Esineet viittaavat kulttuurivaihtoon neandertalilaisten ja ihmisten välillä

 

Kuva: S.Plailly/E.Daynes/ScienCe Photo Library.

Joel Kontinen

Nykyihmiset ja neandertalilaiset vaihtoivat keskenään  työkaluja ja muita objekteja yhtenään. Tämä käy ilmi japanilaisten julkaisemasta tutkimuksesta.

Tämä on vastoin sitä, mitä evolutionistit meille opettavat. He uskovat, että neandertalilaiset olivat melkein apinaihmisiä, mutta tiede on opettanut, että neandertalilaiset ja nykyihmiset ovat meikein samaa rotua.

Noin 59 000 vuotta sitten Homo sapiens muutti Turkin rannikkoluolaan, joka oli aiemmin neandertalilaisten koti. Luolasta löydetyt työkalut ja rihkamat pysyivät kuitenkin huomattavan yhtenäisinä, mikä viittaa siihen, että näillä muinaisilla homininilajeilla oli yhteinen aineellinen kulttuuri.

Turkin Välimeren rannikolla sijaitseva Üçağızlı II -luola on 56 neliömetrin kokoinen tila, suunnilleen kaupungin yksiön kokoinen.

Naoki Morimoto Kioton yliopistosta Japanista ja hänen kollegansa suorittivat ensimmäiset täydelliset arkeologiset kaivaukset kohteessa vuonna 2020. Hampaiden ja leukojen jäänteet paljastivat, että neandertalilaiset asuttivat luolaa 77 000–59 000 vuotta sitten ja lajimme, Homo sapiens, 59 000–47 000 vuotta sitten.

Vuodet ovat evolutionistien arvioita.

Lähde:

James Woodford 2026 Artefacts hint at cultural exchange between Neanderthals and humans | New Scientist 6.7.

Ihmisen aivot ovat saattaneet kasvaa ilman erityistä syytä

 

Neandertalin (vas.) ja Homo sapiensin kallot olivat suurempia kuin aikaisempien hominiinien kallot

Kuva: Pascal Goetgheluck/Science Photo Library

Joel Kontinen

Miksi ihmiset aivot ovat niin suuret? Evoluutio ei anna siihen vastauksia. Ne ovat isommat kuin evoluution meille tarjoamat vaihtoehdot.  Vuosimiljoonat eivät sitä selitä. Ihmisillä on juuri sen kokoiset aivot kuin ne ovat olleet alusta, Genesiksestä asti.

Epätavallisen suuret aivomme ovat yksi lajimme määrittelevistä piirteistä. Fossiilisten kallojen uuden analyysin mukaan ei ole todisteita siitä, että evoluutio olisi suosinut voimakkaasti suuria aivoja 2 miljoonaa vuotta ihmisen evoluution aikana.

”Aivojen koko todellakin kasvaa ajan myötä, ja kasvojen koko todellakin pienenee ajan myötä”, sanoo Katerina Harvati Tübingenin yliopistosta Saksasta. Tämä ei kuitenkaan näytä johtuneen luonnonvalinnasta.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Human brains may have got bigger for no particular reason | New Scientist 6.7.

Neandertalin "polvenjälki" löydetty salaperäisen stalagmiittiympyrän vierestä

 

Kuva: Etienne FABRE/SSAC

Joel Kontinen

Evolutionistien mukaan Neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon vuosimiljoonia sitten, mutta Genesiksen ja Paavalin kirjoitusten mukaan he olivat Aadamin ja Eevan jälkeläisiä.

Noin 175 000 vuotta sitten neandertalilaiset uskaltautuivat syvälle nykyisen Ranskan luolaan, rikkoivat stalagmiitteja ja käyttivät niitä salaperäisten pyöreiden rakenteiden rakentamiseen. Myöhemmin karhut muuttivat luolan pohjalle ja pyyhkivät pois lähes kaikki luolan pohjalle jättämänsä jalanjäljet ​​ja muut jäljet ​​– lukuun ottamatta saveen jäänyttä painaumaa, joka saattoi olla polvistuneen Neandertalilaisen polvenjälki.

 Lähde: 

Michael Le Page 2026 Neanderthal 'kneeprint' found next to mysterious stalagmite circle | New Scientist 8.5.

Neandertalin pikkulapset olivat valtavia verrattuna nykyihmiseen

 

Kuva; P.Plailly/E.Daynes/Science Photo Library

Joel Kontinen

Jotkut evolutionistit ovat sitä mieltä, että neandertalilaiset lapset olivat nykyihmisten lapsia paljon isommat, Mutta tämä ei kiistä sitä, että neandertailaiset olivat Aadamin ja Eevan jälkeläisiä niin kuin mekin, vaikka evolutionistit puhuvat siitä, että he olivat muinaisia ​​ihmisten kaltaisia ​​olentoja.

"Emme voi sanoa, kuinka kehittyneitä neandertalilaisten vauvat olivat", sanoo Ella Been Ono Academic Collegessa Israelissa. "Emme tiedä, alkoivatko he kävellä eri aikaan kuin nykyihmisvauvat." Mutta hän sanoo, että he olivat suuria ja "ei välttämättä pullea".

