Himalajan susi-koiran hybridit nousevat uhkaksi susille ja ihmisille

 

Kuva: Morup Namgail.

Joel Kontinen

Ladakhissa Himalajan sudet lisääntyvät yhä useammin luonnonvaraisten koirien kanssa, mikä synnyttää uuden eläimen, joka tunnetaan nimellä khipshang, joka voi vahingoittaa ihmisiä ja voittaa muut lihansyöjät.

Khipshang-nimellä tunnettu hybridi on suurempi kuin susi, mutta pienempi kuin koira.

Jotkin hybridit ovat outoja, niin kuin suden ja koiran risteytys. Siinä ei ole kyse evoluutiosta, koska koirat ja sudet ovat yksi Genesiksen muodostama laji.

"Ei ole epäilystäkään. Harmahtava turkki, vaivaton ravi pehmeällä lumella, tapa, jolla se pysähtyy, varisee, sitten iskee, poimii murmelin ja päätti sen yhdellä puremalla: se on susi.

Sitä minä katselen lähes 5000 metrin korkeudessa täällä Intian hallinnoimalla alueella Ladakhissa, Himalajalla. Elämä korkeuksissa on karua, mutta nämä sudet kuuluvat elantonsa ansaitsevien nisäkkäiden joukkoon lumileopardien, Himalajan ruskeakarhujen ja tiibetiläiskettujen ohella."

 Lähde:

Adam Popescu 2026 Himalayan wolf-dog hybrids emerge as a threat to wolves and people | New Scientist 16.5.

Vampyyrisiili on yksi 234 uuden Aasian lajin joukossa

 

Vampyyrin kaltainen Hylomys macarong siili Kuva: Aleksei V. Abramov

 Joel Kontinen

Evoluution mukaan lajin vähenevät, mutta Aasian eläimistölle on käynyt päinvastoin, siellä löytyy yhä tuntemattomia lajeja.

Aasian Suur-Mekongin alueella on runsaasti harvinaisia ​​ja tutkimattomia lajeja – viime vuonna kuvattiin 173 uutta kasvilajia, 26 matelijaa, 17 sammakkoeläintä, 15 kalaa ja kolme nisäkästä. 

Lähde:

Luke Taylor 2024 ‘Vampire’ hedgehog among 234 new species identified in Asia | New Scientist 16.12.

Seitsemän äskettäin nimettyä sammakkolajia viheltelevät kuulostaen Star Trekiltä

 

Kuva: Miguel Vences (CC-BY-SA 4.0)

Joel Kontinen

 Madagaskarin sammakoiden parituskutsut kuulostavat Star Trek -äänitehosteilta – nyt niiden lajinimet kunnioittavat sarjan kapteeneja.

Syvällä Madagaskarin metsissä tutkijat ovat löytäneet seitsemän uutta sammakkolajia ja nimenneet ne Star Trekin hahmojen mukaan. "Sammakon kutsut muistuttavat meitä vahvasti franchising-sarjan ikonisista futuristisista äänitehosteista", sanoo Mark D. Scherz Tanskan luonnontieteellisestä museosta.

Boophis marojezensis on pieni, ruskehtava sammakko, joka löytyy Madagaskarin kosteista metsistä. Se kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, mutta ajan myötä tutkijat alkoivat ihmetellä, oliko tämä sammakkoeläin, jolla on koiranpennun silmät, todella useampi kuin yksi laji. Selvittääkseen Scherz ja hänen kollegansa keräsivät mahdollisimman paljon tietoja B. marojezensis -bakteerin eri yksilöiltä kolmen vuosikymmenen aikana. He tallensivat ja analysoivat sammakon kutsut, vertasivat niiden fyysisiä ominaisuuksia ja sekvensoivat niiden DNA:ta. Heidän tuloksensa osoittivat, että se, mitä aiemmin luuli olevan vain yksi sammakkolaji, on itse asiassa kahdeksan erilaista. Fyysisesti ne näyttävät lähes identtisiltä, ​​Scherz sanoo. "Tärkeimmät erot ovat äänissä, joita ne tuottavat. Heidän korviahalkovat, korkeat, viheltävät kutsut eroavat toisistaan ​​sekä äänenkorkeudeltaan että kestoltaan." DNA-sekvensointi osoitti myös geneettisiä eroja, mikä vahvisti, että ne ovat eri lajeja.

