläimistä, joiden painosta heillä oli tietoa, jotta voidaan selvittää mahdollinen korrelaatio äänenkorkeuden ja kehon koon välillä. Heidän analyysinsä paljasti, että hylkeiden valtavalle äänialueelle ei ollut anatomista selitystä. "Näimme, että ei ollut sellaista rakennetta, joka voisi auttaa selittämään, kuinka ne todella tekevät ja muokkaavat ääniä", de Reus sanoo.

Hylkeet, joiden painoerot olivat jopa 5 kiloa, tuottivat samankaltaisia ​​ääniä. Siitä jäi yksi selitys lauluvoimistelulle: ne oppivat tekemään sen. Kyky oppia, muokata ja jäljitellä uusia ääniä on suhteellisen harvinainen, ja se löytyy vain ihmisistä, norsuista, lepakoista, hylkeistä, valaista ja joistakin linnuista. Mitä enemmän saamme selville eläinten äänellisistä kyvyistä, sitä paremmin voimme ymmärtää ihmisen puheen kehitystä, de Reus sanoo. "Luulen, että se on yksi niistä asioista, mikä saa minut innostumaan työskentelystä tämän projektin parissa." Se on myös toinen syy, miksi on niin tärkeää suojella villieläimiä, hän sanoo.

Miksi pienet koirat pelkäävät?

Vaikka jotkut evolutionistit ovat väittäneet näkevänsä koiraroduissa evoluutiota, koirat osoittavat selvästi, että Genesiksen lajiensa mukaan -periaate pitää edelleenkin paikkansa.

Puhdasrotuiset koirat ovat vuosisatojen saatossa menettäneet niin paljon geneettistä informaatiota, että niistä on tullut liki mutantteja. Sekarotuiset sen sijaan voivat hyvin.

Lähde:

Wetzel, Corryn. 2022.   New Scientist  29.4.

 

Koirat pystyvät tunnistamaan tutun kielen

 

Kuva:Sannse CC BY-SA 3.0. 

Joel Kontinen

Koirat ovat ensimmäisiä eläimiä, jotka pystyvät erottamaan kieliä.

Jos muutat uuteen maahan, jossa on eri kieli ja tuot mukanasi koiran, sen olisi todennäköisesti vaikea ymmärtää paikallisten käskyjä, kertoo uusi tutkimus, jossa selvitetään, miten koirien aivot reagoivat eri kieliin.

MRI-skannaukset paljastivat, että koirien aivot pystyvät erottamaan tutut ja tuntemattomat kielet, mikä tekee niistä ensimmäiset tunnetut ja toistaiseksi ainoat eläimet, jotka pystyvät tunnistamaan eron ihmisten kielten välillä. Uuden tutkimuksen, joka julkaistiin verkossa 12. joulukuuta 2021 NeuroImage-lehdessä, suunnitteli päätutkija Laura Cuaya, neurobiologi Eötvös Loránd -yliopistosta Unkarista, joka muutti äskettäin Meksikosta Budapestiin koiransa Kun-kunin kanssa.

 "Huomasimme, että Budapestin ihmiset olivat erittäin ystävällisiä koirille ja lähestyivät Kun-kunia usein ja puhuivat sille", Cuaya kertoi.

"Kun-kun kiinnittää yleensä paljon huomiota ihmisiin, joten mietin, huomasiko se, että Budapestissa puhutaan eri kieltä."

 Cuaya ja hänen tiiminsä kouluttivat 18 koiraa, mukaan lukien Kun-kunin, makaamaan liikkumatta magneettikuvauslaitteessa, jotta tutkijat voisivat skannata niiden aivot. Kun koiria skannattiin, tutkijat soittivat kolme eri nauhoitusta: espanjalainen luku kuuluisasta lastenkirjasta Pikku prinssi; unkarilainen luku samasta kirjasta; ja joukko ihmisen ääniä, jotka eivät muistuttaneet puhetta ollenkaan.

Kaikki koirat olivat altistuneet vain yhdelle kahdesta kielestä, mikä tarkoittaa, että toinen oli heille tuttu ja toinen tuntematon. Tutkijoiden lausunnon mukaan aivoskannaukset viittasivat siihen, että koirat eivät ainoastaan pystyneet erottamaan selkeästi puhetta ja ei-puhetta, vaan ne myös reagoivat eri tavalla tuttuihin ja tuntemattomiin kieliin. Tutkijat epäilevät, että koirien aivojen ensisijainen ja sekundaarinen kuulokuori (molemmat sijaitsevat temporaalisessa aivokuoressa, joka sijaitsee suunnilleen korvan tasolla kallossa) mahdollistavat koirien puheen käsittelyn kahdessa vaiheessa, joka tunnetaan nimellä "hierarkiakäsittely". Cuaya sanoi. "Ensisijainen kuulokuori havaitsee, onko ääni puhetta vai ei", hän sanoi. "Sitten toissijainen kuulokuori tekee eron tutun ja tuntemattoman kielen välillä."