Been ja hänen kollegansa suorittivat yksityiskohtaisen anatomisen analyysin lähes täydellisestä neandertalilaisen vauvan luurangosta. Vauva eli nykyisen Israelin alueella joskus 51 000–56 000 vuotta sitten.

Amud 7 -niminen vauva löydettiin luolasta neljän kilometrin päässä Galileanjärven länsirannalta Israelissa vuonna 1992. Hänen sukupuoltaan ei voida määrittää. Amud 7 on yksi vain kourallisesta nuorista neandertalinihmisistä, jotka on koskaan kirjattu.

Beenin mukaan vauvan hampaiden puhkeamisvaiheen ja hampaiden sisäisen rakenteen mikroskooppisten skannausten perusteella Amud 7 oli luultavasti noin 6 kuukauden ikäinen kuollessaan.

Mutta luiden pituuden ja aivojen kehityksen suhteen Amud 7 on verrattavissa enemmän 12–14 kuukauden ikäiseen nykyihmiseen. Toisin sanoen vauvalla näyttää olevan nuori hampaiden kehitys ja paljon vanhempi luusto. Beenin mukaan tutkijat havaitsivat saman trendin vertaillessaan Amud 7:n löydöksiä kahden muun neandertalilaislapsen, syyrialaisen 2-vuotiaan Dederiyeh 1:n ja ranskalaisen Roc de Marsalista löydetyn 3-vuotiaan, löydöksiin.

"Saman kaavan näkeminen kolmella eri neandertalilaislapsella osoittaa, ettei tämä ole sattumaa", Been sanoo.

Amud 7:n ja muiden neandertalilaispoikien kehitysmerkkien sovittaminen H. sapiens -lajin odotettuun kasvuaikajanaan on ongelmallista, hän sanoo.

Sen sijaan on todennäköistä, että neandertalilaislapsilla ja H. sapiens -vauvoilla oli merkittävästi erilaiset kasvuvauhdit, mikä viittaa nuorten neandertalilaisten suurempaan energiantarpeeseen, hän sanoo. Noin 7 vuoden ikään mennessä kasvuerot näyttävät kuitenkin häviävän ja molempien lajien lapset seuraavat samanlaista kehityskaarta, Been sanoo.

Jos hänen pitäisi valita Amud 7:n todennäköisin ikä, Been sanoo, että se olisi hampaiden, ei luurangon, ehdottama ikä. "Luulen, että Amud 7 on lähempänä kuutta kuukautta", hän sanoo. "Muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana, syntymästä varhaislapsuuteen, neandertalinihmiset kasvoivat nopeammin kuin nykyihmiset."

Beenin mukaan tämä oli luultavasti sopeutumista heidän ankariin ympäristöihinsä, koska pienemmät kehot menettävät lämpöä nopeammin kuin suuremmat.

Lähde:

James Woodford 2026 Neanderthal infants were enormous compared with modern humans | New Scientist 15.4.

Muinaiset norsunluut paljastavat eläviä yksityiskohtia neandertalinihmisen metsästyksestä

 

Kuva: VOLKER_MINKUS

Joel Kontinen

Tutkijat ovat analysoineet uudelleen Saksasta vuonna 1948 löydetyn norsunluiden ja puisen keihään, jotka tarjoavat vakuuttavia todisteita neandertalinihmisten suurriistan metsästyskyvyistä.

Lehringenistä, Saksasta, löydettyjen norsunluiden näytteissä on merkkejä muinaisten ihmisten teurastuksesta.

Tyylikkään ja modernin Schöningenin tutkimusmuseon takahuoneissa Saksassa on kaikkialla kasoittain vanhoja, keskenään yhteensopimattomia pahvilaatikoita. Nämä ovat löytölaatikoita Lehringenistä, 150 kilometrin päässä täältä sijaitsevasta pikkukylästä.

Vuonna 1948 Lehringenistä löydettiin 125 000 vuotta vanhan suorahampaisen norsun (Palaeoloxodon antiquus) luut muinaisesta järvenpohjasta.

Elefantin fossiilit eivät ole harvinaisia ​​mutta olivatko neandertalilaiset tappaneet elefantin tosiaan jo 125 000 vuotta sitten? Ajoitus on väärä. Neandertalilaiset eivät tuolloin olleet maassa, vaan evoluutio ja sen vuosimiljoonat vääristelivät ajoituksen.

Lähde:

Emily Wilson 2026 Ancient bones reveal vivid details of a Neanderthal elephant hunt | New Scientist 25.3.

Geneettiset vihjeet kertovat tarinan neandertalilaisten rappeutumisesta

 

Neandertalin miehen ja naisen rekonstruktiot Neandertalin museossa Mettmannissa, Saksassa. Kuva: AP Photo/Martin Meissner/Alamy

Joel Kontinen

Mitä evoluutioon perustuva nykytiede kertoo neandertalilaisten kuolemasta? Ne kuolivat kylmän kauden kohdatessa noin 75 000 vuotta sitten.

Genesikseen perustuva tiede sanoo, että he olivat täysin nykyihmisiä.

