Tuonenkielo: Maan alla viihtyvän kasvin oikkuja ei voida selittää darvinistisella tarinalla

Tuonenkielo (Aspidistra elatior). Kuva: Peter Woodard, public domain.



Joel Kontinen

Tuonenkielo (Aspidistra elatior) ei ole aivan tavanomainen kasvi. Se viihtyy miltei jatkuvasti liki maan alla.

Niiden pölyttäminen on pitkään ollut täysi arvoitus, koska ne pysyttelevät piilossa joko maan tai lehtikasojen alla.

Japanilaiset kasvitieteilijät Kenji Suetsugu ja Masahiro Sueyoshi seurasivat kahden vuoden ajan ja huomasivat, että etenkin harsosääsket kävivät niitä pölyttämässä.

Raportoidessaan löytöä New Scientist kumarsi Darwinille ja kertoi, että tuonenkielo keksi kehittyä sienen näköiseksi voidakseen hämätä pölyttäjiä.

Tällainen darvinistinen tarinointi on yleistä, mutta tiedettä se ei ole vaan silkkaa satuilua.

Tuonenkielo ei edes ole ainoa kukka, joka viihtyy maan alla.

Jotkin kasvit viihtyvät äärimmäisen kuumassa, toiset taas hirveän kylmässä.

Kasvien monimuotoisuus on osoitus luomisesta.

Lisäksi kasveissa on huipputeknologiaa, ja niillä on oma sähköpostinsa.

Tällaisia piirteitä ei voida uskottavasti selittää darvinistisilla tarinoilla.

Tutkimattomia ovat evolutionistien ajatukset. Monet heistä kiistävät ihmisen vapaan tahdon, mutta samalla he uskovat, että kasvi pystyy halutessaan kehittämään sen eloonjääntiä edistävän piirteet.

Lähde:

Buehler, Jake. 2017. Weird ‘underground’ flower has evolved to look like a mushroom. New Scientist (29.11.)

Jerry Coyne: ”Olemme apinoita”, Jonathan Marks: ”Emme ole.” – Evolutionistit tukkanuottasilla

Jerry Coyne näkee tässä lähisukulaisen.





Joel Kontinen

Vuonna 1968 saksalais-hollantilainen pilapiirtäjä Fritz Behrendt esitti näkemyksensä kommunistien sovusta Tšekkoslovakian miehityksen aikoina: Yksinäinen mies katselee suurta julistetta, jossa aatteen miehistä esimerkiksi Marx, Lenin, Stalin ja Breznev katsovat tuimasti eteensä. Kommunistit yhtykää! lukee miesten päitten alla kissankorkuisin kirjaimin.

Julisteen takana, piilossa katseilta, toverit käyvät toistensa kimppuun niin antaumuksellisesti, että ilmaa on tulvillaan paperisilppua.

Jotain tällaista tapahtuu tavan takaa myös evoluutiomaailmassa. Anglosaksisissa maissa tämä keskustelu voi olla vivahteikkaampaa kuin suomessa, koska niissä tehdään ero sanojen ape ('iso hännätön apina') ja monkey ('apina') välillä.

Äskettäin professori Jerry Coyne läksytti kollegaansa antropologi Jonathan Marksia siitä, että tämä ei pidä ihmistä apinana (ape).

Coynen mukaan sekä ihminen että isot apinat kuuluvat samaan heimoon, joka on Hominidae. Vaikka Marks uskoo kehittyneensä apinankaltaisesta esi-isästä, hän ei suostu luonnehtimaan ihmisiä apinoiksi, koska nykyisin (isot) apinat ovat niitä, joita käymme tuijottamassa eläintarhassa.

Marksin mukaan hän ei ole apina, vaikka hänen esi-isänsä olivatkin ja vaikka geneettisesti muistutamme simpansseja – tosin huomattavasti vähemmän kuin mitä hän otaksuu.

Orjan jälkeläinen ei Marksin mielestä ole orja. Antropologian professori ei myöskään ole kala, vaikka hän uskoo, että niitäkin on hänen sukupuussaan.

Coyne ei sen sijaan välitä poliittisesta korrektiudesta vaan kutsuu niin itseään kuin Marksia apinaksi.

Mutta koska Coyne ei usko vapaaseen tahtoon, miten ihmeessä hän voi yrittää vaikuttaa siihen, mitä muut tekevät tai sanovat?

Kristinuskon käsitys ihmisestä eroaa näiden herrojen näkemyksestä varsin paljon. Jumala on luonut meidät omaksi kuvakseen, joten meidän ei tarvitse spekuloida, mitä eläimiä sukupuustamme löytyy.


Lähde:

Coyne, Jerry. 2015. Wrongheaded anthropologist claims that humans aren’t apes. Why Evolution Is True (2.11.).

Ateisti Jerry Coyne sai ilmestyksen mutta ei silti usko vapaaseen tahtoon

Jerry Coynelle myönnettiin vuonna 2014 Vuoden sensuroija -titteli. Kuva: Discovery Institute.





