Länsi-Australiasta löydetty sukupuuttoon kuollut koalan sukulainen

 

Taiteilijan näkemys länsiaustralialaisesta koalasta, WA Museum.

Joel Kontinen

Evolutionistit kertovat, että Australiasta on löydetty koalan sukulainen, joka kuoli noin 30 000 vuotta sitten.

Nykyään on vain yksi koalalaji: Phascolarctos cinereus. Sitä tavataan lähes yksinomaan eukalyptusmetsissä Itä-Australiassa, ja sitä uhkaavat elinympäristöjen menetys, taudit, törmäykset tulokaslajien kanssa ja niiden aiheuttama saalistus.

Viimeisten 25 vuoden aikana tutkijoiden käyttöön on tullut lisää fossiileja, mukaan lukien edesmenneen luolatutkijan Lindsay Hatcherin perheen lahjoittamat kallot. Hatcher löysi lukuisia muinaisia ​​jäänteitä tutkimusretkillään luolissa Lounais-Australiassa.

"Lahjoituksen joukossa oli erittäin hyvässä kunnossa oleva koalan kallo", sanoo Kenny Travouillon Länsi-Australian museosta. ”Tutkiessamme kalloa huomasimme eroja nykykoaloihin verrattuna, mikä sai meidät aloittamaan kokoelman fossiilimateriaalin tutkimisen.

Kouluttamattomalle silmälle uutta lajia, nimeltään Phascolarctos sulcomaxilliarista, olisi ollut vaikea erottaa P. cinereuksesta, mutta hienovaraisia ​​eroja on olemassa.

Nämä koalat ovat kuitenkin peräisin samasta ”lajiensa mukaan” -lajista.

”Lyhyesti sanottuna Länsi-Australian koalat olivat samanlaisia ​​mutta erilaisia”, Travouillon sanoo. ”Niillä oli lyhyemmät päät, ehdottomasti, ja niillä näyttää olevan vähemmän kehittyneet pureskelulihakset kuin itärannikon koaloilla. Mutta ne yksinkertaisesti pureskelivat eri tavalla, sillä niillä oli suuremmat hampaat ja tehokkaampi, lyhyempi leuka lehtien hajottamiseen.”

P. sulcomaxilliariksen poskessa oleva suuri ura viittaa siihen, että eläimellä oli siinä kiinnittynyt suurempi lihas, jota käytettiin joko suuremman huulen liikuttamiseen, jolla se mahdollisesti tarttui lehtiin, tai sierainten täyttämiseen, jotta se pystyi haistamaan lehtiä kauempaa. Sen luuranko oli myös vähemmän ketterä, mikä viittaa siihen, että se vietti vähemmän aikaa liikkuessaan puiden välillä.

Kun ilmasto kuivui ja Länsi-Australian metsät katosivat noin 30 000 vuotta sitten, P. sulcomaxillaris katosi monien muiden sen elinympäristöä aikoinaan jakaneiden eläinten ohella. ”Oli varmasti ollut [Tasmanian]paholaisia, tylasiinia, jättiläissiiliä, lyhytkuonoisia kenguruita ja jättiläispussieläin Zygomaturus”, Travouillon sanoo.

”Ensimmäiset kansamme Länsi-Australiassa olisivat eläneet niiden keskuudessa ja todistaneet niiden sukupuuttoa.” Tim Flannery Australian museosta Sydneyssä sanoo, että tutkimus esittää "vakuuttavan perustelun Länsi-Australian koalojen ainutlaatuisuudelle ainutlaatuisena lajina". "Odotan innolla, voidaanko fossiileista eristää DNA:ta", hän sanoo.

 Lähde: 

James Woodford 2026 Extinct relative of koalas discovered in Western Australia | New Scientist 6.5.

Kaksi pussieläintä, joiden uskottiin kuolleen sukupuuttoon 6000 vuotta sitten, löytyi elossa

 

Kääpiösormiopossumi. Kuva: Flannery et al

Joel Kontinen

Kaksi pussieläinlajia, joiden tiedemiehet luulivat kuolleen sukupuuttoon ainakin 6000 vuotta sitten, on löydetty elossa Uuden-Guinean saarelta.