Neandertalin DNA:n analyysi on auttanut kokoamaan tarinan monien vuosituhansien vaikeista ajoista, jotka lopulta johtivat muinaisten ihmissukulaisten kuolemaan.

Ilmaston viilentyessä niiden populaatio supistui ja ne päätyivät rajoittumaan nykyiseen Lounais-Ranskaan. Myöhemmin ilmasto lämpeni ja neandertalinihmiset alkoivat vaeltaa laajemmalle. Suurin osa niiden geneettisestä monimuotoisuudesta oli kuitenkin kadonnut, joten jopa laajalle levinneillä ryhmillä oli hyvin samankaltainen DNA.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Genetic clues tell the story of Neanderthals' decline | New Scientist 23.3.

Neandertalilaiset ovat saattaneet hoitaa haavoja antibioottisella tahmealla tervalla

 

Kuva: Tjaark Siemssen, CC-BY 4.0

Joel Kontinen

Evolutionistit väittävät, että neandertalilaiset kehittyvät miltei apinoista. Ei voida välttää sitä, että neandertilaiset olisivat keksineet tällaista:

Neandertalilaiset ovat saattaneet käyttää koivun kuoresta valmistettua tervaa antiseptisenä aineena haavojen hoitoon. Nykyajan koivutervalla tehdyt kokeet osoittavat, että sillä on antibioottisia ominaisuuksia valmistustavasta riippumatta, mikä viittaa siihen, että neandertalilaiset olisivat voineet löytää sen lääketieteellisen käytön.

Löytö lisää kasvavaa määrää todisteita, jotka viittaavat siihen, että neandertalilaiset käyttivät lääkekasveja vammojen ja sairauksien hoitoon.

”Koivuterva aineena on tunnettu jo jonkin aikaa myöhäispleistoseenista lähtien, erityisesti neandertalilaisten kaivausalueilta eri puolilta Eurooppaa”, sanoo Tjaark Siemssen Oxfordin yliopistosta.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Neanderthals may have treated wounds with antibiotic sticky tar | New Scientist 18.3.

Kun risteydyimme neandertalinihmisten kanssa, he olivat yleensä isiä.

 

Kuva: S. ENTRESSANGLE/E. DAYNES/SCIENCE PHOTO LIBRARY.

Joel Kontinen

Kun lajimme ja neandertalinihmiset risteytyivät, parittelussa on saattanut olla enimmäkseen naaraspuolisia Homo sapiens -ihmisiä ja urospuolisia neandertalinihmisiä. Tämä on johtopäätös tutkimuksesta, jossa tarkastellaan sekoittumisen jättämiä geneettisiä jälkiä molemmissa populaatioissa.

Ei ole selvää, miksi tämä sukupuoleen painottunut parittelumalli olisi tapahtunut. On mahdollista, että urosneandertalinihmiset suosivat naaraita Homo sapiens -ihmisiä oman lajinsa naaraiden sijaan, tai että naarasneandertalinihmiset suosivat neandertalin uroksia, tai molempia. Ei ole myöskään mitään keinoa määrittää, olivatko parittelut yhteisymmärryksessä vai pakotettuja.

Evoluution mukaan neandertalilaiset ovat ihmisten esi-isiä. Mutta Raamatun mukaan he ovat Aadamin ja Eevan jälkeläisiä niin kuin mekin. Monet nykytieteen tulokset viittaavat tähän.

Lähde: 

Michael Marshall 2026 When we interbred with Neanderthals, they were usually the fathers | New Scientist 26.2.

Rekonstruoitu kallo antaa yllättäviä vihjeitä arvoituksellisesta esi-isästämme

 

Yunxian 2 -kallo litistyi, mutta se on nyt rekonstruoitu ja näyttää olevan varhainen denisovalainen. Kuva:Gary Todd (CC0)

Joel Kontinen

Lajimme yhteinen esi-isä, neandertalilaiset ja denisovalaiset, saattaa olla paljon vanhempi kuin evoluution uskovat tiedemiehet ovat luulleet – mikä voi muuttaa täysin käsitystä ihmiskunnan evoluutiosta.

Evoluution mukaan lajimme alkuperä saattaa olla paljon kauempana ajassa kuin on luultu, ja sama voi päteä sukupuuttoon kuolleisiin neandertalilais- ja denisovalaisserkkuihimme. Uuden fossiilijäänteiden analyysin mukaan näiden kolmen ryhmän yhteinen esi-isä eli yli miljoona vuotta sitten – yli kaksi kertaa aiemmin uskottua vanhempi.

"Se tarkoittaa, että meiltä puuttuu valtava osa näiden sukulinjojen varhaisesta tarinasta, jos olemme oikeassa näiden muinaisten haarautumiskohtien suhteen", sanoo Chris Stringer Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta.

Lähde: 

Michael Marshall 2025 Reconstructed skull gives surprising clues to our enigmatic Ancestor X | New Scientist 25.9.

Mitä neandertalilaiset söivät?

 

Kuva: Mariana Nabais

Joel Kontinen

Neandertalin ruoanlaittotaidot testataan linnuilla ja kivityökaluilla

Yrittääkseen ymmärtää muinaisia ​​neandertalilaisten ruoanvalmistustekniikoita tutkijat teurastivat viisi luonnonvaraista lintua piikivityökaluilla ja paahtoivat ne.