Joel Kontinen


Monet tunnetut liikkeet ovat saaneet alkunsa oletetuista (tai todellisista) ilmestyksistä. Muhammed näki hahmon, jonka hän tulkitsi enkeli Gabrieliksi. Näin syntyi islam. Joseph Smith uskoi nähneensä Moroni-nimisen enkelin. Kohta syntyi mormonismi.

Jerry Coyne kertoi äskettäin National Geographic -lehden haastattelussa omaksuneensa ateismin kuunnellessaan 17-vuotiaana reformijuutalaisena Beatlesien Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -albumia.

Näin tieteellistä hänen ateisminsa on. Beatlesit etsivät henkiseen tyhjyyteen apua Intian guruilta, joiden viisaus voi tietenkin olla pohjimmiltaan antikristillistä, mutta siitä on melkoinen hyppy Jumalan kieltämiseen.

Beatle John Lennon sitä paitsi piti evoluutiota irrationaalisena roskana.

Coyne uskoo, että kaikki on pelkistettävissä molekyylien liikkeiksi ja että vapaata tahtoa ei ole olemassa.

Hän kauhistelee sitä, että USA:ssa 42–43 prosenttia väestöstä on kreationisteja ja lisäksi 30 prosenttia uskoo teistiseen (Jumalan ohjaamaan) evoluutioon.

Isossa-Britanniassa evoluution vähäinen kannatus on tuottanut pahaa mieltä etenkin Richard Dawkinsille. Meillä Suomessa se on tuonut harmaita hiuksia ateisteille ja teistisen evoluution kannattajille.

Coynen mukaan usko ja tiede ovat toistensa vihollisia. Hän pitää uskontoa kaikkein vahingollisimpana taikauskona.

Coyne ei usko vapaaseen tahtoon eikä pidä siitä, että jotkut erehtyvät käyttämään sitä.

Viime vuodet eivät ole olleet suosiollisia jumalankieltäjille, joiden äänekkyys tuntuu olevan käänteisesti verrannollinen heidän argumenttiensa uskottavuuteen.

Tiedejulkaisut ovat vihjailleet, että ateismi on ajautunut kriisiin. New Scientistin mukaan ateismi on irrationaalista ja kumpuaa pelosta.

Ateismi voidaan nähdä uskomusjärjestelmänä, jonka parasta ennen päiväys on jo mennyt ajat sitten.

Biokemian ja informaatiotieteen löydöt ovat horjuttaneet ateismin perustuksia, joten yhä useampi on oivaltanut, että "tieteellistä" ateismia ei enää ole olemassa kuin korkeintaan iskulauseissa.

Propagandaa se ei vielä ole sammuttanut.

Professori Coyne ei kertonut National Geographylle, oliko hänen 17-vuotiaana pakko saada ateistinen valaistus.

Ilmeisesti oli, koska vapaata tahtoa ei hänen maailmassaan tunneta.

Lähde:

Worrall, Simon. 2015. In Age of Science, Is Religion 'Harmful Superstition'? National Geographic (31.5.).

Miksi Jumala ei pysäyttänyt tsunamia? ateisti kysyy, tavallaan

Maaliskuussa 2011 tsunami iski Japaniin. Kuva: U.S. Navy, Wikipedia.



Joel Kontinen

”Ateisteilla ei ole luonnon ulkopuolista voimaa, joka voisi vaikuttaa luonnonlakeihin ja vaikka pysäyttää tsunamin”, sanotaan Aamulehden tuoreessa haastattelussa, jossa tentattavana on vapaa-ajattelijana itseään pitävä Petri Karisma.

Väite on kiinnostava: mistä ateisti tietää, että Jumala ei kykene pysäyttämään tsunamia? Karisma ei ehkä ole pohtinut heittoaan kovin perusteellisesti, koska yleensä tsunami aiheuttaa suurta tuhoa vain alueilla, joilla ihminen on muokannut rannikkoa perusteellisesti ja esimerkiksi hakannut maata suojaavat mangrovemetsät. Vuonna 2004 Intian valtameren saaret, joiden mangrovemetsät olivat tallella, eivät kärsineet juuri lainkaan vahinkoja.

Toiseksi luonnonlait vain kuvaavat, mitkä lainalaisuudet vaikuttavat luonnossa nykyisin. Ne eivät kerro, miten maailmankaikkeus sai alkunsa. Aakkoset esimerkiksi kuvaavat, millaisia symboleita voin käyttää kirjoittaessani tätä blogikirjoitusta, mutta ne eivät synnytä itse kirjoitusta. Sama pätee myös kaiken alkuperään.

”Ateistin pitää luoda oma tarkoituksensa elämälleen”, Karisma sanoo.

Jotkut ateistit voivat sanoa luovansa elämänsä tarkoituksen itse, mutta toiset – etenkin Jerry Coyne – eivät usko, että vapaata tahtoa on edes olemassa. Vapaa-ajattelija ei toisin sanoen Coynen mukaan kykene ajattelemaan vapaasti. Kaikki on siis pelkistettävä atomien liikkeeksi, jossa mitään pohjimmaista tarkoitusta ei edes ole.