Aiemmin tiede tunsi rengashäntäliitolinnun ja kääpiösormiopossumin vain Australiasta löydetyistä fossiileista, ja nyt ne on löydetty ja valokuvattu Vogelkopin niemimaalta Papuasta Indonesiasta paikallisten alkuperäiskansojen yhteisöjen avulla.

Tim Flannery Australian museosta Sydneyssä sanoo, että häneltä ja hänen kollegoiltaan kesti vuosien salapoliisityö varmistaa, että eläimet ovat todellakin palanneet kuolleista. Työhön liittyi kiehtovia havaintoja, väärin tunnistettuja museonäytteitä ja subfossiilien jäänteiden löytämistä. 

Nämä ovat niin sanottuja Lasarus-eläimiä. 

Lähde:

James Woodford 2026 Two marsupials believed extinct for 6000 years found alive | New Scientist 5.3.

Muinaisen DNA:n paljastus Australian dingoista

 

Joel Kontinen

Dingot, Australian kotoperäiset villikoirat, saapuivat mantereelle yli 3000 vuotta sitten, ja niiden geenipoolista on ollut vain vähän peräisin kotikoirilta. Dingoja tavataan suurimmassa osassa Australian mantereella.

Dingojen muinaisen DNA:n analyysi viittaa siihen, että Australian kotoperäiset villikoirat saapuivat kahtena muuttoaaltona 3000–8000 vuotta sitten, eikä niissä ole juurikaan todisteita risteytymisestä kotikoirien kanssa. Sally Wasef Queenslandin teknillisestä yliopistosta Australiasta ja hänen kollegansa tutkivat 42 muinaista dingo-näytettä. Lopulta he saivat yhdeksän täyttä genomia, mukaan lukien vanhin australialainen genomi, joka on koskaan sekvensoitu millekään lajille, sekä mitokondrio-DNA 16 eläimestä. Haetun DNA:n ikä vaihteli 400–2700 vuoden välillä ja se oli kotoisin mantereelta. Tutkijat vertasivat näitä muinaisia ​​tietoja 11 nykyaikaisen dingon, kuuden uuden-guinealaisen laulukoiran ja 372 kotikoiran, suden ja muun koiran DNA:han, jotka oli saatu aikaisemmissa tutkimuksissa.

Analyysi vahvistaa, että Australian kaksi pääasiallista dingopopulaatiota – toinen itärannikolla ja toinen lännessä – olivat eronneet toisistaan ​​jo ainakin 3000 vuotta sitten. Itärannikon dingot ovat läheisempi sukua Uuden-Guinean laulaville koirille kuin läntisille dingoille, mikä mahdollisesti viittaa kahteen erilliseen dingojen muuttoon Australiaan. Muinaisen Uuden-Guinean laulavan koiran DNA:n puuttuessa tutkijat eivät voineet sulkea pois sitä, että laulavat koirat ovat peräisin Australiasta Uuteen-Guineaan muuttaneista dingoista.

Dingot ovat koiria, niin kuin kissaeläimet kissoja.  Ne ovat peräisin yhdestä koirasta, joka on lähtöisin Nooan arkista.

Lähde:

James Woodford 2024 Evolutionary story of Australia's dingoes revealed by ancient DNA | New Scientist 8.7.

Kolme muinaista nisäkästä Australiasta

 

Kuva Peter Shouten

 Joel Kontinen

Fossiilivarasto paljastaa kolme uutta muinaisten munivien nisäkkäiden lajia.

Joukko australialaisia ​​fossiileja tarjoaa harvinaisen välähdyksen 100 miljoonaa vuotta sitten dinosaurusten rinnalla eläneiden oletettujen vesinokkaeläinten ja echidnan muinaisista sukulaisista.

Sydneyn Australian Museumissa sijaitsevan vanhan kassakaapin sisältä paleontologi Tim Flannery poistaa varovasti kenkälaatikon kokoisen säiliön ja asettaa sen pöydälle. Sisällä on enemmän laatikoita ja astioita, kuten venäläinen nukke. Kun sisältö on täysin paljastunut ja levitetty, siinä on yhdeksän pientä kivettyneen leukaluun fragmenttia. Jos Flannery ja hänen kollegansa ovat oikeassa, siinä on välähdys nisäkkäiden kadonneeseen maailmaan.

Tässä tutkimuksessa vuosimiljoonat ja evoluutio näyttelevät osia, mutta kumpaakaan ei voida todistaa paikkasanpitäväksi.