Arkeologit ovat keittäneet ja valmistaneet viisi luonnonvaraista lintua käyttämällä vain tulta, käsiään ja kivityökaluja oppiakseen lisää neandertalilaisten kulinaarisista kyvyistä. Kokeilu osoittaa, että muinaisilta sukulaisiltamme vaadittiin huomattavaa kädentaitoa eläinten teurastamiseen piikiviterillä vahingoittamatta itseään.

Neandertalilaiset asuttivat Eurooppaa ja Aasiaa noin 40 000 vuotta sitten. Tulisijoja on löydetty monilta neandertalilaisten asutuspaikoilta ja on myös todisteita siitä, että he metsästivät suuria eläimiä, kuten norsuja ja luolaleijonia. Mariana Nabais Katalonian paleoekologian ja sosiaalisen evoluution instituutista Tarragonassa Espanjassa sanoo, että tutkijat voivat saada käsityksen esihistoriallisten ihmisten elämisestä toistamalla muinaisia ​​toimintoja, kuten ruoanlaittoa ja teurastamista tuolloin käytettävissä olevilla työkaluilla. Hän ja hänen kollegansa halusivat ymmärtää paremmin neandertalilaisten arkeologisia lintujäännöksiä, jotka löydettiin Portugalista noin 90 000 vuoden takaa. Ryhmä valitsi viisi lintua, jotka olivat kuolleet portugalilaisessa villieläinten kuntoutuskeskuksessa ja olivat kooltaan ja lajiltaan samanlaisia ​​kuin arkeologisista esiintymistä löytyneet linnut: kaksi raakavarista (Corvus corone), metsäkyyhkystä (Columba palumbus) ja kaksi kaulapantakyyhkystä (Streptopelia decaocto). Kokeessa käytetyt työkalut olivat litiikkatekniikan opiskelijoiden valmistamia piikivisuikaleita.

Neandertalilaiset olivat ihmisiä, niin kuin me. He puhuivat keskenään, käyttivät yrttejä ja koruja ja jopa soutivat Välimeren poikki.

Lähde:  

James Woodford Neanderthal cooking skills put to the test with birds and stone tools | New Scientist 2024  24.7.

 

Neandertalilaiset pystyivät puhumaan

 Kuva: Petr Student/Shutterstock.

 Joel Kontinen

Neandertalilaiset (Homo neandertensis) kiehtovat tutkijoita ja suurta yleisöä. Ne ovat edelleen keskeisiä keskusteluissa Homo-suvun luonteesta (laaja biologinen luokittelu, johon ihmiset ja heidän sukulaisensa kuuluvat). Neandertalilaiset ovat myös elintärkeitä lajimme,  Homo sapiensin, ainutlaatuisuuden ymmärtämiselle.

Evoluution mukaan meillä oli yhteinen esi-isä neandertalilaisten kanssa noin 600 000 vuotta sitten. Ne kehittyivät Euroopassa, kun taas me Afrikassa, ennen kuin ne levisivät useita kertoja Euraasiaan. Neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten. ”Me kansoitimimme maailman ja kukoistamme edelleen. Siitä, johtuuko tämä erilainenkin lopputulos kielen ja ajattelun eroista, on keskusteltu pitkään.

Neandertalin puukeihäiden löytäminen ja hartsien käyttö työkalujen valmistukseen erillisistä komponenteista ovat myös parantaneet näkemyksiämme niiden teknisistä taidoista." Lintujen kynsistä tehdyt riipukset ja höyhenten todennäköinen käyttö vartalonkoristeena ovat esimerkkejä symboliikasta, samoin kuin geometriset kaiverrukset kiveen ja luuhun.

Uudet anatomiset todisteet osoittavat, että neandertalilaisten ääni- ja kuuloreitit eivät eronneet merkittävästi omistamme, mikä osoittaa, että anatomisesta näkökulmasta he pystyivät yhtä hyvin kuin me kommunikoimaan puheen avulla.

Kristillisen uskon mukaan neandertalilaiset olivat Nooan poikien jälkeläisiä.  

Lähde:

Steven Mithen, 2024. Neanderthals could talk — but how sophisticated was their language? | Live Science 27.5.

130 000 vuotta vanha neandertalin kaiverrettu karhun luu on symbolista taidetta, tutkimus väittää

 

 Erilaisia näkymiä noin 10,6 senttimetriä pitkästä karhunluusta, jossa on neandertalilaisten tekemiä leikkausjälkiä. Kuva:  T. Gąsior, Płonka et al; (CC BY-NC 4.0 DEED))

Karkeasti lieriömäistä luuta, joka on noin10,6 senttimetriä) koristaa 17 epäsäännöllisesti sijoitettua yhdensuuntaista viiltoa. Todennäköisesti oikeakätinen teki teoksen, luultavasti yhdeltä istumalta, uusi tutkimus toteaa. Kaiverrettu luu on vanhin tunnettu symbolinen taide, jonka neandertalilaiset ovat valmistaneet Euroopassa Karpaattien pohjoispuolella. Se antaa tutkijoille vilauksen nykyihmisen kauan kuolleiden serkkujen käyttäytymiseen, kognitioon ja kulttuuriin. He asuivat Euraasiassa noin 400 000–40 000 vuotta sitten, kunnes he katosivat.