Evoluution mukaan lajit vähenevät, mutta tämä sammakkotutkimus osoittaa, että lajeja on entistä enemmän.

Lähde:

Gennaro Tomma 2024 Seven newly named frog species make whistles that sound like Star Trek | New Scientist 15.10.

Kaksi toisilleen vierasta lintua pesii yhdessä

 

Kuva Giacomo Bruni. 

Joel  Kontinen 

Kahden eri lajin linnut kasvattavat poikasia yhdessä pesässä. Italiassa samassa pesässä nähtiin pari tavallista leppälintua ja kaksi mustaa leppälintua - eräänlaista yhteiskasvatusta, jota ei ole koskaan aiemmin dokumentoitu. Neljä lintuvanhempaa pesii samassa pesässä.  

Kaksi lintulajia on havaittu hautovan samassa pesässä ja kasvattamassa yhdessä jälkeläisiä. Tällaista yhteiskasvatusta eri lajien välillä ei ole koskaan aiemmin dokumentoitu, sanoo Rosario Balestrieri Stazione Zoologica Anton Dohrnista Napolista, Italiasta. "Se on hyvin outo ja harvinainen tilanne, jossa jälkeläisestä tulee kahden lajin välimuoto", hän sanoo. 

Monet evoluution kannattajat uskovat luomisesta asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Klassinen esimerkki on lajien muuttuminen/ muuttumattomuus. Ongelma syntyy etenkin siitä, että evolutionistit sekoittavat 1. Mooseksen kirjan sanan laji biologian käsitteeseen laji. Esimerkiksi englannin kielessä tällaista sekaannusta ei pääse aivan niin herkästi syntymään, koska Genesiksen laji on kind ja biologian laji on species.

Kreationistit käyttävät lajeista nimitystä baramin, joka tulee heprean sanoista bara (luotu) ja min (laji). Niinpä esimerkiksi koiraeläimet (susi, kojootti, dingo, koira) muodostavat oman lajinsa.

 Monet linnut ovat samaa Genesiksen lajia.

Nooan ei siis tarvinnut ottaa arkkiin kuin kaksi koiraeläintä suuren koiralauman asemesta.

Lähde: 

Tomma ,Gennaro. 2023. Birds from two different species raise chicks together in one nes, New Scientist 12. 7.o

Miekkavalas ottanut pallopäävalaan suojatikseen

 Image courtesy of orcaguardians.org. 

Joel Kontinen

Laji on evoluution avainkäsitteitä. Vuonna 1859 Charles Darwinin Lajien synty näki päivänvalon.

Kirjan nimi ei tosin vastannut sen sisältöä, koska Darwin ei suinkaan käsitellyt siinä lajien syntyä vaan eläinlajeissa ilmeneviä pikkuruisia muutoksia. Evoluution mukaan kaikilla elävillä olennoilla on yhteinen yksisoluinen kantaisä. Uusien lajien piti syntyä vähitellen miljoonien vuosien kuluessa.

Darvinistisen myytin mukaan kreationistit uskovat lajien muuttumattomuuteen, mutta todellisuutta se ei vastaa.

Lajiutuminen voi olla ällistyttävän nopeaa. Näemme sen hybrideissä, jotka evoluution mukaan kuuluvat eri lajeihin, mutta jotka edustavat samaa Genesiksen lajia.

Genesiksen käsitteenä laji (hepreaksi min) eroaa nykybiologian samannimisestä termistä. Tämä johtunee äidinkielemme köyhyydestä; esimerkiksi englannin kieli tekee eron käsitteiden kind ja species välillä.

Hybridit muistuttavat meitä siitä, että eläimet lisääntyvät Genesiksen lajiensa mukaan -periaatteen mukaisesti.

Esimerkiksi sudet, dingot, kojootit ja koirat kuuluvat samaan Genesiksen lajiin.

