Kemian vihjeet voisivat paljastaa täysin Maan elämästä poikkeavia avaruusolentoja

 

Enceladus, Saturnuksen kuu, on ensisijainen kohde elämän etsinnässä muualla aurinkokunnassamme. Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute

Molekulaaristen todisteiden etsiminen elämästä muilla planeetoilla on hankalaa, mutta hiiliyhdisteiden reaktiivisuuteen perustuva testi voisi olla hyödyllinen indikaattori.

Evolutionistit arvelevat, että Maan ulkopuolinen elämä ei vaikuta Maan elämän muotoon. He sanovat, että tämä käy ilmi kemiallisista signaaleista.

Uusi menetelmä elävien olentojen kemiallisten ominaisuuksien tunnistamiseksi voisi auttaa meitä havaitsemaan avaruusolentoja, vaikka ne toimisivat eri tavalla kuin Maassa oleva elämä.

Avaruusolentoja etsiessään tiedemiehet luottavat yleensä biosignatuureihin – aineisiin tai kuvioihin, jotka voivat luotettavasti osoittaa elävien organismien läsnäolon. Tähtitieteilijät voivat analysoida kaukaisten planeettojen ilmakehiä etsiäkseen molekyylibiosignatuureja. Mutta monet elävien olentojen tuottamat molekyylit voivat syntyä myös geologisten tai kemiallisten prosessien kautta ilman elämänmuotoja.

Lähde: 

Alex Wilkins 2026 Chemistry clues could detect aliens unlike any life on Earth | New Scientist 6.3.

Saturnuksen renkaat muodostavat jättimäisen pölyisen donitsin planeetan ympärille

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech/Space Science Institute

Joel Kontinen

Mistä Saturnuksen renkaan koostuvat?

Saturnuksen renkaiden ajatellaan yleensä olevan litteitä, mutta Cassini-luotaimen mittaukset osoittavat, että jotkut niiden hiukkasista lentävät satoja tuhansia kilometrejä ohuiden pääkiekkojen ylä- ja alapuolella.

Saturnuksen renkaiden pölyhiukkaset näyttävät leijuvan paljon kauempana planeetan ylä- ja alapuolella kuin tiedemiehet ajattelivat mahdolliseksi, mikä viittaa siihen, että renkaat muistuttavat enemmän jättimäistä pölyistä donitsia. Saturnuksen renkaiden päärakenne on erittäin ohut, ulottuen ulospäin kymmeniä tuhansia kilometrejä, mutta vain pystysuunnassa noin 10 metriä, mikä luo planeetalle silmiinpistävän ulkonäön Maasta katsottuna.

Tässä muodossa on kuitenkin jonkin verran vaihtelua, kuten esimerkiksi pulleampi ulompi E-rengas, jota ruokkii Saturnuksen kuu Enceladus, joka suihkuttaa jäätä vedenalaisesta merestään.

Lähde:

Alex Wilkins 2025 Saturn's rings form a giant dusty doughnut encircling the planet | New Scientist 16.12.

Tutkijat löysivät ratkaisevan elementin elämälle Saturnuksen jäisestä valtameren kuusta purkautuvalle vesijäälle.

 

Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute.

Joel Kontinen

 

 

Tähtitieteilijät ovat vahvistaneet, että Saturnuksen Enceladuss-kuusta pursuavassa jäisessä vesistössä on fosfaatteja, jotka ovat elintärkeitä elämän ainesosia. NASAn Cassini-avaruusalus otti lähikuvia vesijäästä, joka purskahti Saturnuksen kuusta Enceladusista jättimäisinä pilleinä. Uusi tutkimus vahvistaa, että pillit sisältävät fosforia, joka on elämän tärkeä ainesosa.

Tutkijat ovat löytäneet toisen vihjeen siitä, että yhden Saturnuksen kuun alla oleva valtameri voi pystyä ylläpitämään elämää.

Kansainvälinen ryhmä löysi merkkejä natriumfosfaateista, suolasta, jota joskus käytetään lihaherkkujen valmistuksessa täällä maan päällä, jääpilvistä, joka tuli ulos merenpinnan alaisesta valtamerestä Enceladuksella, yhdellä Saturnuksen kuista.

Fosfaatit ovat geologian ja biologian kemian perusainesosa. Tähtitieteilijät ovat pitkään olleet kiinnostuneita muiden maailmojen valtameristä, koska vesi on perusedellytys elämälle sellaisena kuin me sen tunnemme. Jos nämä vieraat valtameret sisältävät myös suoloja ja orgaanisia molekyylejä, kuten Maan valtameret, nekin voisivat evoluution mukaan  pystyä tukemaan elämää.