 "Se on yksi melko harvinaisista symbolisen luonteen omaavista neandertalilaisista esineistä", Wrocławin yliopiston arkeologian professori Tomasz Płonka kertoi. "Näillä viilloilla ei ole utilitaristista syytä." Esimerkiksi luu ei näytä olevan rituaalisesti tärkeä työkalu tai esine, tutkimus havaitsi. Tutkijat löysivät luun vuonna 1953 Dziadowa Skałan luolasta Etelä-Puolassa ja uskoivat alun perin sen olevan karhun kylkiluuta Eemian ajalta (130 000–115 000 vuotta sitten) peräisin olevasta kerroksesta, joka on yksi viimeisen jääkauden lämpimistä jaksoista.

Mutta jääkausia oli vain yksi, ja se oli Nooan ajanvedenpaisumuksen jälkeen.  Kerrostumat eivät kerro, milloin kyseisen ajanjakson aikana luu on kaiverrettu.   

Płonkan tiimi kuitenkin havaitsi, että luu on käsivarren luu nuoren karhun, todennäköisesti ruskean karhun (Ursus arctos) vasemmasta eturaajasta. Uudessa tutkimuksessa tutkijat tutkivat luuta 3D-mikroskoopilla ja tietokonetomografialla (CT), joiden avulla he pystyivät tekemään luusta digitaalisen mallin. Tämän mallin perusteella tutkijat ehdottivat, että merkit osoittivat useita tahallisen järjestäytymisen piirteitä. Esimerkiksi merkit olivat toistuvia, mikä tarkoitti, että viillot toistettiin samalla tavalla; samanlaisia, koska ne kaikki kuuluvat samaan perusmuotoon joistakin kokoeroista huolimatta; rajoitettu, koska merkinnät rajoittuivat tietylle alueelle, vaikka tilaa oli enemmänkin; ja järjestetty, sillä leikkausjäljet sijoitettiin systemaattisesti, vaikka niiden välit vaihtelevatkin hieman. Nämä johdonmukaisuudet viittaavat siihen, että esihistoriallinen taiteilija ei vain piirtänyt ja hänellä on saattanut olla kehittyneitä kognitiivisia kykyjä, tutkijat kirjoittivat tutkimuksessaan, joka julkaistiin 17. huhtikuuta Journal of Archaeological Sciencessa

Selvittääkseen, kuinka viillot tehtiin, ryhmä teki kokeellisia merkkejä tuoreisiin karjan luihin piikiviterän jäljennöksillä ja keskipaleoliittisilla veitsillä käyttämällä seitsemää viiltotekniikkaa, mukaan lukien edestakaiset liikkeet ja voimakkaat sahausliikkeet. Tiimi havaitsi, että jäljet eivät vastaa teurastusta tai työkalujen käyttöä. Lisäksi ne näyttävät tehdyn tarkoituksella, todennäköisimmin yhdellä istumalla piikiviveitsen kanssa. Viiltojen vertailu kokeellisiin leikkausjälkiin osoitti, että tutkimuksen mukaan lähes kaikki viillot tehtiin nopeilla, toistuvilla veitsen liikkeillä kohti veitsen käyttäjää.

Lähde:

 Soumya Sagar, 2024. 130,000-year-old Neanderthal-carved bear bone is symbolic art, study argues | Live Science 15.5.

Evoluutionistit eivät usko Homo erektuksen ja Neandertalisten olleen ihmisiä

 

Joel Kontinen 

Jos olet koskaan ihmetellyt kivikauden luolataiteilijoiden saavutuksia, olet hyvässä seurassa. Vieraillessaan Lascaux'n luolassa Etelä-Ranskassa Pablo Picasso sanoi vuonna 1940: "Lascaux'n jälkeen emme ole keksineet mitään." Perspektiivi, liike, impressionismi, abstraktio, pointillismi – kaikki on olemassa. Ja nämä taideteokset ovat noin 17 000 vuotta vanhoja.

Picasson huomautus saattaa olla apokryfinen. Se oli varmasti ennenaikaista. Vuonna 1994 Chauvet'n luolasta, myös Ranskasta, löydettiin satoja maalauksia, jotka olivat kaksi kertaa vanhempia kuin Lascaux'ssa. Chauvet'n maalaukset ovat yksinkertaisesti upeita: metsästävät leijonat ja laukkaavat hevoset on vangittu niin elävästi, että syrjäinen kivikauden maailma tulee lähes käsin kosketeltavaksi. Vielä hämmästyttävämpää on, että tämä taide luotiin pian "kulttuuriräjähdyksen" kynnyksen jälkeen. Tapahtuman arkeologit ovat pitkään tunnustaneet merkitsevän luovuuden nousua, joka näyttää tulleen tyhjästä. Miten nämä ensimmäiset artistit saattoivat olla jo niin hyviä?