Kaikki kissaeläimet kuuluvat niin ikään samaan lajiin. Liikerit ovat leijonan ja tiikerin jälkeläisiä.

Nyt  eläintutkijat ovat nähhneet,  kun miekkavalasnaaras  on ottanut pallopäävalaan suojatikseen. 

Lähde: 

 Wetzel Corryn, 2023,  Orca seen foster parenting a pilot whale calf for first time New Scientist 8. 3.  

Dominikaanipappi käyttää muulia todisteena teistisestä evoluutiosta

Kuva: Luis Fernández García, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Dominikaanipappi Nicanor Austriaco, joka on Providence Collegen biologian ja teologian professori, on käynyt netissä keskustelua pappiskollegansa Michael Chaberekin kanssa teistisestä evoluutiosta.

Professori Austriaco yrittää todistella, että keskiajan ehkä tunnetuin teologi Tuomas Akvinolainen (1225–1274) kannatti teististä evoluutiota – aikana, jolloin evoluutio tunnettiin vain muinaisten kreikkalaisten filosofien kirjoituksista.

Ensimmäiseksi todisteeksi Austriaco nostaa muulin eli urosaasin ja naarashevosen hybridin. Tuomas Akvinolainen myönsi, että Jumala ei ole voinut luoda sitä suoraan.

Voimme olla Austriacon kanssa samaa mieltä muulista, mutta kun hän väittää, että muuli on osoitus siitä, että Jumala ei luonut kaikkea alussa, tiemme eroavat.

Hybridit eivät suinkaan ole todiste teistisestä evoluutiosta, vaan ne osoittavat, että evoluution lajikäsitys on pahasti pielessä.

Liikeri on leijonan ja tiikerin jälkeläinen, mutta se ei ole todiste evoluutiosta. Se osoittaa, että leijona ja tiikeri kuuluvat samaan Genesiksen lajiin.

Lähde:

Austriaco, Nicanor. 2018. In Defense of Thomistic Evolution: A Response to Chaberek. Public Discourse (7.3.).

Amazonin harvinainen hybridilintu ihastuttaa lintutieteilijöitä

Lepidothrix vilasboasi. Kuva: Dysmorodrepanis, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Lepidothrix vilasboasi on lakkitanssijoihin kuuluva Amazonin alueella elävä varpuslintu. Se löydettiin alun perin vuonna 1957 Brasiliasta, ja seuraavaa havaintoa saatiin odottaa vuoteen 2002 saakka.

Lintutieteilijät ovat selvittäneet, että L. vilasboasi on kahden eri lakkitanssijalajin hybridi.

Luonnossa tavattavat hybridit ovat aika harvinaisia.

Ne kertovat siitä, että biologian käsite laji on suppeampi kuin Genesiksessä käytetty sana laji (hepr. baramin, ’luotu laji’).

Voit lukea hybrideistä lisää täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Kuten Genesis meille kertoo, eläimet lisääntyvät lajiensa (baramin) mukaan.

Lähde:

Mathewson, Samantha. 2018. Rare Hybrid Bird Discovered in the Amazon in a First. Live Science (9.1.).

Rauskut: suvut ja lajit menivät uusiksi

Nimi muuttui, eläin ei. Kuva: Jon Hanson. CC BY-SA 2.0.






Joel Kontinen

Tieteellinen totuus voi välillä olla jokseenkin suhteellista.

Dinosauruksen luusta löytynyt radiohiili (C-14) esimerkiksi haastaa uskon vuosimiljooniin ja lisäksi huomattiin, että evolutionistien hellimä roska-DNA oli kaikkea muuta kuin roskaa.

Äskettäin rauskujen suvut (lat. yks. genus, mon. genera) ja lajit menivät uusiksi, kun australialaiset tutkijat huomasivat, että Manta-suvun rauskut muistuttavat niin läheisesti Mobula-suvun serkkujaan, että he päättivät luokitella kaikki nämä vedessä kiittävät kalat samaan sukuun.

Niinpä Manta alfredi on nyt Mobula alfredi ja Manta birostris puolestaan Mobula birostris. Manta-sukua ei siis ole enää olemassa.