Lähde:

James Woodford, 2024, Fossil trove reveals three new species of ancient egg-laying mammals | New Scientist 26.5. 

Muinaisten ihmisten reitti Australiaan

 

Kuva: Mike Morley

 Joel Kontinen

Timorin saarella sijaitseva luola on antanut arkeologeille tärkeän vihjeen  muinaisten ihmisten reitistä, kun he kulkivat ensimmäisen kerran Australian mantereelle.

Australian Northern Territoryn arkeologisista todisteista tiedetään, että ihmiset olivat siellä ainakin 65 000 vuotta sitten. Tuohon aikaan, kun merenpinnat olivat alhaisemmat, Australia ja Uusi-Guinea olivat osa suurempaa maa-aluetta, joka tunnettiin nimellä Sahul.

Tutkijat uskovat, että on olemassa kaksi todennäköistä reittiä, jotka ihmiset olisivat voineet kulkea Kaakkois-Aasiasta Sahuliin. Yksi on eteläinen reitti Timorin kautta. Vaihtoehtoisesti Homo sapiens olisi voinut matkustaa Sulawesin kautta, joka on Timorin pohjoispuolella sijaitseva saari.

Nyt Sue O'Connor Australian kansallisesta yliopistosta Canberrassa ja hänen kollegansa uskovat löytäneensä todisteita, jotka sulkevat pois mahdollisuuden, että ensimmäiset saapujat olisivat tulleet Timorin kautta. Timorin muissa paikoissa vanhimmat todisteet ihmisten miehityksestä olivat alle 50 000 vuotta vanhoja. Arkeologit eivät pystyneet etsimään vanhempia esineitä, koska kaikilla muilla tutkimillaan paikoilla ne osuivat kallioperään eikä sedimenttikerroksiin, jotka saattavat sisältää todisteita aikaisemmasta esiintymisestä, O'Connor sanoo.

Tutkimuksen ajoitus on väärä. Darvinistisen ajattelun mukaan ihmiset olivat olleen olemassa jo monta sataa tuhatta vuotta sitten.

Lähde:

James Woodford, 2024, Early humans took northern route to Australia, cave find suggests | New Scientist 22.5.

 

Australiasta löydetty pörröinen kovakuoriainen saattaa olla maailman karvaisin olento

 

Kuva: James Tweed

Joel Kontinen

Äskettäin nimetyn pitkäsarvikuoriaisen Excastra albopilosan poikkeuksellisen pitkät valkoiset karvat voivat pettää saalistajat luulemaan, että se on sienen peitossa.

James Tweed, kumppaninsa kanssa Queenslandissa leiriytynyt hyönteistutkija Australiassa, on löytänyt Australian ja kenties maailman pörröisimmän kovakuoriaisen. James Tweed teki löydön joulun 2021 aikana Binna Burra Lodgessa Queenslandin Gold Coastissa.

Hän tajusi nopeasti, että eläin oli eräänlainen pitkäsarvikuoriainen – perhe, jossa on noin 36 000 kuvattua lajia – mutta muualla ei ollut siihen verrattavissa olevaa tietoa. Se on nimetty uudeksi suvuksi ja lajiksi nimeltä Excastra albopilosa, joka tarkoittaa "valkoinen ja karvainen". "On melko monta kovakuoriaista, jotka ovat erittäin hirveitä", Tweed sanoo. "Mutta tämä on todella ainutlaatuinen karvoituksen pituuden ja kuvioinnin suhteen. Ei ole harvinaista, että kovakuoriainen on karvainen, mutta on harvinaista olla näin karvainen."

Evoluution mukaan lajit vähenevät, mutta tämä löytö todista, että uusia lajeja voi syntyä tai ne havaitaan yllättäen.

 

Lähde:

James Woodford 2024 Fluffy beetle discovered in Australia may be the world's hairiest | New Scientist 21. maaliskuuta 

Tutkijat löysivät kasveja, hämähäkkejä ja hyönteisiä mioseenikaudelta Australiasta

 Joel Kontinen

Tutkijat löysivät tuhansia säilyneitä kasveja, hämähäkkejä ja hyönteisiä, jotka ovat peräisin mioseenikaudelta.