Meillä on nyt vastaus: Chauvet-taiteilijat eivät olleet ensimmäisiä. Viime vuosikymmenien löydöt ovat rikkoneet oletuksen, että lajimme keksi taiteen noin 40 000 vuotta sitten. Sen sijaan on yhä vakuuttavampia todisteita muiden muinaisten hominiinien taiteellisuudesta.

Tarpeetonta sanoa, että tämä haastaa uskomuksemme siitä, kuka keksi taiteen. Mutta se tekee muutakin. Se tarjoaa käsityksen edelläkävijöidemme arvostamisesta estetiikkaa kohtaan ja arvoon, jonka he antavat esineille, jotka näyttävät ensi silmäyksellä tarpeettomilta selviytymisen kannalta. Näin tehdessään se antaa myös kiehtovia vihjeitä siitä, että taide on ollut tärkeä osa hominiinien elämää.

Lähde: 

Kate Douglas 2023. The archaeological finds that show art is far older than our species

New Scientist 15.11. 

Neandertalilaiset teurastivat norsuja

Kuva: Lutz Kindler, Monrepos.

Joel Kontinen

 Neandertalilaiset metsästivät ja teurastivat säännöllisesti norsuja Euroopassa tuhansia vuosia sitten, paljastaa analyysi kivityökalujen jäljistä luulöydöissä.

Löytö viittaa siihen, että kun otetaan huomioon lihan määrä, muinaiset ihmiset joko elivät suuremmissa ryhmissä kuin aiemmin epäiltiin tai että heillä oli keinoja käsitellä lihaa, jotta se ei pilaantunut, Wil Roebroeks Leidenin yliopistosta Alankomaista sanoo.

 "Nämä norsut ovat todella suuria kaloripommeja." Pitkään on keskusteltu siitä, olisivatko neandertalilaiset, evoluution mukaan nykyihmisen kaukaiset serkut, voineet metsästää suorahampaisia norsuja (Palaeoloxodon antiquus). Nämä sukupuuttoon kuolleet jättiläiset olivat 4 metriä korkeita, joten ne olivat suurempia kuin nykyaikaiset afrikkalaiset norsut ja villamammutit.

 Saadakseen lisätietoa Roebroeksin tiimi tutki lähemmin elefantin luita, jotka löydettiin muiden eläinten jäänteiden ja kivityökalujen joukosta 1980-luvulla kaivetusta louhoksesta Saksassa lähellä Hallea.

Evoluution mukaan muinaiset ihmiset olivat apinankaltaisia, mutta nykyajattelun mukaan he eivät olleet niin primitiivisiä kuin aluksi luultiin

 Lähde:

Wilson, Clare. 2023. Neanderthals hunted enormous elephants that fed 100 people for a month.  New Scientist 1 February

  

Tutkijat löysit neanderthaliliaisen DNA.ta

 

Näin nendertalilaset esiintyivät orissa pari vuotta sitten. 

Joel Kontinen

Evolutionistien mukaan Estatuaksen luolassa Pohjois-Espanjassa asuttiin jo 105 000 vuottaa sitten. Luolan artefaktit osoittavat, että sen neandertalilaisten asukkaat valmistivat kivityökaluja, teurastivat punahirviä ja ovat saattaneet tehdä tulta

Heiltä jäi myös omaa DNA:tatutkijat löysivät luolaan. Tutkijat raportoivat tällä viikolla, että Estatuaksen jätteeet ovat tuottaneet ensimmäisen muinaisesta ihmisestä peräisin olevan ydin-DNA:n, joka on kerätty sedimenteistä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa raportoitiin lyhyempiä, runsaampia ihmisen mitokondrioiden DNA:ta luolalattioista, mutta ydin-DNA, jota aiemmin oli saatavilla vain luista ja hampaista, voi olla paljon informatiivisempaa. Sarjat paljastavat muinaisten luolien asukkaiden geneettisen identiteetin ja sukupuolen ja osoittavat, että yksi neandertalilaisten ryhmä korvasi toisen Espanjan luolassa noin 100 000 vuotta sitten, ehkä ilmaston jäähtymisen jälkeen.

 

Lähde:

Gibbons Ann. DNA from cave dirt traces Neanderthal upheavals Science  372, 6929, s, 222-223,

 

Neandertalilaiset kykenivät puhumaan

 

Kuva: S. ENTRESSANGLE/E. DAYNES/SCIENCE PHOTO LIBRARY.

Joel Kontinen

Neandertalilaisten korvien virtuaaliset rekonstruoinnit osoittavat, että heillä oli sama fyysinen kyky kuulla kuin nykyihmisillä, ja he voisivat myös tuottaa samat äänet kuin me.

 "Emme tiedä, onko heillä ollut kieli, mutta ainakin heillä oli kaikki tarvittavat anatomiset osat, jotta heillä olisi voinut olla sellainen puhe kuin meillä", sanoo Mercedes Conde-Valverde Alcalán yliopistosta Espanjassa. "Ei niin, että heillä olisi sama kieli, englantia, espanjaa, tai mitään tällaista. Mutta jos kuulisimme heidän puhuvan, tunnistaisimme heidän olevan ihmisiä. " Conde-Valverde ja hänen kollegansa loivat lääketieteellisen kuvankäsittelyohjelmiston avulla neandertalilaisten ulko- ja keskikorvan onteloiden virtuaaliset rekonstruoinnit, jotka perustuvat kallojen CT-kuvauksiin.