Tällainen ei ole uutta. Eläintieteilijät ovat jo pitkään tienneet, että jotain tieteelle tuttuja lajeja ei ole ollut olemassa.

Nyt tiedetään kutakuinkin varmasti, että Nanotyrannus oli nuori T. rex ja että torosaurus oli aikuinen Triceratops.

Tästä voi oppia vaikkapa sen, että tieteen totuuksiin ei kannata suhtautua turhan dogmaattisesti. Voi käydä niin, että huomenna tiedämme paremmin.

Lähde:

Nature. 2017. Research Highlights. Family affair deprives iconic fish of its genus. (3.7.).

Live Science tunnustaa: biologit eivät ole tutkineet lajien syntyä perusteellisesti (ennen kuin nyt ja nytkään ei uusia lajeja syntynyt)

Kuningastukaani näyttelee osaa uudessa lajiutumistutkimuksessa. Kuva: Leon Petrosyan, Creative Commons (CC BY-SA 4.0).





Joel Kontinen

Charles Darwin kirjoitti kirjan nimeltä Lajien synty jo 158 vuotta sitten, mutta evoluutioon vannovat darvinistit eivät vieläkään tiedä, miten lajit syntyvät.

Näin ainakin tiedeportaali Live Science meitä valistaa. Se tuli myöntäneeksi tämän raportoidessaan evoluutiobiologi Michael Harveyn (University of Michigan) ja kollegoiden lintututkimusta, joka julkaistiin äskettäin Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä.

Live Science kertoo, että lajin yksilöiden väliset geneettiset erot vaikuttavat oleellisesti uusien lajien syntyyn.

Mutta tämä on kuulemma ollut vain olettamus, jota ei ole koskaan kunnolla testattu – siis ennen kuin nyt.

Harvey ja kollegat tutkivat 173 uuden maailman lintulajia, esimerkiksi eri rastaita, papukaijoja, kolibreja, tikkoja ja tukaaneja.

Harvey toteaa, että tutkimus vahvistaa oletuksen, jonka mukaan tietyn lajin populaatioiden geneettiset erot voivat ennustaa, miten todennäköisesti ne voivat vaikuttaa elämän monimuotoisuuteen (siis oletetun evoluution kuluessa).

Yksikään tutkituista lintulajeista ei muuttunut toiseksi lajiksi.

Monet evolutionistit kuvittelevat, että kreationistit uskovat lajien muuttumattomuuteen.

Tämä on darvinistinen myytti, joka perustunee ainakin osaksi siihen, että he eivät ole ymmärtäneet (tai halunneet ymmärtää), miten Genesiksen laji eroaa nykybiologian lajikäsitteestä.

Lähde:

University of Michigan. 2017. Genetic analysis of New World birds confirms untested evolutionary assumption. Science Daily. (30.5.).

Brittitutkimus: Nooan arkki olisi pysynyt pinnalla 70 000 eläintä kyydissä

Leicesterin yliopiston fysiikan opiskelijat testasivat Nooan arkin kelluvuutta.



Joel Kontinen

Leicesterin yliopiston neljännen vuoden fysiikan opiskelijat Oliver Youle, Katie Raymer, Benjamin Jordan ja Thomas Morris testasivat vertaisarvioidussa tutkimuksessaan Nooan arkin kykyä pysyä veden pinnalla suuressa eläinlastissa.

Opiskelijat käyttivät työssään Genesiksessä ilmoitettuja arkin mittoja (300 x 50 x 30 kyynärää), ja valitsivat kyynärän pituudeksi 48,2 cm. Arkin pituudeksi tulisi 144,6 metriä.

Mooses oli varttunut Egyptissä faraon hovissa, joten hän luultavasti käytti pidempää egyptiläistä kuninkaallista kyynärää (52,3cm). Arkin todennäköisin pituus olisi siis 156,9 metriä.

Opiskelijat sovelsivat työssään Arkhimedeen lakia, jonka mukaan kappaleeseen kohdistuva ylöspäin vaikuttava voima eli noste vastaa kappaleen syrjäyttämän nestemäärän painoa. He laskivat, että arkkiin tulevat eläimet painaisivat keskimäärin yhtä paljon kuin lammas (eli 23,47 kg).

