Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ceres. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ceres. Näytä kaikki tekstit

lauantai 18. helmikuuta 2017

NASA löysi elämän rakennuspalikat pikkuplaneetta Ceresiltä? Tuskin

Ceres. Kuva: NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA.




Joel Kontinen

Naturalistisen /materialistisen käsityksen mukaan elämän syntyyn tarvitaan vettä ja ripaus orgaanisia yhdisteitä.

Elämänsyntyteorioista ei ainakaan puutu mielikuvitusta, mutta niitä on vaikea pitää vakavasti otettavana tieteenä.

Tämä ei estä sekularistia uskomasta naturalistisiin ihmeisiin.

Ja koska universumi on valtavan suuri, elämän olisi pitänyt syntyä monessa eri maailmassa. Tuorein ehdokas on pikkuplaneetta Ceres, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välissä.

Ceres on geologisesti aktiivinen ja siinä on jäätä ja vesihöyryä.

Äskettäin NASAn Dawn-luotain saattoi löytää Ceresiltä ainetta, jota populaarimedia luonnehti elämän rakennuspalikoiksi.

Löytö on luultavasti keriittiä tai asfaltiittiä eli sinänsä orgaanista yhdistettä, mutta elämän rakennuspalikaksi siitä tuskin on.

NASAn asiantuntijat uskovat, että yhdiste on peräisin pikkuplaneetalta.

Ceres haastaa naturalistisia näkemyksiä monin tavoin. (Lue lisää tästä ja tästä).

Se on halkaisijaltaan vain 950 kilometriä, joten ”4,5 miljardin vuoden” ikäisenä maailmana sen pitäisi jo olla geologisesti täysin kuollut.

Mutta se näyttää olevan täysissä nuoruuden voimissaan.

Lähde:

Whyte, Chelsea. 2017. Dwarf planet Ceres hosts home-grown organic material. New Scientist (16.2.).

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kääpiöplaneetta Ceresin kraatterit ovat hukassa


Ceresin isot kraatterit pysyttelevät piilossa. Kuva: NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA.



Joel Kontinen

Aurinkokuntamme pikkujättiläisiin lukeutuvan Ceresin pinnan pitäisi olla täynnä kraattereita, jos se olisi miljardeja vuosia vanha.

Mutta törmäyskraattereita on aivan liian harvassa. Tutkijat odottivat löytävänsä 10–15 suurta, 400 kilometrin levyistä kraatteria pienempien lisäksi, mutta NASA:n DAWN-luotaimen ottamissa kuvissa ei löytynyt yhtään yli 280 kilometrin levyistä kuoppaa.

Ceres on asteroidivyöhykkeen suurin taivaankappale, halkaisijaltaan 939 kilometriä, joten luulisi, että sinne sopisi kraatteri poikineen.

Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä on sen verran ruuhkaa, että Ceresin pinnan (suhteellinen) tasaisuus on saanut miljooniin vuosiin uskovat tutkijat spekuloimaan, että mutavyöryt ovat peittäneet kraatterit.

Niinkin saa uskoa, mutta Ceres näyttää kaiken kaikkiaan nuoremmalta kuin mitä sen pitäisi: Siinä näkyy vesihöyryä ja toimivia tulivuoria.

Aurinkokuntamme planeetat (esimerkiksi Merkurius, Venus ja Saturnus), kääpiöplaneetat, kuukivien rauta, kuut (Saturnuksen kuu Titan, Jupiterin kuut Io ja Europa sekä Pluton kuu Kharon), asteroidit, komeetat ja monet muut taivaankappaleet näyttävät paljon nuoremmilta kuin mitä meille on opetettu.

Monet seikat viittaavat siihen, että Jumala loi alussa aurinkokuntamme Genesiksessä kerrotulla tavalla eli Sanallaan tarvitsematta kosmista evoluutiota.

Lähde:

Pettit, Harry. 2016. Missing craters on Ceres may have been smoothed by a mud facial. New Scientist (26.7.).