 Näillä malleilla he pystyivät määrittämään äänialueen, jonka neandertalit kuulivat, ja siten todennäköisesti myös tuottamaan puhetta. Tätä tekniikkaa on aiemmin käytetty puheen ja kuulon tutkimiseen muilla muinaisilla ihmisillä ja simpansseilla.

 Joukkue teki samoin myös ryhmälle fossiileja, jotka tunnetaan nimellä Sima de los Huesos hominiinit ja joiden evolutionistien uskovat olevan neandertalalaisten välittömiä esi-isiä. Tulokset osoittivat, että toisin kuin näillä esi-isillä, neandertalalaisilla oli sama kuulokyky kuin nykypäivän ihmisillä. Neandertalilaisten kuulo optimoitiin kohti nykykielissä usein esiintyvää konsonanttien tuotantoa, kuten "s", "k", "t" ja "th", Conde-Valverde sanoo.

 Vaikka emme tiedä, tarkoittaako tämä heidän henkistä kykyään kielen kehittämiseen, Conde-Valverde sanoo, että lviimeisimmät arkeologiset todisteet, mukaan lukien kivityökalujen käyttö, korujen valmistus ja taide, viittaavat neandertalalaisten monimutkaiseen käyttäytymiseen, joka voisi osoittaa kielitaidon.

"On yhä vaikeampaa hylätä se tosiasia, että heillä todennäköisesti oli jonkinlainen puhe", sanoo Dan Dediu Lumièren yliopistossa Lyon 2: ssa Ranskassa. Se oli todennäköisesti hyvin samanlainen kuin meidän, mutta ei identtinen, hän sanoo.

Nyt tiedetään, että neandertalinihmiset hautasivat kuolleet, valmistivat soittimia, käyttivät kamomillaa ja kärsämöä mausteina, purjehtivat Kreikan saaristossa, olivat taitavia luolataiteilijoita, tekivät taidokkaita työkaluja, käyttivät sulkakoristeita, puhdistivat hampaanvälinsä hammastikuilla ja kykenivät puhumaan.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalilaiset olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.  He olivat Aadamin jälkeläisiä niin kuin mekin.

Vedenpaisumus myös sekoitti ajanmääritystä ja synnytti valtavat hiilivarastot kaikkialle maailmaan.

Lähde:

Charles, Krista , 2021. Neanderthal ears were tuned to hear speech just like modern humans,  New Scientist  1.3.

Neandertalilaiset harrastivat symbolista viestintää, uusi tutkimus kertoo

Neandertalilaisten viestintää. Kuva: Majkic et al, 2018 PLOS ONE.




Joel Kontinen

Varhaisille darvinisteille neandertalilaiset olivat apinaihmisiä, jotka kävelivät kumarassa ja kykenivät korkeintaan murahtelemaan.

Viime vuosien löydöt ovat osoittaneet, että tällainen käsitys oli täysin harhaanjohtava.

Nyt tiedämme, että neandertalinihmiset lämmittivät kotiluolansa, hautasivat kuolleet, valmistivat soittimia, käyttivät kamomillaa ja kärsämöä mausteina, purjehtivat Kreikan saaristossa, olivat taitavia luolataiteilijoita ja ehkä keksivät luolamaalaukset, tekivät taidokkaita työkaluja, käyttivät sulkakoristeita, puhdistivat hampaanvälinsä hammastikuilla ja kykenivät puhumaan.

Piikiveen ikuistetut kaiverrukset viittaavat siihen, että neandertalilaiset kykenivät myös symboliseen viestintään. Tämä käy ilmi arkeologi Ana Majkicin (Bordeaux’n yliopisto) ja kollegoiden tutkimuksesta, joka julkaistiin äskettäin PLOS ONE -tiedelehdessä.

Majkic kollegoineen tutki Kiik-Koban luolasta Krimiltä löydettyjä piikiveen tehtyjä kaiverruksia.

Luola on tunnettu neandertalilaisten suosima paikka, josta on aiemmin kaivettu esiin neandertalilaislapsen hauta samasta kerrostumasta.

Majkicin ja kollegojen päätelmä ei ole yllätys. Vuonna 2014 Live Science raportoi, että neandertalilaiset keksivät abstraktin taiteen vuosituhansia ennen Picassoa.

Neandertalinihmisten taitojen ei pitäisi hämmästyttää meitä, koska Genesikseen perustuvan mallin mukaan he olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.

Lähde:

Majkic, Ana et al. 2018. Assessing the significance of Palaeolithic engraved cortexes. A case study from the Mousterian site of Kiik-Koba, Crimea. PLOS ONE 13(5): e0195049.

Neandertalilaiset keksivät luolamaalaukset

Neandertalilaisten taide ei suuremmin eroa Indonesiasta löydetyistä käsipiirroksista. Kuva: Luc-Henri Fage, Public Domain.