Uuden Etelä-Walesin niin kuivalle alueelle, että brittiläinen geologi John Walter Gregory kutsui sitä yli 100 vuotta sitten "Australian kuolleeksi sydämeksi", on hautautunut joukko poikkeuksellisia fossiileja, kuten kaivajahämähäkit, jättimäiset kaskaat, pienet kalat ja muinaisen linnun höyhen. Nämä paljastavat ainutlaatuisen tilannekuvan ajasta, jolloin sademetsät peittivät nyt enimmäkseen kuivaa maanosaa. Paleontologit löysivät fossiilisen aarreaitan, joka tunnetaan nimellä Lagerstätte eli varastopaikka,

Lagerstätten sijainti yksityismaalla pidettiin salassa sen suojelemiseksi laittomilta fossiilien kerääjiltä. Tutkijat kaivoivat siellä 16–11 miljoonaa vuotta sitten eläneiden kasvien ja eläinten jäänteitä.

He löysivät jäännöksiä, jotka ovat ainutlaatuisia Australian mioseenikauden fossiilihistoriassa (23–5,3 miljoonaa vuotta sitten), he raportoivat uudessa tutkimuksessa. Suurin osa aiemmasta mioseenilöydöstä, jonka muut tutkijat ovat löytäneet Australiasta, olivat suurempien eläinten luita ja hampaita, jotka ovat yleisesti säilyneet Australian kuivissa maisemissa. Uudessa kätkössä oli kuitenkin pienten ja herkkien olentojen, kuten hämähäkkien ja hyönteisten, fossiileja sekä mioseenisademetsän kasvistoa.

Tutkimalla hyvin säilyneitä fossiileja pyyhkäisyelektronimikroskoopeilla (SEM), tutkimuksen tekijät pystyivät kuvaamaan hienoja yksityiskohtia, kuten yksittäisiä soluja ja solun alaisia rakenteita. Osa kuvista paljasti jopa eläinten viimeiset ateriat, kuten kalat, toukat ja osittain pilkottu sudenkorennon siipi, joka oli säilynyt kalojen vatsan sisällä. Muut fossiilit osoittivat, että makeanveden simpukka tarttui kalan eviin ja siitepölyjyviä hyönteisten ruumiisiin.

Lähde:

Weisberger, Mindy. 2022. Rare and fragile fossils found at a secret site in Australia's 'dead heart' Live Science 8.1. . 

Australialaiset tutkijat varoittavat ilmastokiistan pimeästä puolesta

 

Kuva: Pixabay.  

Joel Kontinen

Australian National Universityn (ANU) tutkijat sanovat, että päästöjen äärimmäisten vähentämissuunnitelmien laajemmat ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset on otettava huomioon COP26-konferenssissa.

Tutkijat väittävät, että päästöjen vähentäminen on välttämätöntä, mutta se on tehtävä harkitusti. Johtava kirjailija ja tohtoritutkija Hong Xu sanoi: " Päästöjen vähentämisessä Kiinan ilmastotoimet voivat tarjota oppitunteja erityisesti niille maille, jotka haluavat ryhtyä toimiin COP26:n jälkeen. Kirjoituksen ensimmäinen kirjoittaja Aaron Tang lisäsi: "Yhden tärkeän mittarin eli päästöjen vähentämisen ohjaama politiikka voi aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia."

Uudessa Environmental Research Lettersissä julkaistussa tutkimuspaperissa Xu ja Tang väittävät, että nämä kompromissit edustavat Kiinan ilmastotavoitteiden "pimeää puolta".

"Esimerkiksi vesivoima on suurin uusiutuva energia Kiinassa. Mutta sen rajoittamaton laajeneminen on aiheuttanut paineita hauraille ekosysteemeille ja lisännyt paikallisten yhteisöjen haavoittuvuutta, erityisesti niiden, jotka joutuvat muuttamaan muualle", Xu sanoi. "Vaikka päästöjen vähentäminen on ratkaiseva askel, päättäjien ja analyytikoiden on myös löydettävä ratkaisuja, jotka tuottavat monia etuja. Näiden ratkaisujen tulee olla paikallisten olosuhteiden mukaisia, vastata paikallisia kehittämistavoitteita ja tarpeita ja mukautua paikallisiin prioriteetteihin."

