keskiviikko 6. elokuuta 2014

Ihmisen evoluution ongelmat jatkuvat: nyt epäillään hobittia (H. floresiensis)

Uusi tutkimus vie hobitilta alalajistatuksen. Kuva: Tim Evanson, Flickr.



Joel Kontinen

Evolutionistit ovat jo ehtineet kunnioittaa vuonna 2003 Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta löydettyjen hobittien (H. floresiensis) luolaa pyhänä maana.

He taisivat hätäillä liikaa. Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) julkaisi juuri tutkimuksen, joka kiistää hobittien aseman erillisenä ihmislajina.

Maciej Henneberg kollegoineen sanoo, että tunnetuin hobitti eli yksilö, joka tunnetaan koodinimeltlä LB1, kärsi Downin syndroomasta.

Tutkijat ovat aiemmin ehdottaneet, että pienikokoisuus johtui joko mikrokefaliasta (pienipäisyydestä) tai jostain muusta kasvua estävästä oireyhtymästä.

Joidenkin mielestä hobitti oli jodinpuutteesta kärsivä nykyihminen.

Henneberg ja kollegat toteavat, että ihmisiä ei pitäisi luokitella eri lajeiksi sen perusteella, että he kärsivät jostain taudista.

Evolutionistien ongelmat mutkistuvat sitä mukaa kuin lajit vähenevät. Viime kuussa Science myönsi, että oletettu esi-isämme Homo heidelbergensis ei ollut erillinen ihmislaji.

Hobittien statuksen menetys heikentää entisestään myös progressiivisen kreationismin kannattajien uskomusten johdonmukaisuutta. He esimerkiksi uskovat, että hobitit, neadertalilaiset ja H. erectus olivat sieluttomia apinaihmisiä.

Heidän uskomuksensa ei kestä kriittistä tarkastelua. Luopumalla vuosimiljoonista he löytäisivät tien takaisin Raamatun maailmankuvaan, jossa kuolema ja kärsimys ovat syntiinlankeemuksen seurauksia.

Lähde:

Henneberg, Maciej et al. 2014. Evolved developmental homeostasis disturbed in LB1 from Flores, Indonesia, denotes Down syndrome and not diagnostic traits of the invalid species Homo floresiensis. PNAS.