Arkkiin olisi mahtunut niitä 2,15 miljoonaa.

He päättelivät Journal of Physics Special Topics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että arkkiin olisi sopinut 35 000 eläinlajia (2 edustajaa kustakin) ja arkki olisi pysynyt pinnalla.

He eivät näytä huomanneen, miten Genesiksen laji eroaa nykybiologian käsitteestä laji, joten vähempikin eläinmäärä (ehkä noin 10 000–16 000) olisi riittänyt säilyttämään kaikki Genesiksen lajit hengissä.

Korealaiset laivastoinsinöörit ovat aiemmin osoittaneet, että Genesiksen mitoilla rakennettu puinen alus on erittäin merikelpoinen. Se olisi kestänyt 30 metrin korkuisia aaltoja.

Lähde:

University of Leicester. 2014. Hurrah! The animals could have floated two by two according to physicists. (3.4.)

Biologisen muuntelun rajat

Joel Kontinen

TV7:n ohjelmasarjan Raamatun arvovallan ja tieteen puolesta kuudennessa jaksossa dosentti Lennart Saari tarkastelee eliömaantiedettä.

Charles Darwinin päivinä uskottiin yleisesti, että Jumala loi kunkin eläinlajin juuri siinä paikassa, jossa se eli. Raamattu ei tue tällaista näkemystä.

Lisäksi uskottiin, että lajit ovat muuttumattomia. Tämä näkemys perustui Carl von Linnén (1707–1778) ajatteluun, vaikka hän itse ei myöhemmin pitänyt kiinni lajien absoluuttisesta muuttumattomuudesta.

Darwin huomasi, että eri saarilla elävät eläimet erosivat hieman toisistaan. Tämä antoi hänelle kimmokkeen päätellä, että pienet muutokset kumuloituvat eli kasaantuvat, ja näin uusia lajeja muodostuu.


Muuntelulla on kuitenkin rajansa. Eliömaailma ei tue darvinistista evoluutiota.

Aamulehti: ”Citykanien evoluutio kulkee ajassa taaksepäin”

Paljasjalkainen helsinkiläinen citykani. Kuva Wikipediasta (GNU Free Documentation License).



Joel Kontinen

”Luontoon viedyistä ja karanneista lemmikkikaneista alkunsa saaneet citykanit ovat parissa vuosikymmenessä kehittyneet kestämään kylmiä talvia paremmin. Luonnonvalinta on vienyt erikoisen näköisiksi jalostetut eläimet takaisin alkujuurilleen.” Näin Aamulehti luonnehtii helsinkiläisiä villikaneja ympäristötarkastaja Raimo Pakarisen sanoin.

Vaikka darvinistinen evoluutio ja luonnonvalinta sekoitetaan tavan takaa toisiinsa, kesyjen kanien pienehköillä muutoksilla ei ole mitään tekemistä evoluution kanssa. Luonnonolot ja kanien perimä ovat vain tehneet tyhjäksi sen, mitä ihminen on jalostuksellaan saanut aikaiseksi.

Kani pysyy silti kanina.

Kesykanin sukupuu on täynnä villejä kaneja, niin kuin kaikilla nykyisin elävillä koirilla on sukupuussaan susia.

Genesiksestä tuttu lajiensa mukaan -periaate on edelleenkin varteenotettava selitys sille, miten eläimet muuttuvat ja miten ne eivät muutu.


Lähde:


Nissinen, Hanna. 2011. Citykanien evoluutio kulkee ajassa taaksepäin. Aamulehti 27.5., B8.

Jääkarhun ja harmaakarhun jälkeläinen vahvistaa sen, mitä Genesis kertoo lajeista

Tämä jääkarhu on vielä enimmäkseen valkoinen. Kuva: Ansgar Walk, Wikipedia.