Pinnanalaisten valtamerten vaikeus on, että ne ovat lukittuina paksun, jäisen kuoren alle, jonne NASAn robottitutkijat eivät vielä pääse. Mutta Enceladus purkautuu kätevästi aina silloin tällöin, sylkien materiaalia kätketystä valtamerestään valtavassa vesijääpilvessä. Alunperin NASAn Cassini-avaruusalus löysi nämä täplät, joka kiersi Saturnusta 13 vuotta ja jopa lensi joidenkin Enceladuksen pilvien läpi keräten tietoa matkan varrella jättimäisen höyrysuihkun läpi Enceladuksen kuun yllä.

Kun Cassini löysi pilviä Saturnuksen kiertoradalla, tutkijat havaitsivat todisteita natriumsuoloista (kuten natriumkloridista, alias pöytäsuolasta ja natriumbikarbonaatista, joka tunnetaan paremmin nimellä ruokasooda), mikä vihjasi alla olevien valtamerten kemiasta. Mutta Cassini ei ollut suunniteltu tutkimaan jäisiä pilviä ja salaperäisiä valtameriä. Tämä uusi tutkimus käyttää Cassini Cosmic Dust Analyzerin tietoja, jonka alun perin oli tarkoitus selvittää Saturnuksen renkaiden pölyn koostumus, löytääkseen tuoreen näkökulman pilviin. Fosfaattien havaitseminen Enceladusissa auttaa tutkijoita hahmottamaan kuvan siitä, mitä kuun jäisen ulkopinnan alla tapahtuu. Fosfaatteja esiintyy yleensä vedessä, jossa on hyvin vähän kalsiumia - esimerkiksi "soodajärvissä", kuten Mono Lake Kaliforniassa. Soodajärvet ovat erityisen emäksisiä - happamien vastakohta - ja niissä on runsaasti suoloja ja muita fosfaatteja. Tutkijat uskovat, että tällainen vesi on juuri sitä, mitä Enceladuksen sisällä on - jonka fosforipitoisuudet voivat olla vähintään 100 kertaa suuremmat kuin Maan valtamerissä - ryhmä raportoi tutkimuksessaan, joka julkaistiin 14. kesäkuuta Nature-lehdessä. Tämän löydön ansiosta evoluutioon uskovilla tiedemiehillä on nyt runsaasti todisteita, joiden avulla voidaan vakuuttavasti sanoa, että pillit ovat peräisin Enceladuksen pinnanalaisesta valtamerestä ja että Saturnuksen kuu on täynnä biologisesti kriittistä fosforia – ja heillä on houkutteleva näkymä siitä, missä elämä voi piiloutua aurinkokunnassamme.

 lähde; 

Lewis Briley, 2023, Scientists discovered a crucial element for life gushing out of Saturn's icy ocean moon, Llve Science  15,6.  

Saturnuksen renkaiden palaset putoavat planeetalle ja lämmittävät sitä

 

 Kuva: NASA, ESA, Lotfi Ben-Jaffel (IAP & LPL).

Joel Kontinen 

 

Viiden avaruusaluksen havainnot yli 40 vuoden ajalta ovat osoittaneet, että kun Saturnuksen renkaat hitaasti hajoavat, hiukkaset putoavat planeetan ilmakehään ja lämmittävät sitä.

Lotfi Ben-Jaffel Pariisin astrofysiikan instituutista ja hänen kollegansa tekivät tämän löydön käyttämällä arkistotietoja. Ne kerättiin  kahdelta Voyager-luotaimelta, jotka lensivät Saturnuksen ohi vuosina 1980 ja 1981,  sekä International Ultraviolet Explorer-avaruusteleskoopilta, joka toimi vuosina 1978-1996, ja Cassini-avaruusalukselta, joka kiertää Saturnusta vuosina 2004–2017. Kaikki nämä havainnot tehtiin kuitenkin erityyppisillä instrumenteilla, joten niitä ei voitu suoraan verrata.

Tämän korjaamiseksi Ben-Jaffel ja hänen tiiminsä tekivät uusia havaintoja Saturnuksesta käyttämällä Hubble-avaruusteleskooppia. Sitten he kalibroivat kaikki arkistomittaukset niin, että UV-kirkkaus vastasi Hubblen mittaamaa, jolloin kunkin avaruusaluksen valospektriä voitiin verrata muihin.