Kirjoittajat ehdottavat viittä asiaa, joiden pitäisi ohjata tulevaa päätöksentekoa erityisesti maissa, jotka ottavat suuria ja nopeita askelia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Heidän suositukseensa kuuluu "alhaalta ylös" -aloitteiden, kuten yhteisön mikroverkkojen käyttäminen, jotka elvyttävät maaseutualueita Kiinassa, sekä vastuullisuuden lisääminen ilmastohallinnossa väärinkäytösten rajoittamiseksi.

"Useimpien maiden on investoitava ehdotettujen päästövähennyspolitiikkojen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaan ja avoimeen arviointiin", Xu sanoi.

Toinen tutkija, professori Jamie Pittock sanoi: "Riittävien uudelleenkoulutus- tai korvauspakettien tarjoaminen kärsineille on myös ratkaisevan tärkeää, samoin kuin enemmän kansainvälisten järjestöjen osallistuminen ilmastonhallintaan ja isäntäyhteisöjen oikeuksien ja näkemysten kunnioittaminen.

"Pariisin sopimuksen, jolla pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen, onnistumisen varmistamiseksi tulisi ottaa käyttöön prosesseja hyödyn maksimoimiseksi, kustannusten minimoimiseksi, mahdollisten konfliktien tunnistamiseksi ja ilmastopolitiikan kompromissien ymmärtämiseksi."

Ilmastokriisissä voi käydä köpelösti, kun paikallisiin oloihin ei kiinnitetä huomiota.

 

Lähde:

Australian National University. 2021, Study shows “dark side of Ambition” in climate policy.. Australian National University 12.11.

Australia leimasi Hizbollahin terrorostiksi

 

Kuva: Screenshot, 

 Joel Kontinen

 

Australian sisäministeri Karen Andrews julisti keskiviikkona, että Australiasta tuli 18. maa, joka on julistanut kaikki Hizbollahin haarat terroristijärjestöiksi. Vuonna 2003 Australia luokitteli Hizbollahin ulkomailla toimivan haaran (jota Hizbollah nimittää ulkoiseksi turvallisuushaarakseen) Australian rikoslain mukaiseksi terroristijärjestöksi.

Britannian sisäministeriö ilmoitti, että Hamasin toiminta kielletään terrorismilain nojalla ja että jokainen, joka ilmaisee tukensa Hamasille, liehuttaa  sen lippua tai järjestää kokouksia järjestölle, rikkoo lakia. Sisäministeri Priti Patelin mukaan rikkomuksista voi saada jopa 10 vuoden vankeusrangaistuksen.

Lähde:  

 Berkowitz Adam EliyahU. 2021. Australia Declares All Branches Of Hezbollah a terrorist organization Israel 365 News, 26, 11.

Miten dinosaurukset selvisivät talvesta?

 Kuva: Julio Lacarda, fair use doctrine..

Miten tyrannosaurus selvisi talvesta? Dinosauruksen fossiileja on löydetty jopa Alaskasta. Esimerkiksi Australian dinot  ovat saattaneet kaivautua maahan estääkseen kylmän ilman vaikutuksia. Näin arvelee paleontologisti Adele Pentland  Australian Age of Dinosaurs Museum of Natural Historysta.

 Alaskan 70 miljoonaa vanha Prince Creek Formation sisältää napapiirin sisällä eläneiden sarvekkaiden dinosaurusten, tyrannosaurusten ja Hadrosauridae-suvun eli ankka-dinosaurusten fossiileja. Kun nämä dinosaurusten fossiilit alkoivat kiinnittää tutkijoiden huomiota 1980-luvulla, se asetti haasteita sille, mitä paleontologit ajattelivat dinosaurusten elämästä.

 Evolutionistit ajattelevat, että Maa oli erilainen dinosaurusten aikana. Silloin metsät peittivät Etelämannerta ja Napapiirillä oli elämää, vaikka siellä yleensä oli lämpimämpää kuin samassa paikassa nykyisin. Kuitenkin esimerkiksi Alaskassa oli niin kylmää, että siellä oli talvisin lunta.

 Kreationistien mielestä Maa oli ennen vedenpaisumusta lämpimämpi  kuin nyt.

 Lähde: 

 Riley. 2020. How Dinosaurs Thrived in the Snow.  SMITHSONIANMAG.COM 3.12.