Joel Kontinen

Vuonna 2006 metsästäjät ampuivat napapiiriltä valkoisen karhun, jossa oli ruskeita laikkuja. DNA- testit osoittivat, että se oli harmaakarhun (Ursus arctos horribilis) ja jääkarhun (Ursus maritimus) risteymä. Neljä vuotta myöhemmin eräs toinen metsästäjä tappoi Kanadassa eläimen, joka niin ikään oli jääkarhun ja harmaakarhun jälkeläinen.

Eläintensuojelijat pelkäävät, että jääkarhut saattavat lajina hävitä tyystin, jos entistä useammat niistä pariutuvat harmaakarhujen kanssa.

Vaikka evolutionistit olisivatkin huolissaan, meidän ei pitäisi hämmästyä sitä, että jotkin lajit voivat saada jälkeläisiä toisten lajien yksilöiden kanssa. Hybridien olemassaolo kertoo siitä, että Genesiksen laji on käsitteenä huomattavasti kattavampi kuin nykybiologian termi laji.

Harmaakarhu ja jääkarhu kuulunevat samaan Genesiksen lajiin. Myös leijona ja tiikeri ovat samaa Raamatun lajia.

Evoluution kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.


Lähde:

Kelly, Brendan, Andrew Whiteley ja David Tallmon. 2010. The Artic Melting Pot. Nature 468 (7336): 891.

Taiwanilainen yllätys: Leijona + tiikeri = liikeri

Taiwanilaisista liikereistä voi kasvaa varsin isoja kissoja, niin kuin tästä saksalaisessa eläintarhassa elävästä leijonan ja tiikerin jälkeläisestä.





Joel Kontinen

Kun pentujen isä on leijona ja emä tiikeri, tuloksena on liikereitä. Näin kävi taiwanilaisessa pieneläintarhassa viime viikonloppuna.

Yksi pennuista kuoli, mutta kaksi pientä pörröistä kissaeläintä jäi muistuttamaan meitä siitä, että biologian käsite laji on varsin häilyvä. Liikereillä ei ole mitään tekemistä darvinistisen evoluution kanssa.

Genesis, Raamatun ensimmäinen kirja, kertoo, että eläimet lisääntyvät lajiensa mukaan. Toisin kuin esimerkiksi englannissa, jossa Genesiksen laji on kind ja biologian käsite laji on species, suomen kieli käyttää molemmista sanaa laji, mikä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä.

Niiden välttämiseksi voitaisiin käyttää käsitettä baramin.

Genesiksestä johdettu termi baramin tulee heprean kielen sanoista bara (luotu) ja min (laji). Koiraeläimet (esimerkiksi susi, kojootti, dingo, koira) muodostavat oman lajinsa. Kissaeläimet ovat niin ikään yksi Genesiksen laji.

Liikerit siis osoittavat, että Mooses tiesi, mitä hän kirjoitti, kun hän sanoi, että eläimet lisääntyvät lajiensa mukaan.


Lähde:

Leijona ja tiikeri saivat kolme liikeriä Taiwanissa. Aamulehti 17.8. 2010, A12.

Uusi löytö: trooppiset kasvit eivät ole juurikaan muuttuneet 58 miljoonaan vuoteen

Titanoboan jäämistöä. Kuva Wikipediasta: Ray Carson, Florida Museum of Natural History.



Joel Kontinen

Kolumbialaisesta hiilikaivoksesta löytyneet trooppiset kasvit osoittavat, että vaikka ilmasto on muuttunut niiden oletetusta kasvuajasta meidän päiviimme, fossiilit ovat edelleenkin tunnistettavissa nykykasveiksi. Lajeja oli tuolloin vähemmin kuin nykyisin, mutta palkokasvit, palmut, avokadot ja banaanit eivät juurikaan ole muuttuneet 58 miljoonaan vuoteen.

Darvinistisen käsityksen mukaan ilmastonmuutoksen pitäisi näkyä evoluutiona eli lajien muuttumisena. Näin ei kuitenkaan ole käynyt Kolumbiassa.

Proceedings of the National Academy of Sciences julkaisi hiljattain verkossa tutkimuksen, jossa kerrottiin tästä yli 2000 megafossiilin löydöstä. Pohjois-Kolumbian Cerrejón muodostelmasta on aiemmin löydetty valtava Titanoboaksi nimitetty fossiloitunut käärme, joka muistuttaa suuresti nykyisiä boakäärmeitä ja anakondia.