"Kun kaikki kalibroitiin, näimme selvästi, että spektrit ovat yhdenmukaiset kaikissa tehtävissä", Ben-Jaffel sanoi lausunnossaan. "Se oli todella yllätys minulle. Piirsin vain erilaiset valonjakotiedot yhteen, ja sitten tajusin, vau – se on sama."

Kaikki mittaukset osoittivat ylimääräistä UV-valoa, joka tuli Saturnuksen matalilta leveysasteilta renkaiden alta. Tiedetään, että renkaat hajoavat hitaasti, kun niitä pommittaa auringon säteily ja hiukkaset, mikrometeoriitit ja sähkömagneettiset kentät, mutta näyttää siltä, että hajoaminen vaikuttaa myös itse planeettaan. Kun pieniä jäänsiruja sataa alas renkaista planeetalle, ne lämmittävät yläilmakehän ja aiheuttavat ylimääräistä UV-kirkkautta.

Mutta tutkijat löysivät myös mysteerin: samoilla matalilla leveysasteilla näyttää olevan enemmän kuumaa vetyä kuin osataan selittää. On mahdollista, että osa vedystä tulee renkaista tai Saturnuksen jäisestä kuusta Enceladuksesta kemian ja syvemmän ilmakehän sekoittumisen lisäksi, mutta kaikista vuosien mittaan tehdyistä havainnoista huolimatta Saturnuksesta ei tiedetä tarpeeksi, jotta mysteeri osattaisiin ratkaista.

Lähde:

 

Crane, Leah. 2023. Bits of Saturn’s rings are falling onto the planet and heating it up. New Scientist 30.3.

Enceladuksella on kaikki kuusi elämän rakennuspalikkaa koossa

 

Kuva: Cassini Imaging Team/SSI/JPL/ESA/NASA

Joel Kontinen

 

Saturnuksen renkaasta peräisin olevien jäisten kivenjyvien uudelleenanalyysi, jota sen Enceladuksen kuusta peräisin olevat jääpilvet ruokkivat, on paljastanut fosforin, ainoan elämän olennaisen elementin, jota ei ollut vielä havaittu.

Saturnuksen kuu Enceladus tuottaa fosforia, mikä tarkoittaa, että tämä jäinen kuu pitää sisällään kaikki tunnetut elämän rakennuspalikat.

Jokainen maapallon elämänmuoto sisältää kuusi avainelementtiä: hiiltä, vetyä, typpeä, happea, fosforia ja rikkiä. Näiden, fosforin, tunnettu olemassaolo Enceladuksella yhdistettynä nestemäiseen valtamereen ja lämpimään ytimeen oli jo tehnyt kuusta yhden elämän todennäköisimmistä paikoista.

Näin siis evoluution mielestä. Aivan kuten  Antartica meidän plaanetallamme.  

Fosfori (P) on planeettamme yleisimpiä alkuaineita. Ilman sitä meillä ei olisi RNA:ta, DNA:ta eikä ATP:tä, jota ilman solun voimansiirto ei onnistuisi

 Lähde: 

Wilkins. Alex. 2022. Enceladus shown to have all six of the essential elements for life, New Scientist 21.9.

Suolaton jää pelastaa Encedaluksen elämän

 

Kuva; Science Photo Library/Alamy. 

Joel Kontinen

Jää peittää Saturnuksen kuun Enceladuksen pinnan. Tämä viittaa siihen, että sen alle loukkuun jääneet valtameret voivat olla vain hieman vähemmän suolaisia ​​kuin Maan valtameret. On mahdollista, että tämä kuu voisi ylläpitää elämää. Enceladuksen pinta on puhtaan, kirkkaan jään peittämä.

Wanying Kang Massachusetts Institute of Technologysta ja hänen kollegansa halusivat selvittää, mitä tämän jääkuoren ominaisuudet kertovat sen alla olevasta valtamerestä. Cassini-avaruusaluksen ottamat näytteet geysirimaisista vesisuihkuista Enceladuksen pinnalta osoittivat aiemmin, että siellä on orgaanista ainetta, joka voisi ylläpitää mahdollista elämää jäisessä kuussa.

  Enceladuksen jään alla olevien vesien huomioon ottaminen oli looginen seuraava askel sen asuttavuuden päättelemiseksi, Kang sanoo. Tiimi kehitti teoreettisen mallin, jossa kerrotaan, kuinka valtamerten suolaisuus, merivirrat ja jään geometria vaikuttavat toisiinsa planeetalla tai kuussa, minkä jälkeen se muokkasi mallia toistamaan parhaiten Enceladuksen jään ominaisuuksia.

