Näin koralliriutat voivat selviytyä kuumemmista ja happamammista valtameristä

 

Kuva: fadhlanbr/Shutterstock

Joel Kontinen

Koralliriutat ympäri maailmaa ovat vaarassa romahtaa kohoavien lämpötilojen ja happamoittavien valtamerien vuoksi, mutta joidenkin lajien luonnollinen sopeutumiskyky voi auttaa ostamaan aikaa.

Koralliriutat saattavat pystyä sopeutumaan paremmin kuumempiin ja happamampiin valtameriin kuin on luultu, mikä lisää toiveita siitä, että ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjemme leikkaamiseksi ja riuttojen palauttamiseksi tarjoavat mahdollisuuden säilyttää nämä biologisesti monimuotoiset ekosysteemit.

 "Nämä tulokset tarjoavat meille mahdollisen polun eteenpäin, mutta se riippuu täysin siitä, mitä päätämme tehdä ilmastonmuutoksen suhteen ja mitä päätämme tehdä paikallisille stressitekijöille", sanoo Chris Jury Havaijin yliopistosta Mānoassa.

Jumala on luonut korallit osana eläinkuntaa, ja ne auttavat kaloja ja mustekaloja selviämään vaaroissa.

Lähde:

James Dinneen 2024 Here's how coral reefs might survive hotter, more acidic oceans | New Scientist 30.9. 

Eläimet lisäävät hiilen varastointia

 

Kuva: Art Konovalov/Shutterstock

Joel Kontinen

Eläimet voivat auttaa ekosysteemejä varastoimaan kolme kertaa enemmän hiiltä kuin luulimme.  Hiilen varastointilaskelmat eivät aina ota huomioon eläinten vaikutuksia – kun ne syövät, ulostavat ja kuolevat, ne auttavat varastoimaan paljon hiiltä.   

Norsut lisäävät hiilen varastointia polkemalla ja syömällä pieniä puita.

Uuden mallin mukaan eläimet voivat monissa ekosysteemeissä mahdollistaa hiilen varastoinnin kaksi- tai kolminkertaiseksi. Tämä viittaa siihen, että eläimillä voi olla paljon tärkeämpi rooli siinä, kuinka paljon hiiltä varastoituu ja vapautuu, kuin aiemmin on ajateltu. "Eläimet tekevät paljon erilaisia asioita", sanoo Matteo Rizzuto Yalen yliopistosta. "Ne liikkuvat ympäriinsä. Ne virtsaavat. Ne ulostavat. Ne synnyttävät. Ne kuolevat.”

Lähde:

James Dinneen. 2024.  Animals may help ecosystems store 3 times more carbon than we thought | New Scientist 19.4.  

 

Suurten eläinten häviäminen Euroopassa johtuu täysin ihmisistä, ei ilmastosta

 

Kuva: Daniel Eskridge/Shutterstock.  

Joel Kontinen

Suurten eläinten häviäminen Euroopassa johtuu täysin ihmisistä, ei ilmastosta.  

Väestömallit viittaavat siihen, että Euroopassa olisi nyt enemmän megafaunaa kuin 130 000 vuotta sitten, ellei nykyihmisiä olisi.  

Villamammutteja olisi edelleen runsaasti Euroopassa ilman ihmisiä, tutkimus totesi.  Jos Euroopassa ei olisi ihmisiä, suuria eläimiä, kuten mammutteja ja luolakarhuja viihtyisi siellä nykyään vielä enemmän kuin 120 000 vuotta sitten.

Tämä on fossiili- ja ilmastotietoihin perustuvan mallinnustutkimuksen johtopäätös. Se osoittaa myös, että megafaunan häviämisellä on ollut valtava vaikutus Euroopan ekosysteemeihin. Monet todella suurista eläimistä ympäri maailmaa, Etelä-Amerikan jättiläislaiskiaisesta Haastin kotkaan kuolivat sukupuuttoon, kun niitä metsästettiin.

 Lähde: 

Le Page,  Michael, 2023.Loss of large animals in Europe is entirely due to people, not climate.  New Scientist 5.7.

Evoluution muna vai kana -ongelma merenpohjassa: pikkuäyriäiset vai merenpohjat kukat?

Kuva: Ria Tan, Creative Commons (CC BY-SA 2.0).




Joel Kontinen

Meren elämä on hämmästyttävämpää kuin mitä vielä äskettäin oletimme.

Tutkijat olivat olettaneet, että aallot tai virtaukset pölyttävät merenpohjan kasvit – joissa voi olla valokuvauksellisen kauniita kukkia – mutta äskettäin meksikolaiset tutkijat huomasivat, että pikkuruiset äyriäiset ovat omaksuneet mehiläisen roolin ja käyvät pölyttämässä kasvit.

Symbioosi toimii siis myös meren pohjassa.

Tämä viittaa vahvasti siihen, että sekin ekosysteemi on suunniteltu kokonaisuutena. Äyriäiset saavat ravintonsa kukkien medestä. Ja ilman äyriäisiä merenpohjan elämä saattaisi kuolla.

Evoluutiolle tämä merkitsee uutta muna vai kana -ongelmaa. Niistä ei kehitysopissa ole puutetta.

Lähde:

Benson, Emily. 2016. Bees of the sea: Tiny crustaceans pollinate underwater plants. New Scientist (2.12.).