Muutkin kasvit ovat vastustaneet muutosta yllättävän kauan. Vuonna 1994 löytynyt dinosaurusten aikana kukoistanut Australianwollemia (Wollemia nobilis) on säilynyt muuttumattomana 200 miljoonaa vuotta. Professori Carrick Chambers, Sydneyn Royal Botanic Gardensin johtaja, sanoi tuolloin, että tämän elävän fossiilin löytyminen oli yhtä merkittävä kuin se, että näkisi pienen elävän dinosauruksen.

Uudet löydöt herättävät kysymyksiä niin kasvien evoluutiosta kuin miljoonista vuosistakin, mutta ne tukevat mainiosti Genesiksen luomismallia eli lajiensa mukaan – periaatetta, kunhan muistamme, että Raamatun käsite laji (hepr. baramin) on laajempi kuin nykybiologian termi laji.


Lähteet:


Thomas, Brian. 2009. New Fossil Cache Shows Plants Haven't Changed. http://www.icr.org/article/4998/


University of Florida. 2009. Plant fossils give first real picture of earliest Neotropical rainforests http://news.ufl.edu/2009/10/15/neotropical/

Whitehouse, David. 2003. Jurassic pot plants on sale soon. BBC News. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3139450.stm

Milloin laji ei olekaan laji?

Answers in Genesiksen luomismuseossa on nyt nähtävänä fossiilien lisäksi myös eläviä eläimiä.

Joel Kontinen

Monet evoluution kannattajat uskovat luomisesta asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Klassinen esimerkki on lajien muuttuminen/ muuttumattomuus. Ongelma syntyy etenkin siitä, että evolutionistit sekoittavat 1. Mooseksen kirjan sanan laji biologian käsitteeseen laji. Esimerkiksi englannin kielessä tällaista sekaannusta ei pääse aivan niin herkästi syntymään, koska Genesiksen laji on kind ja biologian laji on species.

Kreationistit käyttävät lajeista nimitystä baramin, joka tulee heprean sanoista bara (luotu) ja min (laji). Niinpä esimerkiksi koiraeläimet (susi, kojootti, dingo, koira) muodostavat oman lajinsa.

Nooan ei siis tarvinnut ottaa arkkiin kuin kaksi koiraeläintä suuren koiralauman asemesta.

Answers in Genesis avasi toukokuussa 2007 luomismuseon. Evolutionistit yrittivät estää museon perustamisen ja jopa häiritsivät sen avajaisia, mutta tästä huolimatta museoon on tähän mennessä tutustunut yli 400 000 kävijää. Hiljattain museon yhteyteen avatussa eläintarhassa on mm. seepran ja aasin vasa (zonkey= zebra + donkey) sekä seepran ja hevosen jälkeläinen (zorse= zebra+ horse). Katso kuvat tästä.

Jumalan luoma eläinkunta on ihmeellisempi kuin kuvittelimmekaan.

Lue lisää AiG:n museosta tästä.


Lähde:

http://blogs.answersingenesis.org/museum/2008/06/12/zonkey-zorse-and-camel-arrive/

Israelilainen sanomalehti kysyy: Kuinka monta eläintä mahtui Nooan arkkiin?

Nooan arkki oli 140 metriä pitkä alus


Joel Kontinen


Nooan arkki on taas päässyt lehtiotsikoihin. Pohtiessaan miten nykylajit voitaisiin säilyttää tiedemiehet tulivat verranneeksi tilannetta Nooan arkkiin.

Israelilainen sanomalehti Haaretz julkaisi hiljattain jutun, jossa haastateltiin biologisen monimuotoisuuden asiantuntijoita. Näiden näkemykset erosivat hyvinkin paljon toisistaan. James Edwards, joka on Internettiin parhaillaan kerättävän eläinlajien tietopankin Encyclopedia of Lifen toimitusjohtaja, sanoi, että Genesiksen kuvaus Nooasta, joka “sulloi” kaikki eläimet arkkiin, oli ”tietenkin fyysisesti mahdoton”.