Joel Kontinen

Tuore Science raportoi Espanjasta löydetystä neandertalilaisten luolamaalauksista. Tutkijat uskovat, että kolmesta eri luolasta löytyneiden maalausten ajoitus (yli 64 000 vuotta sitten) osoittaa, että neandertalinihmiset kykenivät ajattelemaan abstraktisti.

Punaisella ja mustalla värillä maalatut piirrokset kuvaavat eläimiä, erilaisia merkkejä, geometrisia kuvioita ja käden painalluksia.

Harva voi tämän jälkeen enää väittää, että neandertalilaiset eivät olleet täysin ihmisiä.

Neandertalinihmiset valmistivat puisia työkaluja, lämmittivät kotiluolansa, käyttivät lämmintä vettä, hautasivat kuolleet, valmistivat soittimia, maustoivat ruokansa kamomillalla ja kärsämöllä, purjehtivat Kreikan saaristossa, olivat taitavia luolataiteilijoita, tekivät taidokkaita työkaluja, käyttivät sulkakoristeita, puhdistivat hampaanvälinsä hammastikuilla ja kykenivät puhumaan.

Genesikseen perustuvan mallin mukaan neandertalilaiset olivat täysin ihmisiä. He olivat Nooan jälkeläisiä, jotka elivät vedenpaisumusta seuranneella jääkaudella Euroopan karuissa oloissa.

Lähde:

Hoffmann, D. L. et. al. 2018. U-Th dating of carbonate crusts reveals Neandertal origin of Iberian cave art. Science 359 (6378), 912–915. (23.2.).

“Esihistoriallista hammashoitoa”: Neandertalilaisten hampaissa jälkiä hammastikkujen käytöstä ja muista hoidoista

Käsityksemme neandertalilaisista on muuttunut huimasti viime vuosina.




Joel Kontinen

Vuonna 2007 julkaistu tutkimus viittasi siihen, että neandertalilaiset käyttivät hammastikkuja.

Uusi Bulletin of the International Association for Paleodontology -lehdessä julkaistututkimus vahvistaa tämän näkemyksen ja tuo siihen lisävalaistusta.

Kansasin yliopiston tutkijoiden johdolla tehty selvitys tarkasteli ”130 000 vuotta vanhojen” Kroatiasta löytyneiden neandertalilaisten hampaita, joista löytyi selviä merkkejä hammastikkujen käytöstä.

Tutkijoiden mukaan neandertalilaiset toimivat täysin ihmismäisesti.

Viime vuosien tutkimukset ovat romuttaneet neandertalilaisten apinamiesimagon perusteellisesti.

Nyt tiedämme, että he maustoivat ruokansa yrtein, lämmittivät kotiluolansa, purjehtivat Kreikan saaristossa, valmistivat erilaisia esineitä ja käyttivät koruja.

Neandertalinihmnen oli darvinistien ensimmäinen apinamies, mutta nyt sitä pidetään täysin ihmisenä.

Genesikseen perustuvat mallin mukaan neandertalilaiset olivat Nooan jälkeläisiä, jotka asuivat etupäässä Euroopassa vedenpaisumusta seuranneen jääkauden karuissa oloissa.

Lähde:

University of Kansas. 2017. Analysis of Neanderthal teeth grooves uncovers evidence of prehistoric dentistry. Science Daily (28.6.).

Australian abojen tähtitieteen taidot häkellyttävät evolutionisteja

Kuva: Steve Jurvetson, Creative Commons (CC BY 2.0).




Joel Kontinen

Astronomi Ray Norris tunnustaa New Scientistissa pystyvänsä tunnistamaan 20 tähteä yötaivaalta. Hänen aboystävänsä Bill Yidumduma Harney sen sijaan kykenee identifioimaan kolmisen tuhatta tähteä.

Norris on opiskellut tähtitiedettä kahdessa Ison-Britannian yliopistossa (Cambridge ja Manchester), kun taas Harney oppi lukemaan yötaivasta Pohjois-Australian aboyhteisössä avaamatta avaruustieteen tiedekunnan ovea.

Norris arvelee, että abot ovat tarkkailleet tähtiä jo ennen Stonehengen ja pyramidien aikaa, suunnistaneet niiden avulla ja välittäneet tietonsa suullisesti jälkipolville.

Euroopasta tulleet siirtolaiset pitivät aboja primitiivisinä, hädin tuskin ihmisinä. Mutta vaikka abot eivät osanneet kirjoittaa, heillä oli jo tuhansia vuosia sitten taitoja, joista voisimme olla kateellisia.

Näyttänee siltä, että usko evoluutioon on synnyttänyt täysin virheellisen kuvan menneisyydestä.

Neandertalilaisten piti olla äärimmäisen primitiivisiä, mutta nyt tiedetään, että he esimerkiksi lämmittivät kotiluolansa, käyttivät lämmintä vettä, purjehtivat Kreikan saaristossa ja rakensivat luolaansa mini-stonehengen.

Norris arvelee, että abot suunnistivat meritse Australiaan tähtien avulla ja ehkä myös keksivät tähtitieteen paljon ennen muita.


Lähde:

Norris, Ray. 2016. Were Aboriginal Australians the first astronomers? New Scientist (14.12.).