New Scientist palaa lumipallomaapalloon

Kuva. Mark Garlick / Science Photo Library.




Joel Kontinen

Auringon ajatellaan olleen kerran kauempana maapallosta kuin nykyään. Sen olisi pitänyt jättää Maapallo jäätyneeksi globaaliksi lumipalloksi. Se, ettei näin tapahtunut, heikkona nuorena auringon paradoksina tunnettu teoria on jo kauan vaivannut tähtitieteilijöitä, mutta nyt meillä saattaa olla vastaus: kuu auttoi pitämään Maan lämpimänä.

New Scientist palaa tähän sekulaariseen ongelmaan. Vielä jokin aika sitten NS väitti, että lumipallomaapallon esti Auringon ajatellaan olleen kerran kauempana maapallosta kuin nykyään. Sen olisi pitänyt jättää Maapallo jäätyneeksi globaaliksi lumipalloksi. Se, ettei näin tapahtunut, heikkona nuorena auringon paradoksina tunnettu teoria on jo kauan vaivannut tähtitieteilijöitä, mutta nyt meillä saattaa olla vastaus: kuu auttoi pitämään Maan lämpimänä.

New Scientist palaa tähän sekulaariseen ongelmaan. Vielä jokin aika sitten NS väitti, että lumipallomaapallon esti etelämantereen kylmyys.

Auringon menneisyyden mallit viittaavat siihen, että aurinko oli jopa 70 prosenttia himmeämpi nykyisestä ensimmäisen 100 miljoonan vuoden aikana. Maapallon pinnan olisi pitänyt jäätyä.

Ongelman siis aiheuttaa himmeä nuori aurinko -teoria, joka on naturalisteille varsinainen paradoksi. Carl Sagan ja George Mullen pohtivat sitä jo vuonna 1972, eikä kukaan ole vieläkään onnistunut sitä ratkaisemaan. Aurinko olisi teoreettisten laskelmien mukaan ollut huomattavasti himmeämpi alkuaikoina, minkä seurauksena maapallon keskilämpötila olisi pitkään ollut pakkasen puolella. Tätä hypoteettista ilmiötä kutsutaan lumipallomaapalloksi (snowball earth).

Jotkut spekuloivat, että 717–636 miljoonaa vuotta” sitten jääkaudet olivat niin ankaria, että jää ulottui navoilta päiväntasaajalle. Suuresta iästä koituu ongelmia paitsi ihmisille myös planeetallemme ja Auringolle. Maapallolla ei oikeastaan pitäisi olla elämää, jos aurinkokuntamme olisi 4,6 miljardin vuoden ikäinen.

Naturalisteilla/materialisteilla on myös muita paradokseja, esimerkiksi maapallon magneettikenttä.

Ja tutkimusten mukaan Maa oli jo alussa vetinen, joten sekulaarien tiedejulkaisujen markkinoima planeettamme historia ei pidä paikkaansa.

Eli nyt kuu on New Scientist -lehden mukaan estänyt maapallon muodostumasta lumipalloksi.


Lähde:

Callaghan, Jonathan O 2020. New Scientist 10.7

Miksi maapallo ei jäätynytkään nuoruudessaan?

Ei näy jäätä. Evoluutiomallin mukaan Maan olisi pitänyt alkuaikoina olla äärimmäisen kylmä ja elinkelvoton planeetta. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Usko vuosimiljardeihin tuo mukanaan ongelmia, joihin ei näytä löytyvän vastauksia. Äskettäin Minik T. Rosing kollegoineen yritti ratkaista himmeän nuoren auringon paradoksin Naturessä.

Vuonna 1972 Carl Sagan ja George Mullen ehdottivat Sciencessä, että nuoren Auringon kirkkaus oli vain 70 prosenttia nykyisestä. Maapallon keskilämpötilan olisi pitänyt pysyä nollan alapuolella. Vedet olisivat olleet jäässä, ja elämä ei olisi kyennyt kehittymään.

Sagan ja Mullen spekuloivat, että maapallon ilmakehässä oli täytynyt olla enemmän kasvihuonekaasuja, etenkin metaania ja ammoniakkia, kuin nykyisin, jotta vedet eivät olisi jäätyneet.

Rosing ja kollegat osoittavat, että arkeeisen kauden sedimentit eivät tue sitä, että ilmakehässä olisi tuolloin ollut huomattavasti enemmän kasvihuonekaasuja kuin nyt. He ehdottavat ratkaisuksi maapallon pienempää albedoa eli heijastuskykyä.

Pennsylvanian valtionyliopiston professori James Kasting toteaa Naturessä, että uusinkaan malli ei ratkaise jäätymisongelmaa.

Ongelma olisi helposti ratkaistavissa luopumalla uskosta vuosimiljooniin.


Lähteet:

Kasting, James F. 2010. Faint young Sun redux. Nature 464 (7289), 687-689.

Rosing, Minik T. & al. 2010. No climate paradox under the faint early Sun. Nature 464 (7289), 744-747.

Sagan, Carl ja George Mullen. 1972. Earth and Mars: Evolution of Atmospheres and Surface Temperatures. Science 177 (4043), 52-56.