Tutkijat havaitsivat, että suolaisemmat maanalaiset valtameret tarkoittavat paksumpaa jäätä planeetan navoilla kuin sen päiväntasaajalla ja päinvastaisessa tapauksessa vähemmän suolaista vettä. Enceladuksella napojen päällä oleva jää on ohuempaa kuin päiväntasaaja. Paksuuden erityinen vaihtelu viittaa siihen, että valtameren suolapitoisuus voi olla jopa 30 grammaa suolaa kilogrammassa vettä.

 Vertailun vuoksi maapallon valtamerten suolapitoisuus on 35 grammaa suolaa kilogrammaa kohti vettä. Tutkijat määrittelivät myös yksityiskohtia veden kierrosta kuun jään alla. Nämä virtaukset liittyvät veden lämpötilaeroihin, joten niiden ymmärtäminen on tärkeää myös asuttavuuden määrittämiseksi, Kang sanoo. 

Ryhmä havaitsi, että Enceladuksen valtameren pohjasta tulee jonkin verran lämpöä, mikä mahdollisesti viittaa lämpösuuttimien olemassaoloon merenpohjassa. Kang sanoo, että jotkut astrobiologit ovat aiemmin ehdottaneet, että kuten maan päällä, tällaiset hydrotermiset aukot voisivat olla siellä, missä elämää löytyy tulevaisuudessa. NASAn pitäisi tutkia Uranustaja Enceladusta, sanovat planeettatutkijat. David Stevens Itä-Anglian yliopistosta, Iso-Britanniasta, sanoo, että jään ja veden käyttäytyminen muilla planeetoilla liittyy suoraan niiden asumiskelpoisuuteen. Samaan aikaan suolapitoisuus on vain yksi tekijä, hän sanoo. Kang ja hänen tiiminsä työskentelevät parhaillaan uuden mallin soveltamiseksi Jupiterin kuuhun Europaan, jonka valtamerissä uskotaan olevan korkeampi suolapitoisuus kuin Maan ja Enceladuksen valtamerissä. Viime kädessä he haluavat selvittää kaikkien avaruuslentojen havaitsemien jäisten kuiden ja planeettojen valtamerten yksityiskohdat askeleena kohti niiden kaikkien asumiskelpoisuuden määrittämistä.

 

Lähde; ;

Callaghan , Karmela Padavic, 2022. Enceladus’s oceans may be the right saltiness to sustain life New Scientist 20.7.

Evolutionisit uskovat, että elämän varhaiselementit syntyivät Saturnuksen kuun Enceladuksen meressä

Enceladus. Kuva: NASA/JPL-Caltech.



Joel Kontinen

Saturnuksen kuulla Enceladulksella on meri. Tämä rönsyilevä valtameri on todennäköisesti miljardi vuotta vanha, mikä tarkoittaa, että se on evolutionistien mukaan täydellinen ikä elämälle, sanoi NASA:n Goddardin avaruuslentokeskuksen tutkija Marc Neveu viime maanantaina (24. kesäkuuta) vuoden 2019 Astrobiologian tiedekokouksessa.

Neveu ja kollegat käyttivät simulointeja Enceladuksen iän laskemiseksi käyttäen Cassini-avaruusaluksen keräämiä tietoja, jotka kiersivät Saturnusta 13 vuotta. Hän ja kollegat julkaisivat havainnot viime huhtikuussa Nature Astronomy -lehdessä.

Yksi Cassinin suurimmista löydöistä oli, että Enceladuksella oli valtameri, joka oli täynnä mustia savuttajia. "On hyvin yllättävää nähdä valtameri", Neveu kertoi Live Scienceille keskustelun jälkeen. "Enceladus on hyvin pieni kuu, ja yleensä odotetaan, että pienet asiat eivät ole kovin aktiivisia vaan pikemminkin kuin kuollut kalliokivi ja jää."

"Mutta tämä pieni, Washingtonin osavaltion kokoinen jäinen kuu ei ainoastaan tarvitse valtamerta. Elämän ylläpitämiseen se tarvitsee kemiallisen energian lähteet ja olennaiset elementit, kuten hiili, typpi, vety ja happi," Neveu sanoi. "Mutta siellä on myös toinen elämän mahdollistava ominaisuus -aika", Neveu sanoi.

Aika pahentaa evoluution mahdollisuuksia.