Kokeiden aikana tutkijat havaitsivat myös, että vanhemmat koirat osoittivat enemmän aktiivisuutta aivojen toissijaisessa kuulokuoressa, mikä viittaa siihen, että ne pystyivät erottamaan tutut ja tuntemattomat kielet paremmin kuin nuoremmat koirat. "Uskon, että tärkein syy [että vanhemmat koirat erottavat kieliä paremmin] on kielelle altistuminen", Cuaya sanoi. "Vanhemmilla koirilla on ollut enemmän mahdollisuuksia kuunnella ihmisiä heidän puhuessaan ", Cuaya sanoi. "Jonkin harjoittelun jälkeen monien eläinten aivojen pitäisi pystyä tunnistamaan nämä kuviot."

Koirista ainutlaatuisia tekee kuitenkin se, että niitä ei tarvitse kouluttaa erottamaan ihmisten kieliä. "Niiden aivot havaitsivat eron spontaanisti, ehkä kesyttämisprosessin vuoksi", Cuaya sanoi. "Vaikka on mahdollista, että monet lajit voivat erottaa ihmisten kielet, koirat ovat yksi harvoista, jotka ovat kiinnostuneita kuuntelemaan meitä." Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koirat voivat jopa kertoa, milloin ihmiset valehtelevat niille.

Cuaya oli hieman yllättynyt tutkimuksen tuloksista, mutta hän uskoo myös, että monet ihmiset aliarvioivat, kuinka teräviä koiraystävämme voivat olla.

"Kokemukseni koirista on osoittanut minulle, että ne kiinnittävät jatkuvasti huomiota sosiaaliseen maailmaansa ja kaikkeen, mitä heidän ympärillään tapahtuu", Cuaya sanoi. "Luulen, että koirat tietävät meistä enemmän kuin kuvittelemme."

Koirien historia ei mairittele Charles Darwinia. Esimerkiksi Australian villikoira dingo ja hypridikoirat puhuvan evoluutiota vastaan.

Lähde:

Baker, Harry, 2021. Dogs can differentiate between familiar and unfamiliar human languages Live Science 6.1.

Koirat muistavat lelujen nimet vielä 2 kuukautta sen jälkeen, kun niille muistutetaan niistä

 

Kuva:Sannse CC BY-SA 3.0. 

 

Joel Kontinen

Evolutionistit uskovat, että simpanssit ovat meidän sukuamme, ja että ne voivat oppia ihmisten sanoja,mutta esimerkiksi papukaija voi ylittää simpanssin taidot.

Nyt on käynyt ilmi, että koirat voivat oppia jopa 12 uutta sanaa viikossa ja yleensä silti muistaa ne kahden kuukauden tauon jälkeen.

Jotkut koirat yhdistävät esineitä sanoihin ja niiden sanasto voi ylittää 100 termiä. Ne voivat saada ihmisen sanoja nopeuksilla, jotka ovat samanlaisia ​​kuin 1-vuotiailla ihmisvauvoilla

Tutkijat löysivät kuusi bordercollieta, joiden keski-ikä on 3,6 vuotta ja sanasto 26 sanaa. Kolme urosta ja kolme naarasta asuvat Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Espanjassa, Alankomaissa, Norjassa ja Unkarissa.

Tutkijat lähettivät koirille kuusi lelua ja omistajat opettivat koirille niiden nimet ja noutamaan nimetyn lelun lelukasasta, jossa oli myös koiran vanhoja leluja.

Sitten tutkijat lähettivät laatikon, jossa oli 12 uutta lelua, ja prosessi toistettiin. Kaikki koirat toivat onnistuneesti takaisin vähintään 11 lelua.

Viisi koiraa muisti kaikki lelunimet kuukauden kuluttua ja neljä koiraa muisti kaikki tai melkein kaikki kahden kuukauden kuluttua.

Näin koirat voittavat simpanssit.

Tutkimus julkastiin Royal Society Open Science-lehdessä.

 Lähde;

 Lesté-Lasserre Christa. 2021, Gifted dogs can learn 12 words in a week and remember them for months New Scientist 5. 10. .  

Evoluution sanotaan oleva syy, miksi kissat ja koirat syövät ruohoa

Kuva: Galyna Andrushko, Public Domain.



Joel Kontinen

Darvinistit uskovat, että evoluutio on syy, miksi kissat ja koirat syövät ruohoa. he uskovat, että tämä on evoluutiossa periytynyt niiden esi-isiltä.

Monesti kuulee sanottavan että ”eläin hakee ruohosta apua ruoansulatuksen tehostamiseen tai että se syö heinää pahaan oloonsa, jotta saisi oksennettua. On kuitenkin havaittu, että vain murto-osa lemmikeistä oksentaa ruohoa syötyään.”

USA:ssa tutkijat ovat sitä, mieltä, että esimerkiksi kissojen ruohon syönti tulee niiden esi-isiltä.

Usein esimerkiksi kissat syövät ruohoa aika lailla huvikseen.

"Villien kissa- ja koiraeläinten sekä muiden lihansyöjien ulosteissa havaitaan luonnossa usein sulamatonta kasvimassaa ja muita kasvien osia. Käytös olisi siis periytynyt lemmikeille niiden villeiltä esivanhemmilta."