Haaretzin juttu oli yllättävän tasapuolinen. Lehti antoi myös kreationistien kertoa, mitä he uskoivat. “Ne, jotka uskovat Raamattuun, sanovat, että Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa mainittu arkki oli valtava alus muinaisen maailman mittapuulla mitattuna, noin 140 metrin (460 jalan) pituinen – kaukana siitä pikkupurtilosta, jollaisena se kuvataan monissa lastenkirjoissa, joissa kirahvien päät keikkuvat korkealla arkin yläpuolella.”

Artikkelissa tähdennettiin, että Nooan tarvitsi vain ottaa maaeläimet ja linnut arkkiin. Toimittaja haastatteli tohtori David Mentonia, Washingtonin yliopiston anatomian emeritus apulaisprofessoria. Menton sanoi, että suurin osa lajeista, jotka biologit vielä toivovat löytävänsä, ovat pikkuruisia organismeja. Nooan ei täytynyt ottaa kuin noin 16 000 eläintä arkkiin. Hänen ei tarvinnut välittää “organismeista, joiden tiedetään selviävän massiivisista tulvista, kuten esimerkiksi hyönteisistä ja madoista.”

Tohtori Menton selvitti, että Raamatun laji eroaa nykybiologian lajikäsitteestä. Hän käytti esimerkkiä koiralajista (koirat, sudet, kojootit, dingot). Nooan täytyi ottaa vain yksi pari koiraeläimiä arkkiin varmistaakseen, että ne eivät kuole sukupuuttoon. Menton totesi lisäksi, että säästääkseen tilaa Nooa saattoi ottaa nuoria yksilöitä arkkiin, koska jotkin dinosaurukset, kuten esimerkiksi T. rex ja sauropodit, kasvoivat jättiläisiksi. Jotkin sauropodit saattoivat kasvaa 30 metrin pituisiksi.

Jotkut juttua varten haastatelluista tiedemiehistä suhtautuivat arkkiin skeptisesti. Heidän oli joko vaikea uskoa, että kolmikerroksisessa, 30 000 tonnin aluksessa oli tilaa kaikille eläimille tai eri lajit olisivat viihtyneet arkissa. Tämä johtui ainakin osaksi siitä, että he eivät tiedä, millainen vedenpaisumusta edeltänyt maailma oli. Jesse Ausubel, New Yorkissa sijaitsevan Rockefellerin yliopiston Encylopedia of Lifen puheenjohtaja, sanoi: "Nooan olisi täytynyt olla hyvin taidokas lämmitys- ja ilmastointi-insinööri … jotta jääkarhut ja iguaanit olisivat viihtyneet samassa aluksessa … En ole varma [aluksen] tilavuudesta mutta … kaikki eivät olisi halunneet samanlaisia oloja hyttiinsä."

Tämä ongelma voidaan ratkaista helposti. Nooan otti vain yhden karhueläinparin arkkiin. Jääkarhuja ei ollut olemassakaan ennen vedenpaisumusta, joka muutti maapallon ilmaston perinpohjaisesti ja aiheutti jääkauden . Tällä muutoksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä darvinistisen evoluution kanssa niin kuin kuka tahansa, joka on perillä koiraeläinten luontaisesti monimuotoisuudesta (sudesta chihuahuaan ja tanskandoggiin), helposti huomaa.

Maailmanlaatuisesta tulvasta on runsaasti geologisia todisteita , esimerkiksi Grand Canyonissa . Lisäksi tuhotulvalegendat , joita esiintyy kaikissa kulttuureissa, ovat saaneet jotkut tiedemiehet tutkimaan asiaa .

Lue lisää Nooan ajan vedenpaisumuksesta tästä.


Lähde: Just how many animals actually traveled on Noah's Ark? Haaretz 15.5. 2008. http://www.haaretz.com/hasen/spages/983715.html

Haaretzin artikkeli perustui Alister Doylen kirjoittamaan Reutersin artikkeliin How did Noah's Ark float? New species cram aboard. (15.5. 2008) http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSL08114450