Australiasta löytyi pilvenpiirtäjiä korkeampi koralliriutta

Joel Kontinen 

BBC News kertoo, että tutkijat ovat löytäneet kohoavan koralliriutan Australian pohjoiskärjestä, ensimmäisen tämänlaisen löydön 120 vuoteen. 500 metriä korkea riutta ylittää Empire State Buildingin ja Shanghai World Financial Centerin korkeuden.

Tutkijat löysivät muodostelman Pohjois-Valliriutan pohjoisen merenpohjan 3D-kartoitusharjoituksessa, joka on osa vuoden mittaista ponnistusta tutkia Australiaa ympäröivää valtamerta. 1.5 kilometriä leveällä pohjalla riutta kapenee pisteeseen, joka on vain 40 metriä merenpinnan alapuolella, Schmidt Ocean Institute ilmoitti tämän viikon lehdistötiedotteessa. Massiivinen, terämäinen-riutta ei ole osa Ison Valliriutan päärunkoa, vaan on yksi seitsemästä irrallisesta riutasta.

Tämä kertoo Nooan ajan vedenpaisumuksesta, joka muutti maan ja  meret. Myös esimerkiksi150 metriä korkeat kivipilarit Siperiassa muistuttavat tästä valtavasta luonnonmullistuksesta ja Jumalan mahdollisuuksista.

Lähde:  

Hicks Lucy. 2020. Newly discovered reef is taller than a skyscraper Science  30. 10. 

Australian pääministeri ja muut ausstit eivät pidä Greta Thunbergistä

Kuva; Anders Hellberg, CC BY-SA 4.0.


Joel Kontinen

Kun on 16, niin se mitä sanoo muista, on taatusti totta. Greta Thunbergia vaivaa olettamus, että kaikki, minkä hän uskoo olevan totta, on totta kaikille. Mutta se, mitä Greta Thunberg nyt sanoo Australiasta ei ole aussien mieleen.

Hän sanoo Twitterissä:

"Edes tämän kaltaiset katastrofit eivät näytä tuovan mitään poliittisia toimia. Kuinka tämä on mahdollista?

Koska emme silti pysty muodostamaan yhteyttä ilmastokriisin ja lisääntyneiden äärimmäisten säätapahtumien ja luonnonkatastrofien, kuten #AustraliaFires, välillä.
Tämän on muututtava."

Hän viittaa siihen, että Australian hallitus on syypää paloihin, Näin sanoi Peta Credlin Australian metsäpaloista:

"Victoriassa vuonna 1851 mustan torstain tulipalot tappoivat noin 12 ihmistä, ja niiden uskotaan tuhonneen viisi miljoonaa hehtaaria eli noin kaksinkertaisen alueen, joka on tähän mennessä palannut NSW:ssä. Myös Victoriassa vuonna 1898 tapahtuneessa punaisen tiistain tulipalossa kuoli 12 ihmistä ja se tuhosi noin 2000 rakennusta. Viktoriassa palot helmikuun ja maaliskuun 1926 aikana tappoivat 60 ihmistä. Vuoden 1939 mustan perjantain palot, jotka jatkuivat myös yli kaksi kuukautta, tappoivat 71 ihmistä. Vielä vuonna 1944 yhden kuukauden mittaisessa Viktoriassa sattuneessa tulipalossa kuoli lähes 20 ihmistä. Vuonna 1967 Tasmanian mustan tiistain palossa kuoli 62 ihmistä. Tuhkakeskiviikkona vuonna 1983 tulipaloissa Victoriassa ja Etelä-Australiassa kuoli 75 ihmistä ja tuhoutui noin 2500 kotia. Ja vuonna 2009 Victoriassa mustana lauantaina kuoli 173 ihmistä ja tuhoutui noin 4500 rakennusta.

Vuonna 1908 kirjoitetussa runossa sanotaan:

”Rakastan auringon polttamaa maata
laajojen tasankojen maa
uljasten vuoriston maata
kuivuus ja tulvivat sateet.”

Myös pääministeri Scott Morrison ei ollut ilahtunut ruotsalaisen ilmastohankkeesta. Hän sanoi, että australialaisten etu on ruotsalaistyttöä suurempi syy painottaa, että hän tekee sen, mikä on oikein australialaisille.

Lähde,

Lifson, Thomas. 2019.. Greta Thunberg Australian prime minister calls out Greta Thunberg for capitalizing on bushfires. Lite Site News (24. 12.),