Näin kissojen ja koirien omistajien ei tarvitsisi huolestua: evoluutio selittää taas kaiken, kuten esimerkiksi sen, miksi meillä yhä on kaljupäisiä miehiä?

Lähde:

Kettunen, Niko. 2019. Tutkijat selvittivät, miksi kissat ja koirat syövät ruohoa: syy saattaa löytyä evoluutiosta. Helsingin Sanomat.

Koirien silmät ovat evoluution tapa saada ihmiset kiinnostumaan niistä

Kuva: Denhulde, CC BY-SA 3.0.



Joel Kontinen

Jos koiralla on silmät, jotka näyttävät kertovan jotakin tai vaativat huomiota, se voisi olla evoluutio tapa manipuloida tunteitasi.

Tutkijat ovat havainneet, että koirilla on lihaksia silmiensä ympärillä, mikä antaa niille mahdollisuuden tehdä ilmeitä, jotka erityisesti houkuttelevat ihmisiä.

Pieni kasvojen lihas mahdollistaa koirien silmien jäljittelemään pikkulasten kaltaista ilmettä, joka herättää hoivareaktion.

Tutkimuksessa sanotaan, että tällaiset "pennun silmät" auttoivat kotieläiminä pidettyjä koiria pitämään ihmisiä vertaisinaan.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, miten tällaiset koiran ilmeet voivat vedota ihmisiin, mutta tämä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen tutkimus osoittaa, että koirien silmien ympärillä on tapahtunut anatominen muutos sen mahdollistamiseksi.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koirat käyttävät tätä "pentusilmien" ilmettä todennäköisemmin silloin, kun ihminen tarkastelee niitä, mikä viittaa siihen, että se on tarkoituksellista käyttäytymistä ja tarkoitettu ihmiselle.

Anatomisti ja yksi raportin kirjoittajista, professori Anne Burrows, Duquesne-yliopistosta USA:sta sanoo, että evoluutiolla koirien kasvojen lihasten muutokset olivat ’huomattavan nopeita’ ja ne voivat "olla suoraan yhteydessä koirien parempaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa".

Tulokset kertovat Portsmouthin yliopiston professori Bridget Wallerin mukaan "kuinka tärkeitä kasvot voivat olla huomion kiinnittämisessä ja kuinka voimakas tekijä kasvojen ilme voi olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa".

Evoluutio on sikäli erityinen sana, että sitä käytetään väärin. Tässä tutkimuksessa se on tehnyt koirista liki ihmiskelpoisen.

Koirien historia ei mairittele Charles Darwinia. Esimerkiksi Australian villikoira dingo ja hypridikoirat puhuvan evoluutiota vastaan.

Lähde:

Coughlan, Sean.2019. Dogs' eyes evolve to appeal to humans. BBC News (18.6.)

Kun koira keinon keksi

Joel Kontinen


Darvinistit pitävät simpanssia miltei ihmisen veroisena. Todellisessa elämässä monet eläimet, esimerkiksi elefantti, varis ja delfiini, voittavat simpanssin älykkyydessä.

Luetteloon voisi varmaankin lisätä vielä koiran:




Darvinistinen evoluutio ei suinkaan olettanut tällaista.

Koirien jalostus kertoo darvinistisen evoluution mahdottomuudesta

Tästä hauvelista ei enää koskaan pystytä jalostamaan sutta. Kuva: Mikael Gustafsson, Wikipedia.




Joel Kontinen

”Koirien pilalle jalostaminen on arkipäivän näkymätöntä eläinrääkkäystä,” Juha Karilainen kirjoitti eilen Aamulehdessä. Hän valitteli sitä, että jalostajat ovat painottaneet joitain ulkonäköpiirteitä niin paljon, että eläimelle koituu siitä suunnatonta kärsimystä.

Koirien jalostus kertoo darvinistisen evoluution mahdottomuudesta eli siitä, että kehitys kulkee täysin väärään suuntaan. Kaikkien koirien äiti oli ilmeisesti joko villinä vaeltava susi tai sitä suuresti muistuttava villikoira. Sillä oli geneettinen potentiaali tuottaa kaikki nykyisin elävät koirarodut.

Villikoira oli pilalle jalostettuun villakoiraan verrattuna terveyden perikuva.

Aikamme koirarodut kertovat geneettisestä rappeutumisesta. Vaikka sudesta voidaan jalostaa sekä kääpiöpinseri että tanskandoggi, kääpiöpinseri on menettänyt niin paljon geneettistä informaatiota, ettei siitä enää koskaan voida jalostaa sutta.

Biologit luokittelevat suden (Canis lupus) samaan lajiin kuin koiran (Canis lupus familiaris). Koiraeläimet kertovat lajin suunnattomasta muutospotentiaalista, jolla ei ole mitään tekemistä darvinistisen evoluution kanssa vaan joka vahvistaa Genesiksen ilmoitusta lajiensa mukaan –periaatteen toimivuudesta.


Lähde:

Karilainen, Juha. 2010. Ihminen ei ole koiran paras ystävä. Aamulehti 29.8., A2.