Lähde:

Ellilä, Tiina. 2014. ”Ateisti luo elämänsä tarkoituksen itse”. Aamulehti 23. 2., B27.

Evolutionisti Jerry Coyne ei usko vapaaseen tahtoon mutta ei pidä siitä, että muut käyttävät sitä

Jerry Coyne pitää kissoista mutta ei usko vapaaseen tahtoon. Kuva: Emma Rodewald, Wikipedia (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.





Joel Kontinen

Evoluution markkinamiehenä tunnetulla professori Jerry Coynella on ongelma. Hän ei usko vapaaseen tahtoon mutta ei välttämättä pidä siitä, että muut käyttävät tahdonvapauttaan.

Esimerkiksi kolhaisemalla professori Coynen autoa parkkipaikalla. Coyne hälytti poliisit, vaikka hänen ideologiansa mukaan toinen kuljettaja ei millään voinut väistää hänen autoaan.

Eihän tällä ole vapaata tahtoa. Se, mikä tapahtui, tapahtui, koska sen pitikin tapahtua.

Jerry Coyne on oikeaoppinen materialisti. Hänen ateistisen maailmankuvansa mukaan tietoisuus on lähinnä illuusio.

Vapaan tahdon puute on keino olla ottamatta vastuuta teoistaan.

Lähde:


Douthat, Ross. 2013. The Confidence of Jerry Coyne. New York Times. (6.1.)

Evolutionisti Jerry Coynen sankarit – John Scopes ja Nelson Mandela

Nelson Mandela (ylimpänä). Kuva: South Africa The Good News / www.sagoodnews.co.za. Alimpana vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnistä tunnettu John Scopes. Kuva: Watson Davis, Smithsonian Institution.


Joel Kontinen

Voiko ihminen ihailla kahta vastakkaista asiaa? Ilmeisesti voi, jos hän on ateisti. Darvinistisen evoluution tunnetuimpiin puolustajiin lukeutuva Jerry Coyne ihastelee John Scopesia, liikunnanopettajaa, joka tuli tunnetuksi vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnistä, ja kuvautti itsensä tämän haudalla.

Hiljattain Coyne sanoi myös ihailevansa Nelson Mandelaa.

Scopes käytti opetuksessaan oppikirjana Hunterin Civic Biologyä, joka oli avoimen rasistinen ja markkinoi valkoisen ”rodun” ylemmyyttä. Sen mukaan ihmisrotuja on viisi: etiopialaiset eli neekerit, malaijit eli ruskeaihoiset, Amerikan intiaanit, mongolit ja kaukasialaiset eli Amerikan ja Euroopan vaaleaihoiset, jotka ovat kehittynein rotu.

Lisäksi Hunterin kirja mainosti rodunjalostuksen ylevyyttä.

Nelson Mandelan ajattelu erosi muutamalla valovuodella Scopesin ajan evolutionistien näkemyksistä.


Lähde:

Why Evolution Is True.

Richard Dawkins ei ole ateisti?

Aamulehden evoluutiokeskustelu tuotti yllättäviä kommentteja esimerkiksi siitä, kuka on ateisti. Richard Dawkins ei taida mahtua ehdotettuun määritelmään. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aamulehden evoluutiokeskustelu tuotti yllättäviä kannanottoja. Ajatustenvaihto on tosin jo ajat sitten rappeutunut juupas-eipäs kinasteluksi.

Eräs tuntemattomaksi jäänyt kirjoittaja katsoi tehtäväkseen määritellä ateismin uudelleen tavalla, joka sulkee esimerkiksi Richard Dawkinsin ja Jerry Coynen määritelmän ulkopuolelle:

”On toki olemassa ihmisiä, jotka käyvät jumalan kimppuun suurella kiihkolla, mutta näitä tuskin voi kutsua ateisteiksi, vaikka he itsensä sellaiseksi haluaisivatkin määritellä. Kyseessä on enemmänkin yksilö, joka on suuttunut jumalalleen, syystä tai toisesta.”

Kirjoittajan ajatukset viittaavat siihen, että hän itse on evoluutioon uskova kunnon ateisti. Mutta hän ei pidä siitä, että teistit määrittelevät ateismin:

”En oikein ymmärrä kirjoittajan tarvetta määritellä ateismia ja evoluutiota joksikin, mitä ne eivät ole. Ateismi on termi, joka tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Se ei ole aatesuuntaus, johon sisältyy oletuksia maailmankatsomuksellisista näkemyksistä.”

On ehkä hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi Suomen kielen perussanakirja (3. painos, Helsinki: Painatuskeskus, 1995) määrittelee ateismin näin: ”Jumalan t. jumalien olemassaolon kieltävä käsitys, jumalankieltäminen”.

Todellisuudessa ateisti joutuu kiistämään Jumalan olemassaolon. Jos tämä ei ole maailmankatsomuksellinen näkemys, niin mikä sitten olisi?

Lähde:

Evoluutio tarkoittaa kehittymistä. Aamulehti 15.11. 2011.