”Jos valtameri on liian nuori - esimerkiksi vain muutama miljoona vuotta vanha – sillä ei luultavasti olisi ollut tarpeeksi aikaa sekoittaa näitä ainesosia yhteen elämän luomiseksi,” hän sanoi. Lisäksi ei olisi tarpeeksi aikaa, että elämän vähäiset kipinät leviäisivät tarpeeksi laajalle, että ihmiset maapallolla kykenisivät ne havaitsemaan.

Toisaalta, jos valtameri on liian vanha, se olisi kuin planeetan "akku" josta virta on loppunut; Elämän ylläpitämiseksi tarvittavat kemialliset reaktiot saattavat pysähtyä, Neveu sanoi. Tässä maailmassa liukenemisen kannalta välttämättömät elementit olisivat liuenneet, kaikki muodostamiseen tarvittavat mineraalit olisivat muodostuneet, hän sanoi. Kuu olisi sitten saavuttanut tasapainon, mikä tarkoittaa, että reaktiot elämän ylläpitämiseksi eivät tapahtuisi.

Tämä tarkoittaa, että Enceladuksen valtameri voi olla täydellinen ympäristö elämälle.

Neveu ja kollegoiden iänmääritys Enceladuksen valtamerelle perustui vain yhteen simulaatioon, ja se antoi tulokseksi 1 miljardi vuotta.

Naturistiset spekulaation elämän synnystä epäonnistuvat jälleen kerran.

Minimaalinen solu kertoo meille, miten spekulaation elämän synnystä epäonnistuvat taas kerran. Siitä on pitkä matka elämän peruselementeistä on soluun.

Elämä syntyy vain elävästä, ja siihen tarvitaan synnyttäjää. ”Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä”, sanotaan Johanneksen evankeliumissa (1:3).

Lähde:

Saplakoglu, Yasemin. 2019. Saturn's Icy Moon Enceladus Is Likely the 'Perfect Age' to Harbor Life. Live Science (2.7.).

Miten Encedaluksen vesisuihku pysyy paikallaan 4,5 miljoonaa vuotta?

Kuva: NASA/JPL-Caltech.




Joel Kontinen

Tutkijat ovat löytäneet Enceladukselta vetyä ja hiilidioksidia mutta ei elämää.

Nyt tutkijan arvelevat, että Encedaluksella on valtavat sisäiset virtaukset, jotka ovat pitäneet tämän Saturnuksen kuun suhteellisen lämpimänä ja virtauksen juoksevana "4.5 miljardia vuotta".

He nyt ovat keksineet menetelmän, jolla kuu saattaisin pysymään lämpimänä, mutta tulos ei imartele vuosimiljoonia.

Lähde:

MarcRovira-Navarro et. al. 2018. Do tidally-generated inertial waves heat the subsurface oceans of Europa and Enceladus? Icaros (13.11.).

Enceladus: NASA löysi vetyä ja hiilidioksidia mutta ei elämää

Enceladus näyttää nuorelta. Kuva: NASA/JPL-Caltech.




Joel Kontinen

NASA:n Cassini-luotain on löytänyt hiilidioksidia ja vetyä Saturnuksen kuusta Enceladuksesta. Tämä on saanut naturalistit innostumaan ja spekuloimaan kuun elinkelpoisuudesta.

Mustien savuttajien lähistöllä on elämää Maassa, joten he uskovat, että sitä voisi olla myös Enceladuksella.

Ongelmaksi nousee se, että Saturnuksen kuut eivät kierrä isäntäplaneettaansa elinkelpoisella vyöhykkeellä eli kultakutrivyöhykkeellä, mutta tämä ei estä spekulaatioita.

Aiemmin NASA ilmoitti, että elämää voi olla myös Jupiterin kuussa.

Enceladus on aika veikeä kuu. Sen pitäisi olla miltei yhtä vanha kuin aurinkokuntamme ("4,5 miljardia vuotta"), mutta se näyttää paljon nuoremmalta.

NASA:n tutkija Chris McKay myöntää, että elämälle otolliset olosuhteet eivät välttämättä tarkoita sitä, että Enceladuksella olisi elämää, koska kukaan ei tiedä, miten elämä syntyy.

Tiedämme, että elämä ei synny mustissa savuttajissa ja että yksikään elämänsyntyteoria ei selitä elämän syntyä.

Elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä.

Elämä syntyy vain elävästä, ja siihen tarvitaan synnyttäjää. ”Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä”, sanotaan Johanneksen evankeliumissa (1:3).

Lähde:

Crane, Leah. 2017. Cassini finds final ingredient for alien life in Enceladus’s sea. New Scientist (13 April).